Ylen tv-kanavat ovat 28.1. alkaen olleet tarjolla myös HD-muotoisina kaikille suomalaisille jakelijoille. Samalla Yle HD -koostekanava loppui.
”Ylen näkökulmasta tämä on siirtymävaihe”, muistuttaa jakelusopimuksista vastaavan Ylen Teknologia ja kehitys -osaston päällikkö Olli Sipilä. Ylen kaikki tv-sisältö ei ole aitoa teräväpiirtoa vielä muutamaan vuoteen. Tekemistä on vielä paljon.
HD-kokeilut aloitettiin urheilukisoista
Yle TV1:n ja Yle TV2:n ohjelmistoa yhdistelevä Yle HD -koostekanava aloitti vuonna 2011. Teräväpiirtokokeiluja tehtiin jo aiemmin, lähinnä isojen urheilukisojen yhteydessä, esimerkiksi Pekingin olympialaisissa 2008, yleisurheilun MM-kisoissa 2009, taitoluistelun MM-kisoissa ja Vancouverin olympialaisissa 2010.
Viime vuonna hyväksytty hallituksen sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma linjaa, että Ylen normaalitasoiset SD-lähetykset jatkuvat antenniverkossa jopa vuoteen 2026 saakka. Samaan aikaan HD-kelpoisten T2-antennivastaanotinten markkinoita ja teräväpiirron leviämistä kotitalouksiin halutaan edistää.
Yle edistää HD:n käyttöönottoa Suomessa
Seuraava iso muutos tapahtuu 2017, jolloin uudet verkko- ja ohjelmistotoimiluvat astuvat voimaan. On todennäköistä, että silloin maksu-tv-kanavat siirtyvät osin teräväpiirtolähetyksiin – tai ainakin DVB-T2-jakelumuotoon.
”HD-muotoisten kanavien aloittaminen nyt on Ylen keino edistää teräväpiirron käyttöönottoa Suomessa”, Olli Sipilä sanoo.
Onko julkisen palvelun otettava edelläkävijän rooli jolla vaikuttaa ihmisten mediankäyttötottumuksiin? Ollin mielestä on.
”Kuka muu sen tekisi? Ilman julkisen palvelun toimijoita HD-siirtymää ei tapahtuisi.”
HD elää muutosvaihetta
Kaupallisten tv-kanavien ohjelmistotoimiluvat menevät uudelleenjakoon: suurin osa nykyisistä toimiluvista on voimassa vuoteen 2016 saakka.
Ohjelmistotoimilupien myöntämisen yhteydessä linjataan myös ns. yleisen edun kanavat, eli kaupalliset pääkanavat. Näiden ja Ylen kanavien jakelua halutaan hallituksen sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman mukaan jatkaa SD-muodossa jopa vuoteen 2026 saakka.
”Muutosvaiheessa on paljon epävarmuutta – sekä meillä että koko toimialalla. Palveluissa tulee varmasti olemaan myös paljon muutoksia. Etenemme pienin askelin”, Olli sanoo.
Mitä tulee HD:n jälkeen?
Teräväpiirtokehityksen osalta iso kysymys on, kuinka nopeasti kotitaloudet ottavat uusia laitteita käyttöön. Nyt puhutaan jo Ultra HD:stä ja 4K:sta, mutta kaupoissa on edelleen televisioita, joissa ei ole T2-valmiutta.
”Kun nyt saataisiin tämä HD ensin, sitten juostaan se seuraava maali, onko se sitten 4K vai jotain muuta”, Olli Sipilä sanoo.
Teknologian muutos on nopeaa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Italiassa on kokeiltu HEVC-koodausta, jolla signaalin saisi pakattua monta kertaa nykyistä tehokkaammin. Nyt yksi HD-kanava vastaa laskennallisesti neljää SD-kanavaa.
Miksi HD?
Ja jos palataan peruskysymykseen: miksi HD on must? Se on teknologiapolun seuraava vaihe. Teräväpiirto tuo tv:n katseluun elämyksellisyyttä.
”Niin. Kuinka moni kuluttaja on sitä mieltä, että HD on hyvä juttu? Mikä on sen asiakasarvo?”, Olli kysyy.
Ja toisaalta vastaa: ”Meillä on mahdollisuus muuttaa ihmisten käsitys tv-kuvasta, asettaa tavoite: tuo on se, mihin täytyy päästä. HD tuo paremman television.”
