Hyppää pääsisältöön

Koulu stressaa nuoria entistä enemmän

Poika koulussa
Kuva: Mika Kanerva/Yle Poika koulussa Kuva: Mika Kanerva/Yle pojat (ikäryhmät),koulut,stressi,opetus,oppilaat,luokaton opetus

Suomalaiset nuoret pärjäävät koulussa hyvin, mutta kouluviihtyvyyden kansainvälisissä vertailuissa Suomi on tipahtanut kärkisijoilta listan jumboksi. Tytöillä stressi johtaa uupumukseen ja pojilla kyynisyyteen. Psykologian professori Katariina Salmela-Aro on perehtynyt erityisesti opiskelijoiden koulu-uupumukseen.

Tietolaatikko

Artikkeli perustuu psykologian professori Katariina Salmela-Aron haastatteluun ja luentoon. Luento on osa Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston Kasvun haasteet nuoruudessa -sarjaa. 

Opiskelijoiden univaikeudet ja stressi ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Nuorison pahoinvointi heijastaa yhteiskunnan koventuneita arvoja. Yksilöityminen, kilpailu, huippusuoritusten tavoittelu ja epävarma tulevaisuus ahdistavat.

Salmela-Aron mukaan varsinkin yhtäaikaiset muutokset ja siirtymävaiheet esim. kouluasteelta toiselle, ahdistavat nuoria. 

Nuoret eivät saa koulussa riittävästi tukea

Suomalaiset pärjäävät kansainvälisten vertailujen mukaan koulussa hyvin, mutta eivät viihdy koulussa. Koulunkäynti koetaan raskaana. Pelkästään koulumenestys ja suoriutuminen eivät kerro koko totuutta nuorista ja heidän pärjäämisestään. Keskeinen tekijä on opiskelumotivaatio. Opiskelijat tarvitsevat oikeudenmukaisen, luottamuksellisen, arvostavan yhteisön, josta on hyvä ponnistaa työelämään.

Erilaiset oppijat

Katariina Salmela-Aro jakaa oppilaat neljään ryhmään.

Kouluinnostuneet (44 %) Koulunkäynti on mielekästä, koulumenestys hyvä ja muutenkin elämä maistuu.
Innostuneet, mutta uupuneet (28 %) Innostuneita koulusta, mutta kokevat uupumusta ja riittämättömyyttä opiskelijana. Tämä ryhmä on alttiimpi stressille ja pelkäsi epäonnistumista. Heidän itsetunto oli alhaisempi ja he kokivat jonkin asteista masentuneisuutta.
Kyyninen ryhmä (14 %) Suhtautuu kielteisesti koulunkäyntiin ja kyseenalaistaa koulun merkityksen.
Koulu-uupuneet (14 %) Kokevat kaikkia koulu-uupumuksen oireita, erityisesti kyynisyyttä ja riittämättömyyttä opiskelijana.

Kahden viimeisen ryhmän ero on siinä, että kyyninen ryhmä ei ollut stressaantunut koulumenestyksestä eikä väsynyt opiskelusta. Heitä ei myöskään huolettanut mahdolliset epäonnistumiset ja muutenkin elämä tuntui sujuvan. Pojille on tyypillistä kuulua kyynisten ryhmään ja tytöille innostuneiden, mutta väsyneiden ryhmään.

Koulussa nämä eri ryhmät pitäisi tunnistaa. On tärkeää löytää jokaisen omat vahvuudet - jokainen on hyvä jossain. Oppilaat saattavat tarvita motivaation tukemiseksi myös muita oppilashuollon palveluita. Myös menestyvien oppilaiden ongelmat pitäisi muistaa huomioida. Innostuneet, mutta väsyneet pelkäävät epäonnistumista. Heitä olisikin autettava ymmärtämään, että virheet kuuluvat elämään.

Tutkimuksissa on myös havaittu aivan uusi oppilasryhmä - diginatiivit, jotka ovat kasvaneet tietotekniikan keskellä. Heille koulu ja sen toimintavat saattavat näyttäytyä vanhanaikaisina.

Lisää iloa koulunkäyntiin

Koulu-uupumus voidaan muuttaa innoksi tukemalla nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja lisäämällä yhteisöllisyyttä. Suurin osa nuorista on innostuneita koulusta, opiskelusta ja elämästä.

Myös opettajat uupuvat koulussa ja heidän uupumuksensa voi tarttua oppilaisiin. Salmela-Aron mielestä opettajien ja oppilaiden rooleja pitäisi pohtia uudesta näkökulmasta.,

Lukiota ollaan nyt uudistamassa. Tutkimukset osoittavat, että jos koulu ei lukiovaiheessa kykene tukemaan nuorten muuttuneita tarpeita nuorten koulu-uupumus lisääntyy ja innostus laskee. Lukion lopussa yli 20% tytöistä oli uupuneita. Pojat sen sijaan helposti kyynistyvät lukion paineiden alla. Tämä voi jatkua kyynisenä asenteena yhteiskuntaan ja syrjäytymisuhkana. Kyynisillä nuorilla on lähes nelinkertainen riski pudota opinnoista.

Koti, koulu ja kaverit keskeisiä

Koulu-uupumukseen vaikuttavat monet tekijät. Näistä keskeisimmät ovat nuoren motivaatio ja sosiaalinen ympäristö. Kolmen k:n kolmio: koulu, koti ja kaverit ovat keskeisessä asemassa nuoren aikuistumisessa.

Perhe on nuorelle tärkeä, joten kaikki kotiin kohdistuvat paineet heijastuvat myös nuoren hyvinvointiin. Uupuneet nuoret kokivat, ettei vanhemmilla ollut heille riittävästi aikaa. Perheen taloudelliset huolet koettiin erityisen raskaina.

Mielenkiintoista on, että uupumus näyttäisi tarttuvan samaan sukupuolta olevalta vanhemmalta lapseen, näin siis esimerkiksi äidin stressi näyttäisi tarttuvan tyttäreen ja vastaavasti isän uupumus poikaan.

Stressiä lisäävät myös lukion vaatimat uudenlaiset opiskelutaidot, joita ei kuitenkaan opeteta missään. 

Kouluasteelta toiselle siirtyminen haastavaa

Peruskoulusta lukioon siirtyminen aiheuttaa stressiä erityisesti tytöille. Pojille lukio puolestaan lisää kyynistä ja kielteistä suhtautumista kouluun. Entä suosiiko lukio edelleen tyttöjä?

Hyviä tuloksia on myös saatu enemmän käytännönläheisestä opiskelutyylistä. Jos peruskoulu on tuntunut liian vaativalta, ammattikoulu voi olla monelle itsetuntoa kohottava vaihtoehto. Lukio taas voi yllättää ja stressata vaatimuksillaan.

Apua ajoissa

Joka päivä keskimäärin neljä nuorta jää mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Ongelmien ennaltaehkäisy olisi yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin uupuneiden ja masentuneiden nuorten hoito. Ennaltaehkäisyssä olisi tärkeintä uupumuksen varhainen tunnistaminen.

- Oppilashuolto uudistuu niin, että jokaiselle toisen asteen opiskelijalle tulee taata mahdollisuus päästä koulupsykologin vastaanotolle. Monelle nuorelle jo pelkkä tietoisuus tästä mahdollisuudesta vähentää uupumusta, Salmela-Aro toteaa.

Meidän tulisikin voida lisätä nuorten opiskelukykyä ja luoda näin siltoja perusopinnoista jatko-opintoihin ja koulutuksesta työelämään. Opiskeluvaiheen hyvinvointi ennustaa hyvinvointia työelämässä.

Toimittaja: Tiina Jensen

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?