Hyppää pääsisältöön

Kuokkavieraat ja kiakkovieraat - rettelöitsijöitä vai yhteiskunnan herättelijöitä?

Kuokkavierasjuhla oli useana itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestetty protestitapahtuma, jonka tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnallista eriarvoistumista. Kiakkovierasjuhla puolestaan oli Tampereella järjestetty vastaavanlainen jääkiekkoteemalla markkinoitu tilaisuus.

Kuokkavierasjuhlia järjestettiin vuosina 1996 - 2003 ja 2006. Juhlat koostuivat muun muassa erilaisista ohjelmallisista tapahtumista kuten musiikkiesityksistä. Mutta niiden näkyvin osa oli presidentinlinnan edustalla itsenäisyyspäivänä järjestetyt mielenosoitukset, joihin sittemmin liittyi myös levottomuuksia. Vielä 2001 uutisoitiin nuorten anarkistien järjestämän mielenosoituksen sujuneen yksittäisiä nujakointeja lukuun ottamatta rauhallisesti.

Mielenosoitusta vai ilkivaltaa?

Mutta vuonna 2002 mielenosoituksessa koettiin jo tukalia hetkiä, kun poliisi motitti mielenosoittajia ja samalla myös Linnaan matkalla olleita juhlijoita Senaatintorille. Tunnelma muuttuikin paniikinomaiseksi, mikä oli omiaan lisäämään pelkoa ja ahdistusta mottiin joutuneiden keskuudessa. Illan tapahtumista tehtiinkin eduskuntakysymys ja rikosilmoitus.

Päivärinta-ohjelmaan oli 2002 kutsuttu niin Kuokkavierasjuhlien järjestäjiä, osallistujia kuin levottomuuksien keskelle joutuneita juhlavieraita ja virkavaltaa keskustelemaan mielenosoituksen motiivista sekä sen ohessa syntyneistä levottomuuksista. Vuoropuhelun luominen vieraiden välille osoittautui jo heti alkuunsa vaikeaksi, sillä he pyrkivät puhumaan niin toistensa päälle kuin ohikin.

Yhdeksi keskeisimmäksi kysymykseksi nousi omaisuuden suoja mielenosoitusten yhteydessä. Esimerkkitapauksena käytettiin Senaatintorilla tapahtunutta taksiauton kovakouraista kohtelua. Samassa yhteydessä kiivailtiin myös autoon tulleiden ruhjeiden korvausvelvollisuudesta. Omaisuuden rikkominen ja ammatinharjoittamisen estäminen hiersivät ennen kaikkea paikalla ollutta keskustan kansanedustajaa Lauri Oinosta, joka ei ollut täysin tyytyväinen poliisin kykyyn hoitaa Senaatintorin tilanne.

Kuokkavieraat puolestaan katsoivat, että vaikka tapahtunut ilkivalta ei kuulunut Kuokkavierasjuhliin, oli selvää, että rauhallisien mielenosoitusten viestiä ei haluta kuulla. Poliisin edustaja toisaalta huomautti, että mielenosoittajien joukko hajosi vastoin ennakkoilmoitusta jo alussa pienempiin osiin ympäri eteläistä Helsinkiä eikä näin ollen poliisilla ollut tarpeeksi resursseja turvata kaikilta osin esimerkiksi juhliin tulijoiden esteetön kulku Linnaan.

Vastuukysymyksessä läsnäolijat olivatkin vahvasti eri linjoilla. Oinonen piti vastuullisena niitäkin tahoja, jotka olivat olleet Paavo Arhinmäki mukaan luettuna järjestämässä saman vuoden keväällä ydinvoiman vastaista mielenosoitusta eduskuntatalon edessä, ja kun kuokkavierasjuhlien mielenosoituksissa oli vasemmistolaisiakin, syyllisyyteen osoittavat suuntaviivat olivat Oinosen mukaan selvät.

Aikaisempien vuosien Kuokkavierasjuhlien järjestäjänäkin toiminut Vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi, että "keskustelun ongelma on se, että ollaan liiaksi nostettu ilkivaltaa esiin". Linnan juhlissa ollut Arhinmäki koki joutuneensa vastuuseen sellaisesta, mihin ei ole syyllistynyt. Hän oli huolestunut myös siitä, että keskustelusta syntyi sellainen kuva, että mielenosoittaminen olisi jotenkin demokratiaa vastaan.

Kiakkovierasjuhla itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton varjotapahtuma

Vuonna 2013 presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin presidentinlinnan korjaustöiden vuoksi Tampereella. Kaupungissa järjestettiin myös varjotapahtuma Kiakkovierasjuhla, jota mainostettiin jääkiekkoon liittyvillä teemoilla. Tapahtumaan osallistuneille esimerkiksi jaettiin kiekkolegenda Timo Jutila -aiheisia naamareita. Kiakkovierasjuhlien mielenosoituksessa pyrittiin niin ikään nostamaan esiin rahan vallan kasvu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kansalaisten eriarvoistuminen. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa pidettiinkin eliitiin juhlana.

Virkavalta sen sijaan totesi Kuokkavierasjuhlasta, että tapahtumalla ei ollut poliittista viestiä, kyse oli oli vain "rosvojoukon" rettelöinnistä, sillä jotkut ryhtyivät tapahtuman aikana rikkomaan kaupungilla näyteikkunoita. Poliisin mukaan mielenosoittajat myös vastustivat virkavaltaa ja pahoinpitelivät poliisiratsuja, joita taas mielenosoittajien mukaan tarkoituksella vyörytettiin useaan otteeseen ihmisten joukkoon.

Yhteiskunnallista osallistumista vai mellakointia?

Kiakkovierasjuhlan jälkipuinti jatkui A-studion Talk -ohjelmassa. Siinä yritettiin selvittää mielenosoituksen motiiveja ja samalla haluttiin antaa puheenvuoro poliittista valtaa käyttäville tahoille, joita oli myös kutsuttu ohjelmaan. Keskustelussa olivat mukana Tampereen tapahtumien järjestelyihin osallistunut "Kiakkovieras" ja Vasemmistoliiton jäsen, opiskelija Riikka Yrttiaho, jotka saivat vastaansa kokoomuksen kansanedustajan Jukka Kopran ja Perussuomalainen -lehden päätoimittajan Matias Turkkilan.

Näkemyserot muun muassa Kiakkovierasjuhlan luonteesta olivat jyrkät. Esimerkiksi kokoomuksen Kopra lyttäsi heti avauspuheenvuorossaan mielenosoituksen "mellakoinniksi". Kopran mielestä oli epäoleellista, että suurin osa mielenosoittajista käyttäytyi asiallisesti, sillä lopputulos ratkaisi. "Kiakkovieraan" mukaan mielenosoituksessa tuotiin esiin poliittista viestiä ja hänen mukaansa luokkasota on vielä kesken. Vaikka Turkkila ei ollutkaan mielenosoitusta näkemässä, hän ei nähnyt tapahtumassa mitään poliittista viestiä, mikä siis tuki väitteitä, että kyseessä oli vain mellakointi.

Vaikka tapahtuman motiiveista saatiin selkoa, ja niihin tuli vasta-argumentteja, keskustelu muuttui myös puoluepoliittiseksi nokitteluksi. "Kiakkovieras" muistutti läsnäolijoita joidenkin perussuomalaisten kannattamasta hänen mukaansa fasistisluonteisesta Suomen Sisusta ja Matias Turkkilan rasistisista kirjoituksista, joita vielä kuulemma löytyy netistä. Kopra viittasi "Kiakkovieraan" puheenvuoroon sanoen epäilevänsä tämän kannattavan kommunismia, jonka hän niputtaa yhteen fasismin kanssa. "Kiakkovieras" puolestaan kuittasi Kopran kommentin toteamalla, että "kyllä pöydän sillä puolella on fasismi".

Ja koska mielenosoitukseen tiedettiin osallistuneen vasemmistolaisittain ajattelevia henkilöitä, Kopra epäili, että taustavoimista löytyisi myös Vasemmistoliitto, olihan tiedostusvälineissä joku puolueen kansanedustaja "flirttaillut mellakkaporukan" kanssa. Siksi hän oli vaatinut Vasemmistoliiton puheenjohtajan, ministeri Paavo Arhinmäen eroa. "Kiakkovieraan" näkemyksen mukaan kyseessä oli eräänlainen salaliittoteoria, jonka avulla yritettiin tehdä puoluepolitiikkaa.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.