Hyppää pääsisältöön

Ovatko itsenäisyyspäivän mielenosoitukset rettelöintiä vai yhteiskunnan herättelyä?

Itsenäisyyspäivän mielenosoitukset ovat olleet protestitapahtumia, joiden tarkoituksena on ollut muistuttaa yhteiskunnallisesta eriarvoistumisesta. Mielenosoitusten luonne on kuitenkin muuttunut vuosien aikana. Mukaan on mahtunut myös väkivaltaa eikä vahingonteoilta ole vältytty. Vuosituhannen toisella kymmenellä mielenosoituksissa otettiin kantaa myös siihen, kuka on suomalainen.

Tähän artikkeliin on koottu ohjelmia itsenäisyyspäivän mielenosoituksista vuosilta 2003–2019 ja ohjelmia niiden jälkipuinneista.

Itsenäisyyspäivän mielenosoitukset ovat vuosien mittaan muodostuneet Presidentilinnan juhlavastaanoton kanssa perinteeksi, joka on aiheuttanut keskustelua niiden luonteesta ja tarpeesta sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä. Poliittiset päättäjät eivät aina ole nähneet mielenosoituksissa muuta kuin rettelöintiä, ja kielenkäyttökin on ajoittain ollut kovaa. Mielenosoittajat ovat mielestään vain tuoneet poliittista viestiä, jonka ytimessä on eriarvoinen Suomi. 2010-luvun jälkeisissä monissa mielenosoituksissa vastakkain olivatkin aatteet. Poliisit ovat olleet näkyvästi esillä näissä tapahtumissa, koska on haluttu estää mahdollista ilkivaltaa ja eri mielenosoittajaryhmien välistä kahinointia. Lainsäätäjät ja oikeusoppineet ovat puolestaan joutuneet jälkikäteen pohtimaan, onko välttämätöntä rajoittaa näitä tapahtumia, jotka kuitenkin ovat osa sanan- ja kokoontumisvapautta.

Kuokkavierasjuhlat – mielenosoitusta vai ilkivaltaa?

Kuokkavierasjuhlia järjestettiin vuosina 1996 - 2003 ja 2006 itsenäisyyspäivän yhteydessä. Ne koostuivat muun muassa erilaisista ohjelmallisista tapahtumista kuten musiikkiesityksistä. Niiden näkyvin osa oli Helsingissä Presidentinlinnan edustalla itsenäisyyspäivänä järjestetyt mielenosoitukset, joihin sittemmin liittyi myös levottomuuksia. Vielä 2001 uutisoitiin nuorten anarkistien järjestämän mielenosoituksen sujuneen rauhallisesti yksittäisiä nujakointeja lukuun ottamatta.

Vuonna 2002 mielenosoituksessa koettiin jo tukalia hetkiä, kun poliisi motitti mielenosoittajia ja samalla myös Linnaan matkalla olleita juhlijoita Senaatintorille. Tunnelma muuttuikin paniikinomaiseksi, mikä oli omiaan lisäämään pelkoa ja ahdistusta mottiin joutuneiden keskuudessa. Illan tapahtumista tehtiinkin eduskuntakysymys ja rikosilmoitus. Päivärinta-ohjelmaan oli 2002 kutsuttu niin Kuokkavierasjuhlien järjestäjiä, osallistujia kuin levottomuuksien keskelle joutuneita juhlavieraita ja virkavaltaa keskustelemaan mielenosoituksen motiivista sekä sen ohessa syntyneistä levottomuuksista. Vuoropuhelun luominen vieraiden välille osoittautui jo heti alkuunsa vaikeaksi, sillä he pyrkivät puhumaan niin toistensa päälle kuin ohikin.

Yhdeksi keskeisimmäksi kysymykseksi nousi omaisuuden suoja mielenosoitusten yhteydessä. Esimerkkitapauksena käytettiin Senaatintorilla tapahtunutta taksiauton kovakouraista kohtelua. Samassa yhteydessä kiivailtiin myös autoon tulleiden ruhjeiden korvausvelvollisuudesta. Omaisuuden rikkominen ja ammatinharjoittamisen estäminen hiersivät ennen kaikkea paikalla ollutta keskustan kansanedustajaa Lauri Oinosta, joka ei ollut täysin tyytyväinen poliisin kykyyn hoitaa Senaatintorin tilanne.

Kuokkavieraat puolestaan katsoivat, että vaikka tapahtunut ilkivalta ei kuulunut Kuokkavierasjuhliin, oli selvää, että rauhallisien mielenosoitusten viestiä ei haluta kuulla. Poliisin edustaja toisaalta huomautti, että mielenosoittajien joukko hajosi vastoin ennakkoilmoitusta jo alussa pienempiin osiin ympäri eteläistä Helsinkiä eikä näin ollen poliisilla ollut tarpeeksi resursseja turvata kaikilta osin esimerkiksi juhliin tulijoiden esteetön kulku Linnaan.

Keskustelun ongelma on se, että ollaan liiaksi nostettu ilkivaltaa esiin.― Paavo Arhinmäki Päivärinta-ohjelmassa.

Vastuukysymyksessä läsnäolijat olivatkin vahvasti eri linjoilla. Oinonen piti vastuullisena niitäkin tahoja, jotka vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) mukaan luettuna olivat olleet järjestämässä saman vuoden keväällä ydinvoiman vastaista mielenosoitusta eduskuntatalon edessä, ja kun Kuokkavierasjuhlien mielenosoituksissa oli vasemmistolaisiakin, syyllisyyteen osoittavat suuntaviivat olivat Oinosen mukaan selvät.

Aikaisempien vuosien Kuokkavierasjuhlien järjestäjänäkin toiminut Arhinmäki totesi, että "keskustelun ongelma on se, että ollaan liiaksi nostettu ilkivaltaa esiin". Nyt Linnan juhlissa ollut Arhinmäki koki joutuneensa vastuuseen sellaisesta, mihin ei ole syyllistynyt. Hän oli huolestunut myös siitä, että keskustelusta syntyi sellainen kuva, että mielenosoittaminen olisi jotenkin demokratiaa vastaan.

Kiakkovierasjuhla itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton varjotapahtuma

Vuonna 2013 presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Presidentinlinnan korjaustöiden vuoksi Tampereella. Kaupungissa järjestettiin myös Kiakkovierasjuhla-varjotapahtuma, jota mainostettiin jääkiekkoon liittyvillä teemoilla. Tapahtumaan osallistuneille esimerkiksi jaettiin kiekkolegenda Timo Jutila -aiheisia naamareita. Kiakkovierasjuhlien mielenosoituksessa pyrittiin niin ikään nostamaan esiin rahan vallan kasvu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kansalaisten eriarvoistuminen. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa pidettiinkin eliitiin juhlana.

Virkavalta sen sijaan totesi Kiakkovierasjuhlasta, että tapahtumalla ei ollut poliittista viestiä, kyse oli oli vain "rosvojoukon" rettelöinnistä, sillä jotkut ryhtyivät tapahtuman aikana rikkomaan kaupungilla näyteikkunoita. Poliisin mukaan mielenosoittajat myös vastustivat virkavaltaa ja pahoinpitelivät poliisiratsuja, joita taas mielenosoittajien mukaan tarkoituksella vyörytettiin useaan otteeseen ihmisten joukkoon.

Yhteiskunnallista osallistumista vai mellakointia?

Kiakkovierasjuhlan jälkipuinti jatkui A-studion Talk -ohjelmassa. Siinä yritettiin selvittää mielenosoituksen motiiveja ja samalla haluttiin antaa puheenvuoro poliittista valtaa käyttäville tahoille, joita oli myös kutsuttu ohjelmaan. Keskustelussa olivat mukana Tampereen tapahtumien järjestelyihin osallistunut "Kiakkovieras" ja Vasemmistoliiton jäsen opiskelija Riikka Yrttiaho, jotka saivat vastaansa kokoomuksen kansanedustajan Jukka Kopran ja Perussuomalainen-lehden päätoimittajan Matias Turkkilan.

Näkemyserot muun muassa Kiakkovierasjuhlan luonteesta ja juhlijoista olivat jyrkät. Esimerkiksi kokoomuksen Kopra lyttäsi heti avauspuheenvuorossaan mielenosoituksen "mellakoinniksi". Kopran mielestä oli epäoleellista, että suurin osa mielenosoittajista käyttäytyi asiallisesti, sillä lopputulos ratkaisi. Kopra myös epäili, että "rellestäjien" mahdollinen poliittinen viesti hukkui ehkä päihteiden vuoksi. "Kiakkovieraan" mukaan mielenosoituksessa kyllä tuotiin esiin poliittista viestiä ja hänen mukaansa luokkasota on vielä kesken. Vaikka Turkkila ei ollutkaan mielenosoitusta näkemässä, hänkään ei nähnyt tapahtumassa mitään poliittista viestiä, mikä tuki hänen mukaansa väitteitä, että kyseessä oli vain mellakointi.

Voi olla, että heidän poliittinen viestinsä ei välittynyt, koska he olivat humalassa tai pilvessä tai muuta vastaavaa.― Jukka Kopra (kok.) "rellestäjistä" A-talk–ohjelmassa.

Vaikka tapahtuman motiiveista lopulta saatiin selkoa, keskustelu muuttui puoluepoliittiseksi nokitteluksi. "Kiakkovieras" muistutti läsnäolijoita joidenkin perussuomalaisten kannattamasta hänen mukaansa fasistisluonteisesta Suomen Sisusta. Kopra viittasi "Kiakkovieraan" puheenvuoroon sanoen epäilevänsä tämän kannattavan kommunismia, jonka hän niputtaa yhteen fasismin kanssa. "Kiakkovieras" kuittasi Kopran kommentin toteamalla, että "kyllä pöydän sillä puolella on fasismi". Myös Vasemmistoliiton vastuuta mielenosoituksista vaadittiin, koska puolueen kansanedustaja oli "flirttaillut mellakkaporukan" kanssa.

Aatteet vastakkain – nationalismi, tasa-arvo ja sallivuus

2010-luvun jälkeen mielenosoituksissa nousivat kansallismielisyys ja sen vanavedessä kysymys, kuka on suomalainen. Myös maahanmuuttoa ja globalisaatiota vastustettiin. Vuonna 2015 poliisi otti kiinni yli 130 anarkistiryhmän mielenosoittajaa, jotka pyrkivät häiritsemään kansallismielisten mielenosoitusta. Poliisi perusteli kiinniottamista rikoksilta ja häiriöiltä suojaamisella. Mielenosoittajat olivat tehneet myös jonkin verran ilkivaltaa. Politiikan tutkija Erkka Railo totesi tv-uutisten haastattelussa mielenosoituksesta, että aiemmin osoitettiin mieltä yläluokkaisiksi miellettyjä Linnan juhlia vastaan. Nyt vastakkain olivat aatteet.


Rajat kiinni- ja 612-mielenosoitukset oli tähdätty päivään, jolloin juhlitaan Suomen lippua. Railo näki tässä selvän syyn: päivää halutaan hyödyntää omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hänen mukaansa tällä myös pyrittiin tekemään itsenäisyyspäivästä vääränlaista nationalismia.

Politiikkaradiossa (2016) pohdittiinkin, millaisia mielikuvia isänmaallisuus käsitteenä on saamassa.Yhdistyykö Suomen leijonaan aggressiivisuus ja suvaitsemattomuus, vai tasa-arvo ja sallivuus?


Kun Suomi vietti 100-vuotista itsenäisyyttään, juhlapäivää varjostivat mielenosoitukset, joissa eri ryhmittyvät osoittivat mieltään toistensa arvomaailmaa vastaan. Poliisin mukaan päivä sujui kuitenkin mallikkaasti, sillä pelisäännöistä oli puhuttu ryhmittymien kanssa jo ennakkoon.

Laki ja järjestys kokoontumis- ja sananvapauden takeena vai rajoitteena?

Poliisi on ollut näyttävästi esillä itsenäisyyspäivän mielenosoitustuksissa. Poliisiviranomaisen tavoitteena on ollut turvata mielenilmausten häiriötön sujuminen. Toisinaan on jouduttu tilanteeseen, jossa poliisin toiminta on perustunut enemmänkin tulkintaan ja harkintaan kuin lakiin.

Vuonna 2018 itsenäisyyspäivän mielensoituksissa huomiota ja huolta herättivät hakaristiliput, joita nähtiin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kulkueessa. Järjestöä oltiin kieltämässä, mutta koska siitä ei ollut vielä lainvoimaista päätöstä, järjestön mielenosoitus oli sallittava ja ilmaisuvapaus turvattava. Poliisi kuitenkin tulkitsi hakaristiliput kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan ja poisti liput.


Ykkösaamun (2018) haastattelussa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi, että lainsäädännössä ei ole erillistä säädöstä tunnusten käyttämisestä. "Nyt tehtiin se päätös, että tässä hakaristilipun käyttäminen on kiihottamista kansanryhmää vastaan ja [ilmaisu-] vapauden väärinkäyttöä", Mykkänen sanoo.

Aamu-tv:n Jälkiviisaat (2018) olivat yhtä mieltä siitä, että poliisi toimi oikein ottaessaan natsiliput kulkueesta pois. Keskustelijoilla ei kuitenkaan ollut käsitystä siitä, millä oikeudella poliisi poisti kulkueesta liput.


Vuonna 2018 hallitus halusi muuttaa kokoontumislakia siten, että ilmoitusvelvollisuutta mielenosoituksen järjestämisestä aikaistettaisiin kuudesta tunnista kolmeen vuorokauteen. Yle uutisten (2018) haastattelema oikeusministeri Antti Häkkänen totesi, että lakimuutos olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Hänen mukaansa liian lyhyt ilmoitusvelvollisuus vaarantaa poliisin mahdollisuuden taata turvallisuus mielenosoituksissa. Sen sijaan oikeusoppineet pitivät lakiesitystä kokoontumisvapautta rajoittavana. Lakiluonnoksesta ei myöskään heidän mukaansa käy ilmi, mikä on se ongelma, jota yritetään ratkaista. Myös eduskunnan oikeusasiamies piti ilmoitusvelvollisuuden aikaistamista sananvapauden, kokoontumisvapauden ja perusoikeuksien kannalta.

Vuonna 2019 Helsinkiin kokoontui jälleen useita mielenosoittajajoukkoja. Ilman kahinoita ei ilta sujunut, kun uusnatsit ja heitä vastustaneet anarkistit ottivat yhteen. Poliisi ottikin toistakymmentä henkilöä kiinni. Tv-uutisten haastatteleman ylikomisario Pekka Höökin mukaan yleisesti ottaen mielenosoitukset olivat sujuneet rauhallisesti.

Siitäkin huolimatta poliisi oli joutunut mielenosoitusmarssien osalta eristämään tiukasti eri joukot toisistaan. Ylikomisario Höök totesikin, että aikaisempien vuosien kokemusten pohjalta eristäminen tehtiin. Eri osapuolilla kun on ollut tapana häiritä toisiaan, hän jatkaa.