Hyppää pääsisältöön

Kuokkavieraat ja kiakkovieraat - rettelöitsijöitä vai yhteiskunnan herättelijöitä?

Kuokkavierasjuhla oli useana itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestetty protestitapahtuma, jonka tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnallista eriarvoistumista. Kiakkovierasjuhla puolestaan oli Tampereella järjestetty vastaavanlainen jääkiekkoteemalla markkinoitu tilaisuus.

Kuokkavierasjuhlia järjestettiin vuosina 1996 - 2003 ja 2006. Juhlat koostuivat muun muassa erilaisista ohjelmallisista tapahtumista kuten musiikkiesityksistä. Mutta niiden näkyvin osa oli presidentinlinnan edustalla itsenäisyyspäivänä järjestetyt mielenosoitukset, joihin sittemmin liittyi myös levottomuuksia. Vielä 2001 uutisoitiin nuorten anarkistien järjestämän mielenosoituksen sujuneen yksittäisiä nujakointeja lukuun ottamatta rauhallisesti.

Mielenosoitusta vai ilkivaltaa?

Mutta vuonna 2002 mielenosoituksessa koettiin jo tukalia hetkiä, kun poliisi motitti mielenosoittajia ja samalla myös Linnaan matkalla olleita juhlijoita Senaatintorille. Tunnelma muuttuikin paniikinomaiseksi, mikä oli omiaan lisäämään pelkoa ja ahdistusta mottiin joutuneiden keskuudessa. Illan tapahtumista tehtiinkin eduskuntakysymys ja rikosilmoitus.

Päivärinta-ohjelmaan oli 2002 kutsuttu niin Kuokkavierasjuhlien järjestäjiä, osallistujia kuin levottomuuksien keskelle joutuneita juhlavieraita ja virkavaltaa keskustelemaan mielenosoituksen motiivista sekä sen ohessa syntyneistä levottomuuksista. Vuoropuhelun luominen vieraiden välille osoittautui jo heti alkuunsa vaikeaksi, sillä he pyrkivät puhumaan niin toistensa päälle kuin ohikin.

Yhdeksi keskeisimmäksi kysymykseksi nousi omaisuuden suoja mielenosoitusten yhteydessä. Esimerkkitapauksena käytettiin Senaatintorilla tapahtunutta taksiauton kovakouraista kohtelua. Samassa yhteydessä kiivailtiin myös autoon tulleiden ruhjeiden korvausvelvollisuudesta. Omaisuuden rikkominen ja ammatinharjoittamisen estäminen hiersivät ennen kaikkea paikalla ollutta keskustan kansanedustajaa Lauri Oinosta, joka ei ollut täysin tyytyväinen poliisin kykyyn hoitaa Senaatintorin tilanne.

Kuokkavieraat puolestaan katsoivat, että vaikka tapahtunut ilkivalta ei kuulunut Kuokkavierasjuhliin, oli selvää, että rauhallisien mielenosoitusten viestiä ei haluta kuulla. Poliisin edustaja toisaalta huomautti, että mielenosoittajien joukko hajosi vastoin ennakkoilmoitusta jo alussa pienempiin osiin ympäri eteläistä Helsinkiä eikä näin ollen poliisilla ollut tarpeeksi resursseja turvata kaikilta osin esimerkiksi juhliin tulijoiden esteetön kulku Linnaan.

Vastuukysymyksessä läsnäolijat olivatkin vahvasti eri linjoilla. Oinonen piti vastuullisena niitäkin tahoja, jotka olivat olleet Paavo Arhinmäki mukaan luettuna järjestämässä saman vuoden keväällä ydinvoiman vastaista mielenosoitusta eduskuntatalon edessä, ja kun kuokkavierasjuhlien mielenosoituksissa oli vasemmistolaisiakin, syyllisyyteen osoittavat suuntaviivat olivat Oinosen mukaan selvät.

Aikaisempien vuosien Kuokkavierasjuhlien järjestäjänäkin toiminut Vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi, että "keskustelun ongelma on se, että ollaan liiaksi nostettu ilkivaltaa esiin". Linnan juhlissa ollut Arhinmäki koki joutuneensa vastuuseen sellaisesta, mihin ei ole syyllistynyt. Hän oli huolestunut myös siitä, että keskustelusta syntyi sellainen kuva, että mielenosoittaminen olisi jotenkin demokratiaa vastaan.

Kiakkovierasjuhla itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton varjotapahtuma

Vuonna 2013 presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin presidentinlinnan korjaustöiden vuoksi Tampereella. Kaupungissa järjestettiin myös varjotapahtuma Kiakkovierasjuhla, jota mainostettiin jääkiekkoon liittyvillä teemoilla. Tapahtumaan osallistuneille esimerkiksi jaettiin kiekkolegenda Timo Jutila -aiheisia naamareita. Kiakkovierasjuhlien mielenosoituksessa pyrittiin niin ikään nostamaan esiin rahan vallan kasvu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kansalaisten eriarvoistuminen. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa pidettiinkin eliitiin juhlana.

Virkavalta sen sijaan totesi Kuokkavierasjuhlasta, että tapahtumalla ei ollut poliittista viestiä, kyse oli oli vain "rosvojoukon" rettelöinnistä, sillä jotkut ryhtyivät tapahtuman aikana rikkomaan kaupungilla näyteikkunoita. Poliisin mukaan mielenosoittajat myös vastustivat virkavaltaa ja pahoinpitelivät poliisiratsuja, joita taas mielenosoittajien mukaan tarkoituksella vyörytettiin useaan otteeseen ihmisten joukkoon.

Yhteiskunnallista osallistumista vai mellakointia?

Kiakkovierasjuhlan jälkipuinti jatkui A-studion Talk -ohjelmassa. Siinä yritettiin selvittää mielenosoituksen motiiveja ja samalla haluttiin antaa puheenvuoro poliittista valtaa käyttäville tahoille, joita oli myös kutsuttu ohjelmaan. Keskustelussa olivat mukana Tampereen tapahtumien järjestelyihin osallistunut "Kiakkovieras" ja Vasemmistoliiton jäsen, opiskelija Riikka Yrttiaho, jotka saivat vastaansa kokoomuksen kansanedustajan Jukka Kopran ja Perussuomalainen -lehden päätoimittajan Matias Turkkilan.

Näkemyserot muun muassa Kiakkovierasjuhlan luonteesta olivat jyrkät. Esimerkiksi kokoomuksen Kopra lyttäsi heti avauspuheenvuorossaan mielenosoituksen "mellakoinniksi". Kopran mielestä oli epäoleellista, että suurin osa mielenosoittajista käyttäytyi asiallisesti, sillä lopputulos ratkaisi. "Kiakkovieraan" mukaan mielenosoituksessa tuotiin esiin poliittista viestiä ja hänen mukaansa luokkasota on vielä kesken. Vaikka Turkkila ei ollutkaan mielenosoitusta näkemässä, hän ei nähnyt tapahtumassa mitään poliittista viestiä, mikä siis tuki väitteitä, että kyseessä oli vain mellakointi.

Vaikka tapahtuman motiiveista saatiin selkoa, ja niihin tuli vasta-argumentteja, keskustelu muuttui myös puoluepoliittiseksi nokitteluksi. "Kiakkovieras" muistutti läsnäolijoita joidenkin perussuomalaisten kannattamasta hänen mukaansa fasistisluonteisesta Suomen Sisusta ja Matias Turkkilan rasistisista kirjoituksista, joita vielä kuulemma löytyy netistä. Kopra viittasi "Kiakkovieraan" puheenvuoroon sanoen epäilevänsä tämän kannattavan kommunismia, jonka hän niputtaa yhteen fasismin kanssa. "Kiakkovieras" puolestaan kuittasi Kopran kommentin toteamalla, että "kyllä pöydän sillä puolella on fasismi".

Ja koska mielenosoitukseen tiedettiin osallistuneen vasemmistolaisittain ajattelevia henkilöitä, Kopra epäili, että taustavoimista löytyisi myös Vasemmistoliitto, olihan tiedostusvälineissä joku puolueen kansanedustaja "flirttaillut mellakkaporukan" kanssa. Siksi hän oli vaatinut Vasemmistoliiton puheenjohtajan, ministeri Paavo Arhinmäen eroa. "Kiakkovieraan" näkemyksen mukaan kyseessä oli eräänlainen salaliittoteoria, jonka avulla yritettiin tehdä puoluepolitiikkaa.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.