Hyppää pääsisältöön

Mannerheim ulosotossa: käsikirjoitus

On maanantai-aamu, helmikuun alussa. Jussi-gaala on päättynyt muutama tunti sitten. Vuoden parhaat suomalaisessa elokuvateollisuudessa on palkittu. Puheet on pidetty.

Minulta on pyydetty ohjelmaa Mannerheim-elokuvan konkurssista. Elokuvan piti valmistuessaan viedä kaikki mahdolliset Jussi-palkinnot.

Mannerheim-elokuvaan käytettiin 7 miljoonaa euroa. Elokuvaa ei ole kuvattu sekuntiakaan. Viidentoista vuoden työ on sirpaleina.

MOT-tunnus

Renny Harlin, Mannerheim-elokuvan promootiovideo:
"Hello, I am Renny Harlin, and my mission is to direct a movie about field marshal Mannerheim. Over the last 20 years I have been directing several films, but I have never faced a challenge of this size. Mannerheims´s conflicting persona and colourful life are filled with dramatic material. But facing his accomplishments any director feels humbled. The goals of this film are very ambitious. The mission won´t be easy. Not for the actors, or the crew."
(Hei, olen Renny Harlin ja aion ohjata elokuvan marsalkka Mannerheimistä. Olen 20 vuoden aikana ohjannut useita elokuvia, mutta näin isoa haastetta en ole ennen kohdannut. Mannerheimin ristiriitainen luonne ja värikäs elämä ovat täynnä draaman aineksia. Hänen saavutustensa edessä elokuvaohjaaja kuitenkin nöyrtyy. Elokuva tähtää hyvin korkealle. Tehtävästä ei tule helppo näyttelijöille eikä kuvausryhmälle.)

Tämä ohjelma ei ole arvio siitä, olisiko Mannerheim-elokuvasta tullut hyvä vai huono. Etsin vastausta siihen, miten kaikki alkoi, mitä sitten tapahtui, ja miksi koko elokuvahanke meni konkurssiin.

MOT esittää: Mannerheim ulosotossa

Kaikki alkoi yli viisitoista vuotta sitten. Otavan pääomistaja, Heikki Reenpää, nyt 91 vuotta, halusi tehdä Suomen tunnetuksi maailmalla.

Heikki A. Reenpää, professori:
"Silloin keskusteltiin, kuka olisi se henkilö, jonka avulla voisimme tehdä itsemme tunnetuksi. Pienen tuumimisen jälkeen, niin kenraaliluutnantti Kanninen ja minä, niin tulimme siihen tulokseen, että tietysti se on Mannerheim. Emme me löydä suurista taitelijoista ja Sibeliuksesta ja muista, emme löydä vastaavaa laajuutta ennen kaikkea poliittisiin vaiheisiin, jotka on kuitenkin selostettava. Niinpä päätimme yrittää Mannerheimia koskevan filmin tekemistä, ja siinä yhteydessä perustimme Champion of Liberty nimisen yhdistyksen, jonka tehtävänä oli Mannerheimin muiston ja hänen arvostuksensa ylläpitäminen ja levittäminen."

Renny Harlin:
"The drawings are my preliminary shooting plans. The huge crowds and the countless horses that You see will be created with modern technology whereas we shoot small groups of the troops and then we digitally multiply these, and as final result on the big screen, You will see a massive battle situation."
(Piirrokset ovat alustavia kuvaussuunnitelmiani. Ihmisten ja hevosten valtava määrä luodaan nykytekniikalla. Kuvaamme pieniä joukkoja, jotka sitten monistetaan digitaalisesti. Näin elokuvassa näkyy valtaisa taistelu.)

Markus Selin, vastaava tuottaja, Solar Films:
"Alkujaan tapahtui niin, että Heikki Reenpää ja Ermei Kanninen olivat yhteydessä Renny Harliniin, joka sitten kertoi mulle, että tällaiset kaverit oli yhteydessä häneen ja ehdotti, että tehdään leffa Mannerheimista. Me oltiin joskus aikoinaan mietitty, että Mannerheimista olisi hieno tehdä elokuva, ja siitä alkoi sitten konkretisoitumaan yhdessä näiden herrojen kanssa ja heidän tukijoukkojensa kanssa."

Kokous Otavassa, 4.8.2005.
Ermei Kanninen, kenraaliluutnantti: Mannerheimin rooli tulee myös amatöörin näkökulmasta olemaan äärimmäisen vaikea.
Markus Selin, vastaava tuottaja, Solar Films: Kyllä.
Ermei Kanninen, kenraaliluutnantti: Näin ollen henkisesti valmistutuminen tulee olemaan henkisesti vaikeaa, niin ohjaaja Rennyn kannalta, joka ei ole tänään tässä, senkin uskallan sanoa että se tulee vaatimaan oman aikansa.
Markus Selin, vastaava tuottaja, Solar Films: Sanotaan niin, että siitä hetkestä kun meillä on rahoitus olemassa, niin tämän vuoden loppuun mennessä meidän pitää valita tärkeimmät roolihahmot.
Siitä yhdeksän kuukautta, niin voidaan aloittaa kuvaukset
Ermei Kanninen: Että 9 kuukautta riittää?
Markus Selin: Ne on näyttelijöitä. Kyllä. Se on hirveän pitkä aika. Meillä on ihmisiä, jotka tietävät päivää ennen että tuollainen rooli on huomenna.

Markus Selin:
"Yhdistelmä toimi mun mielestä tosi hyvin sen takia, että siinä oli mukana niin paljon kokemusta. Siinä oli myös henkilöitä, jotka oli tavannu aikoinaan Mannerheimin ja sitten erittäin voimakkaita isäinmaallisia tahoja oli mukana siinä. Se yhdistettynä sit taas meidän intoon siinä, että tehdään mahdollisimman iso ja hieno elokuva Mannerheimista, niin mun mielestä kaikki, kaikki toimi erittäin hyvin."

Kokous Otavassa, 4.8.2005.
Ermei Kanninen, kenraaliluutnantti: Tässä on muistettava että tuo vuosi 2007 on 140 vuotta Suomen marsalkan syntymästä ja 90 vuotta Suomen itsenäisyyttä. Siinä mielessä 2007 sopii tällaiseen, ja se on yksi syy miksi olen jo ottanut yhteyttä valtion johtoon siinä mielessä että tämä otetaan huomioon kokonaisohjelmissa mitä silloin mahdollisesti valtiovalta järjestää tilaisuuksia ja vastaavaa.
Markus Selin, vastaava tuottaja, Solar Films: Ja sitten sellainen asia, että aina kun jotain tiedotetaan, sen jälkeen ei lähdetä pyörtämään, joten kun ilmoitetaan että tämä elokuva tehdään, se on tehtävä kanssa.
Heikki A. Reenpää, professori: Yrityksen menestykseksi!

Markus Selin:
"No rahoitusta kerättiin alusta lähtien. Meillä oli periaatteessa kaksi rahoituslinjaa. Elikkä toinen oli tämä Champion of Liberty -puoli, jossa pyrittiin keräämään isänmaallista rahaa ja järjestöjä ja säätiörahaa, mitä, mitä aina löytyy erilaisiin hankkeisiin, jotka ajaa samoja asioita kuin näitten järjestöjen omat tarpeet on, niin Champion of Liberty hoiti sitä puolta, ja me pyrittiin löytämään sitten perinteistä elokuva-alan rahoitusta niin kotimaasta kuin ulkomailtakin."

Renny Harlin:
"The production designer of our movie is one of the top professionals of his field, Stephen Lawrence. Among his credits are three Harry Potter films, two James Bond films, two of the latest Batman films and Titanic. The sets will be built in various countries, on sound stages and outdoors. The film will be shot with different units in addition to Finland, in Russia, China, Poland, France and Lithuania."
(Elokuvan lavastaja on alansa huippu Steven Lawrence. Hän on lavastanut kolme Harry Potteria, kaksi Bondia, kaksi viimeisintä Batmaniä ja Titanicin. Lavasteita rakennetaan eri maihin sekä sisä- että ulkostudioihin. Filmi kuvataan Suomen lisäksi Venäjällä, Kiinassa, Puolassa, Ranskassa ja Liettuassa.)

Kaikki näytti niin lupaavalta, että käynnistettiin tuotanto. Harlinin esittämä suunnitelma perustui 12 miljoonan euron budjettiin.

Mannerheim-elokuvan budjetti oli jo yli kaksi kertaa suurempi kuin Solar Films. Solar Filmsin liikevaihto oli vuonna 2012 lähes 6 miljoonaa euroa. Siirrettiin Mannerheim-elokuva pois Solar Filmsistä, Liberty Production osakeyhtiöön. Sen omistaa Markus Selin. Mannerheim-elokuva kasvoi niin suureksi, että jos se olisi kaatunut, koko Solar Films olisi uponnut.

Talvella 2009 oli kaikki valmistelut tehty talvikohtausten kuvausta varten.

Aamu-TV, marraskuu 2008, juontaja:
"Niin, elokuvaa on valmisteltu lähes kymmenen vuotta ja se on monta kertaa ollut kaatumassa. Mitkä tunnelmat ovat nyt, kun todella päästään tositoimiin?"

Renny Harlin:
"Tunnelmat ovat loistavat, todella tämä projekti on niin iso, pelkän käsikirjoituksen luominen tarinasta joka kattaa 80 vuotta on ollut aikamoinen haaste ja sitten tietenkin rahoitus, koska on kysymys tarinasta joka tapahtuu viidessä eri maassa niin nyt kun ollaan vihdoin tässä lähtöportilla niin on erittäin jännittyneet ja onnelliset tunnelmat."

TV-uutiset helmikuu 2009:
"Mannerheim-elokuvan kuvaukset on pantu toistaiseksi jäihin rahoitusvaikeuksien takia. Elokuvan rahoittajia on vetäytynyt talouskriisiin vedoten. Renny Harlinin ohjaamien kuvausten oli määrä alkaa Joensuussa kahden viikon kuluttua. Elokuvaa on valmisteltu vuosikausia ja sen kokonaisbudjetin oli määrä olla kymmenen miljoonan luokkaa. Nyt tilalle yritetään haalia nopeasti uutta rahoitusta, jotta kuvaukset voisivat alkaa vielä tämän kevään aikana."

Elokuvan ensimmäinen suuri takaisku tuli helmikuussa 2009. Nordisk Film vetäytyi projektista suuren taloudellisen riskin takia. Kenraalien Champion of Liberty-yhdistys ei ollut saanut kerättyä kuin pikkusummia Mannerheim-mitalien myynnillä. Oli sovittu että he keräävät puolet 12 miljoonasta.

Markus Selin:
"No siinä on ollut monia eri vaiheita tässä rahoituksessa näitten reilun kymmenen vuoden aikana. Välillä on ollut rahaa tiedossa, mutta tässä on monta kertaa ollut se, että saa jonkun rahan liikkeelle elokuvaan, tarvitsee jonkun toisen rahan, joka on tulossa, ja sitten jos nämä sopimukset ei yhtä aikaa ole valmiina tai siinä tilassa, että ne tahot, jotka on luvannut sitä rahoitusta, ei halua lähteä mukaan, niin silloin käy usein, niin kuin elokuvissa aika monta kertaa käy, että se rahoitus jää kokonaan saamatta. Tässä tapauksessa, niin Champion of Liberty ei käytännössä juuri pystynyt tuomaan rahaa elokuvaan."

Renny Harlin:
"We will be shooting in St. Petersburg at authentic locations and then we will do dialogue scenes in Vilnius, in Lithuania. By employing the latest digital technology the shots from St. Petersburg will seamlessly blend with the other material."
(Kuvaamme aitoa ympäristöä Pietarissa, ja vuoropuhelukohtaukset tehdään Vilnassa, Liettuassa.Uusinta digitekniikkaa käyttämällä Pietarin otokset sulautuvat saumattomasti muuhun materiaaliin.)

Valmistelut jatkuivat. Etsittiin rahoitusta ympäri Eurooppaa. Vihdoin Berliinistä löytyi rahoittaja, joka lupasi sijoittaa 2,5 miljoonaa euroa elokuvaan. Kun Selin vielä lupasi sijoittaa omaa rahaansa, Finnvera takasi 1,5 miljoonan euron pankkilainan. Tämän jälkeen tuotanto siirtyi kesällä 2010 Unkariin.

Jukka Helle, toimitusjohtaja, Solar Films:
"Kaikki oli paperilla olemassa ja siis sopimuksella, ei pelkästään suunnitelmissa vaan sopimuksella olemassa ja lähdettiin siinä, oliks se nyt kesäkuuta, niin et kuvausten piti alkaa elokuun loppupuolella ja … siel tehtiin kaikki valmiiks, lavasteet, rekvisiitat, kuvauspaikat, puvusto siirrettiin sinne ja siel valmistettiin viel lisää ja se oli aika iso show. Siel oli varmaan sitten ihan loppumetreillä ainakin sata ihmistä töissä, jollei enemmänkin."

Kaikki oli vihdoin valmista elokuussa 2010, kuvausten piti alkaa. Tuli kohtalokas viesti. Saksalainen Harald Reichebner ei pitänyt kahden ja puolen miljoonan lupaustaan. Kassasta puuttui yhtäkkiä 2,5 miljoonaa euroa. Unkarissa kaikki keskeytettiin. Kuvauksia ei voitu aloittaa.

Jukka Helle:
"No tuota… vältän nyt kaikkia voimasanoja, mutta.. se oli ihan järjetön tilanne ja silloin meidän ainoa, tai koko fokus keskittyi siihen, et kun meillä oli ne rahotussopimukset, joissa oli määritellyt vaiheet missä rahaa tulee kassaaan lisää niin me mietittiin voidaanko me aikaistaa niitä rahottajien kanssa ja erilaisten instanssien kautta et pystyykö sen diskontaaamaan mutta se ei vaan onnistunut, et monistakin syistä. Mutta tietysti täytyy sanoa että se tuli meille lievänä yllätyksenä, siitä tuli tilanne missä oli kuukauden gäppi siinä rahavirroissa ja se pysäytti sen homman. Joka oli järkytys."

Puvusto ja lavasteet jäivät Unkariin varastoon. Sitten, jouluna 2010 presidentti Gorbatshovin säätiö päätti sijoittaa 4 miljoonaa euroa elokuvaan.

Jukka Helle:
"Täältä säätiöstä olitiin meihin yhteydessä, että heitä kiinnostaa tää Mannerheim-hanke, et siinhän on suora linkki Venäjälle koska kolamosa leffasta tapahtuu Venäjällä ja heit kiinnostaa se ja sit ne tuli yhtenä lumimyrskyisenä iltana Sveitsistä tänne neuvottelemaan asiasta ja nopeasti päästiin tilanteeseen että voidaan ruveta draftaamaan sopimusta ja se allekirjoitettiin vielä saman joulukuun aikana sopimus ja sitten tammikuussa kävin vielä Moskovassa tapaamassa heitä ja sovittiin sitten yksityiskohdat maksusta ja.. olin ihan vakuuttunut siitä että okei, heitä kiinnostaa tämä leffa ja haluavat olla siinä mukana ja saavat Venäjän ja IVY- maiden oikeudet sen sopimuksen mukaan. Mutta että… maksu sitten unohtu.

MOT:
"Mistä syystä?"

Jukka Helle:
"Ei mitään käsitystä. Ei tullut mitään, edes syytä sille, olisivat voineet edes sanoa että he tulivat toisiin ajatuksiin, mutta meille se jäi ihan täydeksi mysteeriksi että a) miksi he halusivat tämän sopimuksen tehdä ja b) miksi he eivät toteuttaneet sen velvoitteita."

Nyt Liberty Production on mennyt konkurssiin. Konkurssipesän hoitajan toimistossa on pesän ainoa omaisuus. Mannerheim-patsas ja Suomi-konepistoolin kopio. Lukkojen takana on 20 käsikirjoitusversiota. Konkurssipesässä on rahaa 3000 euroa. Rahaa on käytetty 7 miljoonaa.

Markus Selin:
"Jos joku sanoisi nyt, että minä käytän seitsemän miljoonaa euroa elokuvaan, joka ei koskaan valmistu, nauraisin ison naurun, että se on täysin mahdotonta. Mutta kun sinä 10 vuotta laitat rahaa siihen ja taas mennään yksi pykälä eteenpäin, kun laitetaan tuon verran tai tuolta tulee tuon verran ja pannaan taas vähän lisää, niin 10 vuodessa, niin kyllä se vaan menee. Se on totta kai meidän osaamattomuutta tässä kohtaa, että ei olla saatu elokuvaa aikaiseksi. Jos se raha olisi ollut kerralla meillä käytössä, me oltais tehty leffa sillä, sillä hetkellä kevyesti, mutta kun se ei ollut niin, vaan se raha tuli pikku hiljaa sisään. Me oltiin kaksi kertaa siinä tilanteessa, että me oltiin aloittamassa kuvauksia niin kuin tyyliin kahden viikon säteellä ja siellä oli kaikki töissä ja isot ennakkovalmistelut, niin ne maksaa miljoonia. Se on ihan käsittämätöntä. Siellä ne kaikki kulut on mapeissa. Eniten totta kai se harmittaa minua. Raha on aina rahaa, se on ikävää, että sitä menettää, mutta vielä enemmän minua harmittaa se, että se elokuva ei valmistunut."

Selin sijoitti elokuvaan miljoona euroa omaa rahaa. Kaikki se on nyt menetetty.

Pekka Lahden Boot Factory teki saappaat elokuvaan. Häneltä on jäänyt 10.000 euroa saamatta.

Pekka Lahti, toimitusjohtaja, Boot Factory:
"Siinä on hieno saappaan takasauma. Siinä on hieno muoto. Pohkeen kaari kun on korkealla, niin näyttää jalat pitkiltä. Oli upseerisaappaita, oli miehistösaappaita, siinä oli eri aikakausilta. Ne lähti sieltä 1800-luvun loppupuolelta, 1900-luvun alusta.... Kyllä me sitten siinä vaiheessa huomattiin, kun meillä oli laskuja sisässä ja kun niitä ei maksettu. Ihmeteltiin kun ne viipyivät, meni kuukausi, meni kaksi, kolme, niin ihmeteltiin että mikä tässä mättää oikein. Näitä taitaa riittää Suomessa, että jotkut tekee niin kuin mekin. Näin se monta kertaa on, suunnitellaan ja suunnitellaan mutta sitten on ne eri kaverit kun tekee."

MOT:
"Oletko ollut suoraan yhteydessä Seliniin?"

Pekka Lahti:
"No joskus on tehnyt mieli soittaa, että mikä helvettiä – kun monessa asiassa ollaan niin äijää. Ehkä oli parempikin ettei saakeli koko Marskia tehnyt. Tuliks sekin sinne?"

Saila Ollila-Lahti, Boot Factory:
"Harlin lähetti jonkun lehdistötiedotteen, se itku silmässä tilitti että hänen unelmansa, ja näin sitten kävi. Komppaan Pekkaa siinä, että olisi maksanut itse sitten. Niinhän yrittäjäkin joutuu tekemään, eihän meidän hommia rahoita kukaan, mutta tämä on meidän unelmaa mitä me tehdään. Meidän täytyy se itse rahoittaa. Ja sitten tehdään tällaisia källejä, että jätetään maksamatta, se on yrittäjän selkänahasta."

Renny Harlin:
"Field marshal Mannerheim is portrayed by Mikko Nousiainen. Mikko is a thirty year old Finnish actor, who will be made up for the different periods of the story. He ages from a twenty year old to a eighty year old. His make up will be created by three time Oscar winner Greg Cannon."
(Marsalkka Mannerheimia näyttelee Mikko Nousiainen. Mikko on 30-vuotias suomalaisnäyttelijä, joka maskeerataan aina kutakin eri vaihetta varten. Hahmon vanhenee 20-vuotiaasta 80-vuotiaaksi. Maskeerauksen luo kolminkertainen Oscar-voittaja Greg Cannom.)

Elokuvan puvusto oli yli kaksi vuotta Unkarissa varastossa. Vuosi sitten, kaksi rekallista tuli Artisti-Asun pihalle, Keravalle.

Minna Gröhn, toimitusjohtaja, ArtistiAsu:
"Meillä on täällä tällaiset tilat mihin ne saatiin säilytykseen. Sen takia ne löytyy meiltä täältä. Pelkästään sen pukuvaraston purkamiseen heiltä meni 3 kuukautta."

MOT:
"Kolme kuukautta.. miten se on mahdollista?"

Minna Gröhn:
"Joo."

Minttu Virsunen, puvustaja, ArtistiAsu:
"Se oli aika iso projekti."

Minna Gröhn:
"Sitä oli niin paljon ja eri paikoista sitä tavaraa että ennen kuin se oli lueteltu ja lajiteltu ja palautettu paikalleen ja myöskin laitettu tänne siististi ja asianmukaisesti talteen ne, mitkä on tehty siihen elokuvaan osittain vielä keskeneräisiä pukuja koska sitä ei tehty loppuun asti."
"Ja niin kuin näkyy, kaikki on huolellisesti pakattuja. . ettei mene huonoksi."

Minttu Virsunen:
"Paljon tehtiin alusta lähtien."

Minna Gröhn:
"Kaikilla osa-alueilla liikuttiin.."

Minttu Virsunen:
"Kyllä."

Minna Gröhn:
"Koska eihän sellaisia ole enää olemassa."

Minttu Virsunen:
"Niin."

Minna Gröhn:
"Se työmäärä mitä on tehty on tietenkin ihan valtava. Mutta käyttöönhän ne pitäisi saada.."

Minttu Virsunen:
"Niin!"

Markus Selin, vastaava tuottaja, Solar Films:
"Siis se on maksanu varmaan miljoonan tehdä sitä elokuvaa varten, kun ne kohtaukset on etukäteen suunniteltu ja piirretty ja käsketty tehdä tällainen puvusto, ja sen mukaan meidän loistava puvustaja teki ne kaikki puvut, mutta eihän niillä ole mitään käyttöarvoa kuin tämmöinen erikoiskäyttö. Meillä oli siis töissä kakskyt ompelija parhaillaan, parhaimmillaan. Siis materiaalit ja kaikki historiallinen taustatyö, että ne on täsmälleen oikeannäköisiä, koska pyrittiin täydelliseen historialliseen autenttisuuteen siinä elokuvassa ja puvustuksessakin ja se maksaa, mut suunnitelmat on ollu suuria. Tämmöinen hanke ei myöskään synny ilman, että sulla on vahva historiallinen kurantti kunnianhimo siinä hommassa. Jos sä lähdet tekemään sinnepäin, niin sut käräytetään heti siitä, että tää on väärä asu tai merkit on väärällä puolella tai merkki ei ole oikein tai kokardi on vääränlainen. Me ollaan tehty käsityönä ympäri maailmaa, on kaikennäköisiä nappeja, kokardeja, arvomerkkejä, ihan kaikkea mahdollista. Pientä sälää, joka on sen näköistä kuin sen oikeasti pitäisi olla."

Elokuvan pukusuunnittelija, Marjatta Nissinen teki vuosia töitä elokuvan eteen. Elokuvan kaatuminen on hänelle niin raskas asia, että hän ei pystynyt esittelemään puvustoa meille.

Minna Gröhn, toimitusjohtaja, ArtistiAsu:
"Siinä on nyt niitä nimenomaan Mannerheimin omia."

Minttu Virsunen, puvustaja, ArtistiAsu:
"Niin siinä on nyt Mannerheimin asusteita."

Minna Gröhn:
"Niin kuin pukusuunnittelija itse sanoi, että ei nämä tälleen näytä siltä, että siinä pitäisi saada se kokonaisuus, roolihenkilö, näyttelijä, ympäristö, lavasteet, rekvisiitat. Että nyt nämä on tällaisessa varastointitilassa, mutta se kokonaisuus on se mikä on elokuvassa olennaista. Ja tarina."

Minttu Virsunen:
"Niin siis onhan tämä ihan mieletön projekti kokonaisuudessaan ja onhan nämä niin kauniilla tavalla valmistettu ja tehty, just sillä aidolla tavalla, sääli että ne nyt on täällä käyttämättömänä. "

Minna Gröhn:
"Hyvin pieteetillä on tehty taustatyötä."

Minttu Virsunen:
"Niin."

Minna Gröhn:
"Ja sitten voi vaan kuvitella, että jos tämä on osa puvuston osuudesta, niin mitä se on ollut koko elokuvan kohdalla, kuvauspaikat, rekvisiitat, lavasteet, koko tuotantoyhtiön työ mitä siellä on tehty on ollut ihan valtavaa. Eli sen puoleen toivoisi että siitä vielä jotain tulisi."
"Näissä on paljon silkkimateriaaleja. Pitää olla riittävän väljästi ja suojattuna. Täällä on koko tämä rivi tällaisia tanssiaispukuja."

MOT:
"Onko kaikki ommeltu tähän?"

Minttu Virsunen, puvustaja, ArtistiAsu:
"Kyllä. Jotakin näitä perusvaatteita voi olla että ei ole."

Minna Gröhn:
"Niin, yksittäisiä niin kuin.."

Minttu Virsunen:
"Niin yksittäisiä, mutta kaikki nämä naistenpuvut."

Minna Gröhn:
"Tässä on noin 30"

Minttu Virsunen:
"Sitä luokkaa."

Minna Gröhn:
"Tai 40, siellä piti olla joku iso tanssiaiskohtaus."

MOT:
"Sehän on valtava työ."

Minna Gröhn:
"Se on valtava työ, siinä on ollut paljon ihmisiä tekemässä. Ei riitä viikon työtunnit tuollaisen tekemiseen, kun siellä on kaikki alushameet.."

Minttu Virsunen:
"Niin, kun tehtiin alushameita myöten. Kun tehtiin alusta asti oikealla tavalla…"

Minna Gröhn:
"Ja näyttelijän mittojen mukaan."

MOT:
"Sinulla on henkilökohtaista rahaa ollut pelissä suuria määriä?"

Markus Selin, vastaava tuottaja, Solar Films:
"On, käytännössä kaikki."

MOT:
"Miksi?"

Markus Selin:
"No minä uskoin tähän hankkeeseen täysin sokeasti niin kauan kuin viimeinen lappu pantiin luukulle. Kyllä minä uskoin siihen asti, että me jollain konstilla tehdään tämä leffa, ja koko aika laitoin lisää rahaa, kun sitä vaan oli. Nyt sitten maksellaan niitä useampi vuosi eteenpäin."

MOT:
"Mikä merkitys tällä on sinulle henkilökohtaisesti?"

Markus Selin:
"Henkilökohtainen pettymys siitä, että me ei saatu elokuvaa valmiiksi. Se on järkyttävän iso, ja se saattaa ajaa minut siihen hulluuteen vielä joskus tulevaisuudessa, että minä yritän tehdä tätä leffaa uudestaan. Periksi ei saa antaa."

MOT:
"Ainoa jonka tiedän että on saanut rahansa pois on Harlin, 700 tonnia, hän on nostanut palkkionsa, mutta lähti projektista."

Pekka Lahti, toimitusjohtaja, Boot Factory:
"Niin… heheheh, et kyllä se on… niin. Jos ne olisi ollut kovia kundeja niin ne olisi rahottanut sen leffan itse ja tehnyt sen valmiiksi loppuun. Ja ohjaaja vielä! Ei voi olla totta, ilmankos sen ne leffat on niin paskoja. Hahhahahaha…"

Markus Selin, vastaava tuottaja, Solar Films:
"No sehän totta kai tuntuu epäreilulta, mutta tuota niin, siinä on ollut monia tekijöitä, mitä laskuja on milloinkin maksettu ja kuka ne on maksanut ja miten ne on tehty. Totta kai meille on ollut tärkeätä pitää ohjaaja mukana projektissa mahdollisimman pitkään silloin aikoinaan. Varmaan pidettiin liian pitkään siinä kohtaa, mutta, mutta näin on käynyt."

MOT:
"Mikä oli se tilanne, jolloin Harlin lähti tästä projektista?"

Markus Selin:
"No se on, minä en mielellään puhu siitä. Se on tuota niin, siihen liittyy kaikkia muitakin asioita. Hänen oli varmaan pakko lähteä takaisin Amerikkaan luomaan uraa ja muuta. Se ei ollut ihan kaunis asia, mutta näin tapahtui. Ei me haluta lähtee sitä kaiveleen enempää."

Harlin oli vaatinut toisen osamaksun palkkiostaan Unkarin vastoinkäymisten jälkeen. Selin maksoi omista rahoistaan 350.000 euroa. Pari päivää myöhemmin Harlinin edustaja ilmoitti, että Harlin vetäytyy Mannerheim-elokuvasta jatkaakseen uraansa.

Mannerheim-elokuvan suurimmat tappiot:

Solar Films -2.400.000 euroa
Finnvera -1.600.000
Markus Selin, henkilökohtaisesti -1.300.000
Solar Television -600.000
Nordisk Film -260.000
MTV -250.000
VR -150.000
Neste Oil -150.000
Sinebrychoff -150.000
Muuttopalvelu Niemi -125.000
Unibet London -120.000
Helsingin Sanomat -75.000
Fortum -50.000

Mannerheim-elokuvan suurin voittaja:
ohjaaja Renny Harlin +700.000 euroa

Renny Harlinin kommentti MOT:lle:
Panin urani Yhdysvalloissa katkolle ja palasin kahdenkymmenen vuoden jälkeen Suomeen, jotta voin täysipainoisesti työstää Mannerheim elokuvaa.
Paljon on kirjoitettu siitä kuinka hanke kaatui ja jätän näiden syiden ja seurausten setvimisen muille.
Itse lähdin kyyneleet silmissä projektista siinä vaiheessa kun tiesin, että rahoitusta hankkeen toteuttamiseksi ei ollut.

Renny Harlin

Markus Selin, vastaava tuottaja, Solar Films:
"Siis tämähän on vähän sama kuin olla lätkävalmentaja Suomessa. Suomessa on miljoona lätkävalmentajaa, mutta Suomessa on myös miljoona Mannerheim-tuntijaa. Eikä tämä, leffahan ei koskaan voi olla kaikkien mieleen. Se on ihan varma asia, koska kaikki tietää tämän aiheen paremmin kuin kukaan muu, ihan niin kuin lätkässä."