Hyppää pääsisältöön

Softenginen Something Better tavoittelee mietteliään räjähtäviä ulottuvuuksia

Seinäjokelaispoikien Softengine sulatti Uuden Musiikin Kilpailun tuomariston sydämet heti kisan alkumetreillä. Softenginen kappale Something Better iski myös yleisöön ja se voitti Uuden Musiikin Kilpailun finaalin 2014 ja tuli samalla valituksi Suomen euroviisuedustajaksi.

Tietolaatikko

Something Better
sävellys: Topi Latukka
sanoitus: Topi Latukka ja Henri Takala

Softengine:
Topi Latukka, laulu ja kitara
Ossi Mäkelä, kitara ja syntetisaattori
Eero Keskinen, basso
Henri Oskár, kosketinsoitin ja lyömäsoitin
Tuomo Alarinta, rummut

Uuden Musiikin Kilpailussa Softenginen Something Better kuulosti tuomariston mielestä valmiilta kappaleelta heti alusta saakka. UMK-finaalissa tuomaristo tykittikin bändille silkkaa kehua ja ylistystä.

Softenginen poikien omien sanojen mukaan bändi pyrkii tempaisemaan kuulijan musiikkinsa sisään akustisia ja elektronisia elementtejä hyödyntäen. "Vastakohtaiset teemat ja ajatukset korostavat laulujemme mietteliäitä, mutta energisiä ja räjähtäviä ulottuvuuksia." Softenginen soitossa kuuluvat myös esikuvat: Coldplay, Muse, Disco Ensemble ja 30 Seconds To Mars.

Uuden Musiikin Kilpailussa junioreiksi kutsutut seinäjokelaiset Topi Latukka, Henri Oskár, Ossi Mäkelä, Eero Keskinen ja Tuomo Alarinta olivat 17—19-vuotiaita.

UMK:n karsinnoissa Softengine eteni suuren äänimäärän saattelemana suoraan finaaliin. Bändin suosio havaittiin levy-yhtiöissäkin, ja Softengine solmi Sony Musicin kanssa levytyssopimuksen UMK:n ollessa vielä käynnissä.

Kööpenhaminassa järjestyissä Euroviisuissa Softengine selvitti tiensä semifinaaleista finaaliin ja sijoittui lopulta yhdenneksitoista. Sijoitus oli Suomen paras sitten Lordin viisuvoiton 2006, ja kun sijoitus suhteutaan kunkin vuoden osallistujamaiden määrään oli kyseessä myös Suomen toiseksi paras viisusijoitus kautta aikain.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto