Hyppää pääsisältöön

Poliisi-tv: Ei kuollut ei elävä

Esa Anttalainen, Eija Pääkkö
Esa Anttalainen, Eija Pääkkö Kuva: Yle: Kuvapalvelu poliisi-tv

Esa Anttalainen ja Eija Pääkkö ovat kadonneen omaisia. Esan poika katosi Kotkassa syksyllä 2007, Eijan mies Kallavedellä kesällä 1987. Esan poika löytyi puolen vuoden kuluttua hukkuneena, Eijan miehen kohtalo on edelleen tuntematon. Molempien tarinat ovat erilaisia, mutta kokemukset samanlaisia. Kadonnut ei ole elävä, eikä kuollut.

Minulla ei ollut mitään resursseja jaksaa siinä tilanteessa, minkä kohtasin, Eija Pääkkö muistelee.
Se oli aivan hirvittävä isku. Mitä voi tehdä, mistä saa apua? Näitä kysymyksiä Esa Anttalainen muistaa miettineensä.
Avun saaminen ei kummankaan kohdalla osoittautunut helpoksi - joskus jopa mahdottomaksi.

”Kadonneen omainen törmää vaikeuksiin joka taholla, eikä voimia ole yhtään”.

Yhteydenotot eri instansseihin ovat piirtyneet niin Esan kuin Eijan mieliin samanlaisina. Ensin langan päässä oli vaivautunut hiljaisuus.

Kadonnut ei ole elävä eikä kuollut
Sen jälkeen virkailija kertoi, ettei voi auttaa, koska tällaista ei ole sattunut omalle kohdalle, Eija sanoo. Kela, pankki, vakuutusyhtiöt ja vuokranantajat huolehtivat siitä, että saavat omansa. Menot on maksettava ja kadonneen tuet palautettava, mutta kysymykset mahdollisuudesta yksinhuoltajan tukiin tai perhe-eläkkeeseen saavat vastaukseksi hiljaisuutta. Kadonnut ei ole elävä eikä kuollut. Olkoon yleinen tai harvinainen tapaus, kyllä oma alansa on tunnettava läpikotaisin, sanoo Esa.

”Koottua tietoa kadonneen omaisen oikeuksista ei ollut silloin eikä vieläkään saatavilla missään”.

Koottua tietoa omaisen oikeuksista tai etuisuuksista ei ollut saatavilla Pääkön miehen katoamisvuonna 1987, ei Esa Anttalaisen pojan katoamisvuonna 2007 eikä sen paremmin nyt, vuonna 2013. Omaisen on hankittava tiedon muru sieltä ja toinen täältä, Esa kuvailee. Jos omat voimat loppuvat, loppuu myös tiedon murusten tippuminen.

Eija Pääkkö esimerkiksi maksoi viisi vuotta miehensä henkivakuuksen lisäksi täysin turhia vakuutuksia, kunnes eräs virkailija lopulta huomasi asian. Miltään taholta ei tarjottu aktiivisesti apua tai neuvoja, Esa summaa.

”Kyllä routa porsaan kotiin ajaa”

Aina vedotaan siihen, että katoaminen ei ole rikos, sanoo Pääkkö. Hänen mielestään tuohon lauseeseen on sisäänrakennettu oletus siitä, että kaikki terveet aikuiset katoavat omasta halustaan. Esa Anttalainen sai asian kokea kipeimmällä mahdollisella tavalla. Hänen poikansa kadottua halusi poliisi odotella ennen etsintöjen tai tiedottamisen aloittamista. En ymmärrä, miksei omainen saa vaikuttaa siihen, että tiedot julkaistaisiin heti ennenkuin jälki kylmenee.

Myös Eijan mielestä omaisella on oltava enemmän sananvaltaa siitä, koska etsinnät tulisi aloittaa. Suomessa vapaaehtoinen pelastuspalvelu lähtee liikkeelle vain poliisin
käskystä. Kun poliisin johtamat etsinnät loppuvat, ei kadonnutta etsi enää kukaan -jos etsintöjä edes aloitetaan.

Molemmat muistelevat tapausta, jossa omainen halusi järjestää lähipiirinsä kanssa etsinnät vuosi katoamisen jälkeen. Poliisi suostutteli hänet aikeesta pois, jotta jäljet eivät
sotkeutuisi. Samaan aikaan tai myöhemminkään viranomamiset eivät itse hakeneet kadonnutta.

Parhaiten omaisen asemaa voidaan parantaa kehittämällä nykyistä etsintämallia, sanoo Pääkkö. Omaisen tärkein oikeus on kuitenkin kadonneen löytyminen, tapahtuu se sitten elävänä tai kuolleena.

Esa Anttalainen ja Eija Pääkkö ovat olleet perustamassa vertaistukiyhdistystä Kadonneen Omaiset ry. Eija Pääkkö on kirjoittanut kirjan Kadonneen omainen.

Otsakkeiden sitaatit ovat kadonneen omaisen kirjoittamia.

Teksti: Mari Siukonen]

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Rikos ja oikeus

  • Kuopion nailonsukkamurhien uutisointi lietsoi pelkoa ympäri Suomea

    Nailonsukkamurhat oli 1960-luvun sarjamurhatapaus

    Kuopiossa 1964–1965 tehdyt niin sanotut nailonsukkamurhat horjuttivat pikkukaupungin asukkaiden turvallisuudentunnetta. Tiedotusvälineet kilpailivat uutisoinnista keskenään kertomalla sarjamurhiksikin nimitetyistä henkirikoksista lähes päivittäin. Samalla ne lietsoivat ja levittivät rikosten aiheuttamaa pelkoa pitkin Suomea. Surmaaja saatiin kuitenkin pian kiinni.

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sarjan juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

  • Bodominjärven surmat – kansakunta etsii murhaajaa

    Bodominjärven murhat

    Helluntaiaamuna vuonna 1960 Suomessa herättiin järkyttävään uutiseen. Kolme nuorta oli surmattu raa'asti telttaan Bodominjärven rannalla Espoossa. Surmaajaa ei laajoista tutkimuksista huolimatta löydetty, ja tapaus näytti jäävän selvittämättömäksi. Vuonna 2004 poliisilla oli vihdoin epäilty ja se teki pidätyksen.

  • Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta

    Rikostarinoita historiasta -sarja

    Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.

  • Tapaus Aarnio

    Mitä Jari Aarnion casen taustalla on?

    Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio on istunut tutkintavankeudessa jo yli vuoden. Aarniolle on kirjoitettu syyte kaikkiaan 27 erillisestä rikoksesta

  • Taideväärennösvyyhti

    Syyttäjä vaatii pitkiä vankeusrangaistuksia taideväärennöste

    Pohjois-Savon käräjäoikeudessa on alkanut tänään maanantaina laajan taideväärennösvyyhden käsittely. Syytettyjä on kolme. Syyttäjän mukaan miehet ovat myyneet kymmeniä tunnettujen taiteilijoiden epäaitoja maalauksia vuosina 2000–2012.

  • Jopovarkaat kiinni verekseltään

    Jopovarkaat kiinni rysän päältä

    Hämeen poliisi on saanut kiinni kaksi miestä, joiden epäillään varastaneen kymmenittäin Jopo-polkupyöriä. Pyöriä on varastettu Hämeenlinnan ja Lahden seuduilta. Poliisin mukaan osa pyöristä on myyty jo eteenpäin netissä.