Hyppää pääsisältöön

Kuokkavieraat ja kiakkovieraat - rettelöitsijöitä vai yhteiskunnan herättelijöitä?

Kuokkavierasjuhla oli useana itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestetty protestitapahtuma, jonka tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnallista eriarvoistumista. Kiakkovierasjuhla puolestaan oli Tampereella järjestetty vastaavanlainen jääkiekkoteemalla markkinoitu tilaisuus.

Kuokkavierasjuhlia järjestettiin vuosina 1996 - 2003 ja 2006. Juhlat koostuivat muun muassa erilaisista ohjelmallisista tapahtumista kuten musiikkiesityksistä. Mutta niiden näkyvin osa oli presidentinlinnan edustalla itsenäisyyspäivänä järjestetyt mielenosoitukset, joihin sittemmin liittyi myös levottomuuksia. Vielä 2001 uutisoitiin nuorten anarkistien järjestämän mielenosoituksen sujuneen yksittäisiä nujakointeja lukuun ottamatta rauhallisesti.

Mielenosoitusta vai ilkivaltaa?

Mutta vuonna 2002 mielenosoituksessa koettiin jo tukalia hetkiä, kun poliisi motitti mielenosoittajia ja samalla myös Linnaan matkalla olleita juhlijoita Senaatintorille. Tunnelma muuttuikin paniikinomaiseksi, mikä oli omiaan lisäämään pelkoa ja ahdistusta mottiin joutuneiden keskuudessa. Illan tapahtumista tehtiinkin eduskuntakysymys ja rikosilmoitus.

Päivärinta-ohjelmaan oli 2002 kutsuttu niin Kuokkavierasjuhlien järjestäjiä, osallistujia kuin levottomuuksien keskelle joutuneita juhlavieraita ja virkavaltaa keskustelemaan mielenosoituksen motiivista sekä sen ohessa syntyneistä levottomuuksista. Vuoropuhelun luominen vieraiden välille osoittautui jo heti alkuunsa vaikeaksi, sillä he pyrkivät puhumaan niin toistensa päälle kuin ohikin.

Yhdeksi keskeisimmäksi kysymykseksi nousi omaisuuden suoja mielenosoitusten yhteydessä. Esimerkkitapauksena käytettiin Senaatintorilla tapahtunutta taksiauton kovakouraista kohtelua. Samassa yhteydessä kiivailtiin myös autoon tulleiden ruhjeiden korvausvelvollisuudesta. Omaisuuden rikkominen ja ammatinharjoittamisen estäminen hiersivät ennen kaikkea paikalla ollutta keskustan kansanedustajaa Lauri Oinosta, joka ei ollut täysin tyytyväinen poliisin kykyyn hoitaa Senaatintorin tilanne.

Kuokkavieraat puolestaan katsoivat, että vaikka tapahtunut ilkivalta ei kuulunut Kuokkavierasjuhliin, oli selvää, että rauhallisien mielenosoitusten viestiä ei haluta kuulla. Poliisin edustaja toisaalta huomautti, että mielenosoittajien joukko hajosi vastoin ennakkoilmoitusta jo alussa pienempiin osiin ympäri eteläistä Helsinkiä eikä näin ollen poliisilla ollut tarpeeksi resursseja turvata kaikilta osin esimerkiksi juhliin tulijoiden esteetön kulku Linnaan.

Vastuukysymyksessä läsnäolijat olivatkin vahvasti eri linjoilla. Oinonen piti vastuullisena niitäkin tahoja, jotka olivat olleet Paavo Arhinmäki mukaan luettuna järjestämässä saman vuoden keväällä ydinvoiman vastaista mielenosoitusta eduskuntatalon edessä, ja kun kuokkavierasjuhlien mielenosoituksissa oli vasemmistolaisiakin, syyllisyyteen osoittavat suuntaviivat olivat Oinosen mukaan selvät.

Aikaisempien vuosien Kuokkavierasjuhlien järjestäjänäkin toiminut Vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi, että "keskustelun ongelma on se, että ollaan liiaksi nostettu ilkivaltaa esiin". Linnan juhlissa ollut Arhinmäki koki joutuneensa vastuuseen sellaisesta, mihin ei ole syyllistynyt. Hän oli huolestunut myös siitä, että keskustelusta syntyi sellainen kuva, että mielenosoittaminen olisi jotenkin demokratiaa vastaan.

Kiakkovierasjuhla itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton varjotapahtuma

Vuonna 2013 presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin presidentinlinnan korjaustöiden vuoksi Tampereella. Kaupungissa järjestettiin myös varjotapahtuma Kiakkovierasjuhla, jota mainostettiin jääkiekkoon liittyvillä teemoilla. Tapahtumaan osallistuneille esimerkiksi jaettiin kiekkolegenda Timo Jutila -aiheisia naamareita. Kiakkovierasjuhlien mielenosoituksessa pyrittiin niin ikään nostamaan esiin rahan vallan kasvu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kansalaisten eriarvoistuminen. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa pidettiinkin eliitiin juhlana.

Virkavalta sen sijaan totesi Kuokkavierasjuhlasta, että tapahtumalla ei ollut poliittista viestiä, kyse oli oli vain "rosvojoukon" rettelöinnistä, sillä jotkut ryhtyivät tapahtuman aikana rikkomaan kaupungilla näyteikkunoita. Poliisin mukaan mielenosoittajat myös vastustivat virkavaltaa ja pahoinpitelivät poliisiratsuja, joita taas mielenosoittajien mukaan tarkoituksella vyörytettiin useaan otteeseen ihmisten joukkoon.

Yhteiskunnallista osallistumista vai mellakointia?

Kiakkovierasjuhlan jälkipuinti jatkui A-studion Talk -ohjelmassa. Siinä yritettiin selvittää mielenosoituksen motiiveja ja samalla haluttiin antaa puheenvuoro poliittista valtaa käyttäville tahoille, joita oli myös kutsuttu ohjelmaan. Keskustelussa olivat mukana Tampereen tapahtumien järjestelyihin osallistunut "Kiakkovieras" ja Vasemmistoliiton jäsen, opiskelija Riikka Yrttiaho, jotka saivat vastaansa kokoomuksen kansanedustajan Jukka Kopran ja Perussuomalainen -lehden päätoimittajan Matias Turkkilan.

Näkemyserot muun muassa Kiakkovierasjuhlan luonteesta olivat jyrkät. Esimerkiksi kokoomuksen Kopra lyttäsi heti avauspuheenvuorossaan mielenosoituksen "mellakoinniksi". Kopran mielestä oli epäoleellista, että suurin osa mielenosoittajista käyttäytyi asiallisesti, sillä lopputulos ratkaisi. "Kiakkovieraan" mukaan mielenosoituksessa tuotiin esiin poliittista viestiä ja hänen mukaansa luokkasota on vielä kesken. Vaikka Turkkila ei ollutkaan mielenosoitusta näkemässä, hän ei nähnyt tapahtumassa mitään poliittista viestiä, mikä siis tuki väitteitä, että kyseessä oli vain mellakointi.

Vaikka tapahtuman motiiveista saatiin selkoa, ja niihin tuli vasta-argumentteja, keskustelu muuttui myös puoluepoliittiseksi nokitteluksi. "Kiakkovieras" muistutti läsnäolijoita joidenkin perussuomalaisten kannattamasta hänen mukaansa fasistisluonteisesta Suomen Sisusta ja Matias Turkkilan rasistisista kirjoituksista, joita vielä kuulemma löytyy netistä. Kopra viittasi "Kiakkovieraan" puheenvuoroon sanoen epäilevänsä tämän kannattavan kommunismia, jonka hän niputtaa yhteen fasismin kanssa. "Kiakkovieras" puolestaan kuittasi Kopran kommentin toteamalla, että "kyllä pöydän sillä puolella on fasismi".

Ja koska mielenosoitukseen tiedettiin osallistuneen vasemmistolaisittain ajattelevia henkilöitä, Kopra epäili, että taustavoimista löytyisi myös Vasemmistoliitto, olihan tiedostusvälineissä joku puolueen kansanedustaja "flirttaillut mellakkaporukan" kanssa. Siksi hän oli vaatinut Vasemmistoliiton puheenjohtajan, ministeri Paavo Arhinmäen eroa. "Kiakkovieraan" näkemyksen mukaan kyseessä oli eräänlainen salaliittoteoria, jonka avulla yritettiin tehdä puoluepolitiikkaa.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto