Hyppää pääsisältöön

Syömishäiriössä ei ole kyse pelkästään ruuasta

Ihminen nousee vaa'alle
Ihminen nousee vaa'alle Vaaka,ihminen

Syömishäiriöstä on kyse, kun omaan kehoon ja syömiseen liittyvät ongelmat rajoittavat normaalia elämää. Häiriössä ei aina ole kyse pelkästään ruuasta; syömishäiriöön sairastunutta on turha pakottaa syömään tai olemaan oksentamatta. Lihavuustutkija, professori Aila Rissanen on tutkinut syömishäiriöitä jo vuosikymmeniä.

Tietolaatikko

Artikkeli perustuu lihavuustutkija, professori Aila Rissasen haastatteluun ja luentoon. Luento on osa Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston Kasvun haasteet nuoruudessa -sarjaa. 

Mikä on syömishäiriö?

Syömishäiriöt voidaan jakaa neljään päätyyppiin ja ne ovat melko tavallisia sairauksia.

Syömishäiriöön sairastunut purkaa henkistä pahaa oloaan syömällä tai syömättä jättämisellä. Valtaosa sairastuneista on tyttöjä ja naisia, mutta myös poikien ja miesten oireilu on lisääntynyt. Kaikista syömishäiriöön sairastuneista poikien ja miesten osuus on noin 10 prosenttia.

Syömishäiriö yhdistetään usein virheellisesti vain laihuuteen. Kuitenkin vain pieni osa syömishäiriöitä sairastavista on niin laihoja että voitaisiin puhua aliravitsemuksesta. Suurin osa on joko normaali- tai ylipainoisia.

Syömishäiriötyypit

Anoreksia
1 .Pakonomainen halu laihtua tai pysyä laihana
2. Epärealistinen käsitys omasta painosta, koosta ja muodosta
Bulimia
1. Toistuvia ahmimisjaksoja
2. Painonnousu estetään esimerkiksi oksentamalla, ulostuslääkkeillä tai ankaralla ruokavaliolla
BED (engl. binge eating disorder)
1.Toistuvat, hallitsemattomat ahmimiskohtaukset
2. Ruokaa ei oksenneta, mutta joskus ahmimista yritetään hallita jättämällä aterioita väliin. Tämä taas johtaa helposti uuteen ahmimiskohtaukseen.
EDNOS (engl. eating disorder not otherwise specified
1. Ei vastaa muiden syömishäiriöiden tarkkaa kuvaa
2. Henkilö saattaa esim. vuoroin paastota, ahmia tai syödä aivan normaalisti. Oleellista henkinen tila, jossa henkilön syöminen ja ruokaan liittyvät tuntemukset ovat häiriintyneet.

Miksi minä?

Syömishäiriöt näyttäisivät olevan seurausta nuoruusiän fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvistä ongelmista.

Varsinkin anoreksiassa sairastunut pärjää tietoa ja taitoja vaativissa asioissa yleensä hyvin, mutta on tunne-elämältään vielä kehittymätön. Hän on perfektionisti, ahkera ja tunnollinen ja haluaa usein mielyttää muita. Kielteisten tunteiden ilmaiseminen voi olla hänelle vaikeaa. Anorektikko pyrkii täydellisyyteen painonhallinnalla.

Osalle nuorista murrosiän kehon muutokset aiheuttavat hämmennystä ja hallitsemattomuuden tunteita. Nuoria ympäröivä maailma korostaa ulkonäköön liittyviä seikkoja – laiha on menestyvä, lihava on luuseri.

Esteettisyyttä ja painorajoja korostavien liikunta- ja urheilulajien (esim. tanssi, baletti, voimistelu) tiedetään myös lisäävän sairastumisriskiä.

Se suloinen pieni pullukka

Joidenkin tutkimusten mukaan lapsuusiän pyöreys ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua syömishäiriöön. Professori Rissanen korostaa lapsuusiän henkistä hyvinvointia kaiken hyvinvoinnin perustana. Nykyään kuitenkin uskotaan, että lapsuudessa vikaan menneitä asioita pystytään myöhemmin korjaamaan.

Epäsäännöllinen ateriarytmi, jatkuva napostelu ja taipumus käyttää syömistä tunteiden säätelyyn (esim. mielipahaan tai jännittyneisyyteen) ennustavat ahminta-oireilua lapsilla ja nuorilla. Alttiutta syömishäiriöön lisää taipumus masennukseen ja itsekriittisyyteen yhdessä ahminta-oireen kanssa.

Ahmiminen / Lihavan ahmiminen

Professori Rissanen on huolissaan uudesta syömishäiriömuodosta, ahmimisesta. Tämä poikkeaa bulimiasta niin, että kehoa ei edes pyritä tyhjentämään ahmimisen jälkeen. Jokainen meistä ahmii toisinaan herkkuja, mutta syömishäiriöstä on kyse siinä vaiheessa, kun ahmiminen toistuu useita kertoja viikossa ja on kestänyt useita kuukausia. Myös painoa on kertynyt reippaasti lisää.

Ahmiminen saattaa olla jatkumoa nuoruusiän syömishäiriölle, ja sen riskiä lisäävät ongelmallinen elämäntilanne ja muut psyykkiset ongelmat. Rissasen mukaan saattaa käydä niin, että syömishäiriölle tyypilliset laihdutusjaksot jäävät pois, mutta ahminta jää. Se toimii lohtuna ja palkitsemiskeinona esim. suruun, iloon ja yksinäisyyteen. Näin kalorimäärät kasvavat, jolloin puhutaan lihavan syömishäriöstä.

- Nämä ihmiset ovat usein niitä, joiden työsuoritus on hyvä, jotka huolehtivat muista ihmisistä. Ja jossain vaiheessa he vain uupuvat, Rissanen kuvailee.

Miten sairaus etenee?

Syömishäiriöille on tyypillistä, että alkuvaiheessa sairastunut ei tunne olevansa sairas eikä kyseessä ole tietoisesti valittu toimintamalli. 

Syömishäiriön kulkua kuvataan usein monivaiheisella kaarella: sairauden alkaminen, kuherrusvaihe, kärsimysvaihe, toive muutoksesta, muutosten tekeminen, paraneminen. Eri vaiheiden kesto on yksilöllistä. Takapakit ja paluu aikaisempiin vaiheisiin ovat todennäköisiä.

Vaikka valtaosa sairastuneista toipuu, vakavimmillaan syömishäiriöt voivat olla hengenvaarallisia. Syömishäiriöt aiheuttavat fysiologisia muutoksia, jotka voivat johtaa vaikeaan kierteeseen. Nälkiintymisen seurauksena rasva- ja lihaskudos sekä valkuaisaineet hupenevat.

Nälkiintyminen aiheuttaa myös tunne-elämän muutoksia: masennus, ahdistuneisuutta ja ärtyisyyttä. Osteoporoosi ja hampaiden kiillevauriot ovat yleisiä erityisesti bulimikoilla.

Tutkimusten mukaan pitkäkestoisessa anoreksiassa kuolleisuus on noin 5 prosentin luokkaa. Kuolinsyyt anoreksiassa ovat yleensä puolustusmekanismin romahtaminen, sydän- ja verenkierto-ongelmat tai itsemurha.

Tunnistaminen

Syömishäiriön alkamisen tunnistaminen on usein vaikeaa, koska syömishäiriöön sairastuminen on pitkä prosessi. Sairastunut pyrkii myös salaamaan oireensa. Tunnistaminen tapahtuukin usein vasta, kun oireet alkavat haitata normaalia arkea.

Sairastuneen elämässä syöminen ei ole enää luonnollinen osa päivärutiineja, vaan siihen sisältyy pakkoa, hallinnantunteen menettämistä, pelkoa, kieltäytymistä, itseinhoa ja ahdistusta.

Oli kyseessä sitten anoreksia, bulimia tai jokin muu syömishäiriön muoto, sairastuneen elämässä ruoka ja syöminen sisältävät arvoja ja määreitä, joilla mitataan onnistumista ja epäonnistumista - viime kädessä ihmisarvoa.

Mistä apua?

Sairastuneet saavat suurimman avun läheisiltään ja perheeltään,  psykiatrin ja  ravintoterapeutin kanssa keskustelemisen ohella. Vanhempien tehtävänä on olla nuoren tukena ja moitteiden sijaan saada nuori ymmärtämään, että hänestä välitetään. Professori Rissanen kehottaa kaikkia perheitä lisäämään halauksia ja kannustusta.

Joissain tapauksissa turvaudutaan myös sairaalahoitoon ja psykiatriseen konsultaatioon. Sairastuneiden painoa ja yleistilaa seurataan lääkärin kontrolleissa samalla, kun heidän syömiseen ja ruokaan suhtautumista yritetään saada normaaliksi. Sairastuneet yritetään saada ymmärtämään, että sairaudesta on mahdollista parantua.

Kuntoutus

Syömishäiriöisten hoidossa ravitsemus- ja psykososiaalinen kuntoutus ovat keskeisiä. Anorektikkojen kuntoutus aloitetaan ruuan syömisen opettelulla. Kuntoutus suunnitellaan yksityiskohtaisesti ja se sisältää myös perheterapiaa ja tukiryhmiä. Bulimikoilla kuntoutus aloitetaan ruokailun rytmityksen opettelemisella.

Vakavimmissa syömishäiriöissä kuntoutuminen on useiden vuosien prosessi. Näkyvät oireet saattavat jäädä pois ja paino normalisoitua suhteellisen nopeasti, mutta mielen toipuminen ja häiriintyneistä ajatuksista irtipääseminen voi kestää pitkään. On tärkeää, että sairastuneelle annetaan aikaa parantua.

Toimittaja: Tiina Jensen

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?