Hyppää pääsisältöön

Ukrainalaiset kävivät jälleen taistoon Maidanilla

Vuonna 2013 lähtivät ukrainalaiset joukolla osoittamaan mieltään jo perinteiselle paikalle, Kiovan Itsenäisyyden aukiolle, Maidanille. Seuraavana vuonna nuo mielenosoitukset olivat kärjistyneet väkivaltaisiksi yhteenotoiksi mellakkapoliisin kanssa.

Tällä kertaa mielenosoitukset lähtivät liikkeelle vaatimaan presidentti Janukovytšin eroa, kun hän päätti lopettaa EU:n kanssa neuvottelut uudesta kauppasopimuksesta. Länsimieliset ukrainalaiset näkivät tämän myöntymisenä Venäjän isovelipolitiikkaan.

Ukraina on jakaantunut ukrainankieliseen länteen ja venäjänkieliseen itään. Sen lisäksi maa on jakautunut poliittisesti ja taloudellisesti Venäjää kohti hamuaviin ja kohti Eurooppaa halajaviin.

Tuota jakolinjaa kuitenkin hälvensi oranssi vallankumous kymmenen vuotta aiemmin (linkki vie uuteen artikkeliin), joka sai laajasti kansalaiset haluamaan oikesvaltiota ja myös venäjänkielisiä kannattamaan Euroopan unionin jäsenyyttä, kertoi Ievgenii Sinielnikov A-studion Talkissa alkuvuonna 2014. Maidanillekin saapui paljon ihmisiä myös idästä, jota vaivasi paha talousahdinko.

Tämä oli yksi syy, miksi läpeensä korruptoituneessa valtiossa presidentin kansantahdonvastainen toiminta aiheutti niin suuren vastarinnan aallon. Noita laajoja kansanmassoja presidentti vähätellen kutsui lieveilmiöksi.

"Presidentillä ei ole nyt kannatusta, mutta hän haluaa pitää kiinni vallasta. Hän ei halua päästää ohjia käsistään vaan haluaa jatkaa", kertoi Gennadiy Naumov A-talkissa.

Välillä Janukovytš ehti jo kiristää mielenosoituslainsäädäntöä tehden mielenilmaukset laittomiksi. Pieni voitto kansalle oli, kun tammikuun lopussa 2014 maan hallitus erosi ja mielenosoituslainsäädäntö poistettiin.

Vielä tammikuussa 2014 sisällissota ei näyttänyt todennäköiseltä, mutta jo kuukauden päästä mellakkapoliisin ja mielenosoittajien välillä oli suoria taisteluita, kun poliisit yrittivät horjuttaa jo vakiintuneen mielenosoitusleirin asemaa.

Kun Maidan oli ollut jo kolmatta kuukautta kansanliikkeen hallussa, näytti tilanne uhkaavalta.

"Nuori Ukraina marssilla. Kiovan protestiliike muistuttaa jo kansalliskaartia", raportoi toimittaja Jyrki Saarikoski A-studiolle Kiovasta.

"Kokoonnumme ja ryhdymme toimiin kansan nimissä, kenties väkivalloinkin. Muuten ei tule mitään", kertoi jäisellä barrikadilla päivystänyt Valeri.

Tapahtumissa ei ollut kyse vain Euroopan unionin kannattajien ja Venäjän kannattajien valtataistelusta, vaan tavallisten ukrainalaisten kyllästymisellä korruptioon köyhtyvässä maassa.

"Yritykset käyttävät valtaosan voitoista lahjuksiin, jotta pärjäisivät. Ne myös tuottavat vähemmän eli niillä on vähemmän varaa toimia. Ukrainaan on kehittymässä vauras byrokraattiluokka, joka elää lahjuksilla", kertoi pizzeriayrittäjä Myron Spolsky. Hänen mielestään presidentin perhe on osa tätä luokkaa ja siitä on päästävä ennen kuin maa ajautuu taloudelliseen umpikujaan.

Maidan yhdistää tavallista kansaa. Mieltään osoittavat niin äärioikeisto kuin liberaalitkin. Kaikki tahtovat parempaa tulevaisuutta ukrainalaisille.

"Ennen Maidania teki mieleni kovastikin muuttaa Eurooppaan. Nyt ei enää. Tajusin, miten rakas kotimaa minulle on", kertoi opiskelija Vitali Vasilenko.

Ammutuista mielenosoittajista tuli Maidanin marttyyreita

Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen lähti Venäjän kirjeenvaihtaja Mannisen seuraksi Kiovaan. Hänen kuvapäiväkirjastaan nähdään helmikuun lopulta viikon ajan näkymiä vallankumouksellisten vakaumuksesta ja sitoutumisesta Maidanin tapahtumiin.

Torstain 20.2. aamulla Kuronen ja Manninen huomaavat olevansa keskellä tulitaistelua. Kiovan keskustasta on tullut tappava rintama, jossa mielenosoittajat juoksevat vailla pelkoa kohti poliisien tulitusta.

Pian Ukraina-hotellin aula on muuttunut sairaalaksi, jossa tehdään leikkauksia. Kuolleet peitellään hotellin lakanoilla.

"Näin omin silmin neljä kuollutta. Se oli hirvittävää. Tämän talon katolla näin tarkka-ampujia, jotka ampuivat koko ajan", kertoi hädissään oleva lääkintämies Jevgeni.

Ihmiset kerääntyvät kaduille kunnioittamaan vainajia. Kaatuneista on tullut Maidanin marttyyreita. Vallankumouksellisista on tullut entistä päättäväisempiä, monet ovat valmiita kuolemaan.

"Yli sata ihmistä on kuollut. Meidän barrikadilla kuoli kuusi. Tarkka-ampujat tappavat kuin eläimet. Se on katastrofi. Siksi he ovat meidän sydämissämme. He ovat meidän sankareitamme", kertoi Robiniksi kutsuttava mielenosoittaja kaatuneista.

Lauantaina mielenosoittajien sinnikkyys saa palkinnon. Poliisit ja presidentti ovat kadonneet Kiovasta. Janukovyts on saanut potkut ja lähtenyt maasta.

Tilanne valoi uskoa mielenosoittajiin, että edessä on muutos parempaan, kohti korruptiovapaata Ukrainaa.

"Me kaikki uskomme siihen ja siksi taistelemme sen puolesta", Robin vakuuttaa.

Janukovytsin lähdettyä oppositiopoliitikot ryhtyivät kasaamaan väliaikaista hallitusta. Presidentiksi nousi Oleksandr Turtšynov ja pääministeriksi Arseni Jatsenjuk.

Levottomuudet Ukrainassa eivät kuitenkaan olleet ohi, sillä Krimin niemimaalla alkoi jälleen Ukrainasta irtaantumisliikehdintä (linkki avaa uuden artikkelin)

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.