Hyppää pääsisältöön

Tarkkaile lumijälkiä

Eläinten jälkiä lumella
Eri eläinten lumijälkiä. Eläinten jälkiä lumella Kuva: YLE/Tero Juuti talvi,eläinten jäljet,lumi,rusakko,orava (laji),myyrät,kärppä,hirvieläimet,Ketut

Talvinen luonto ei ole niin hiljainen ja eloton kuin usein ajatellaan. Ruokintapaikan linnut toki havaitaan ja niiden touhuja seurataan innolla. Kasvit ovat talvilevossa, mutta monet eläimet, varsinkin nisäkkäät, ovat liikkeellä ympäri vuoden. Lumeen piirtyvät jäljet sen paljastavat. Hiljaisuuden tuntu johtuneekin siitä, että suuri osa varsinkin nisäkkäistä on yöaktiivisia.

Tavallisesti koko Suomi on talvella lumen peitossa. Luonnossa lumi ja lumisade peittää alleen elämisen merkit, mutta sateen tauottua ei tarvitse kauan odotella, kun lumen pintaan ilmestyvät ensimmäiset piirrot. Jälkien runsaus riippuu monesta asiasta.

Kovettuneeseen hangen pintaan ei pienistä ja kevyistä kulkijoista juuri jälkiä jää, mutta sopivalla pehmeällä lumella niidenkin liikkeet paljastuvat. Pöllyävässä vitilumessakaan jäljet eivät näy, mutta ohut nuoskalumi sopii jäljestykseen hyvin. Silloin painallukset ovat matalia ja usein jäljet ovat märkyyden vuoksi tummia ja selkeitä. Jopa varpaat ja kynnet voivat piirtyä silloin näkyviin. Kova tuuli hioo tai peittää tehokkaasti jäljet hangelta.

Paikallakin on merkitystä. Umpimetsässä jälkiä on vähän, mutta avonaisessa maastossa jälkien määrä lisääntyy. Varsinkin metsän, peltojen  ja rakennusten reunat ovat hyviä paikkoja jälkien etsintään.

Monenlaisia liikkumistapoja

Kullakin lajilla on tyypillinen kulkutapansa, joka riippuu eläimen koosta ja ruumiinrakenteesta. Kulkutapa riippuu myös siitä, mitä eläin on tekemässä tai millaisessa lumessa eläin liikkuu.

Nisäkkäiden pääkulkutavat ovat käynti, ravi, laukka ja hyppely. Hyppely on tyypillistä pienille eläimille, joilla on matalat jalat ja pitkä ruumis. Suurten hirvieläinten kulku on tavallisesti käyntiä. Rauhallisessa ravinnon etsiskelyssä liikutaan usein käyden tai ravaten, paetessa vauhti voi kiihtyä laukkaan. Näistä kustakin jää lumeen omanlaisensa jäljet.

Riistakolmiolla selvitetään eläinten määriä

Nisäkkäiden lumijälkiä käytetään hyväksi myös, kun lasketaan riistalajien talvisia määriä. Laskenta-aika on tammikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin sääoloista ja lumitilanteesta riippuen. Maastossa kuljetaan vuodesta toiseen kartalle merkitty vakioreitti, riistakolmio. Kolmion sivut ovat neljän kilometrin mittaiset, joten reitin pituudeksi tulee 12 kilometriä. Reitillä merkitään ja lasketaan kaikki laskijan reitin ylittävät jäljet.

Hirvi. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Hirvi. Kuva: Risto Salovaara/YleHirvi. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Metsäkauris. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Metsäkauris. Kuva: Risto Salovaara/YleMetsäkauris. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Myyrä tai päästäinen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Myyrä tai päästäinen. Kuva: Risto Salovaara/YleMyyrä tai päästäinen. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Orava. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Orava. Kuva: Risto Salovaara/YleOrava. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Metsäjänis tai rusakko. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Metsäjänis tai rusakko. Kuva: Risto Salovaara/YleMetsäjänis tai rusakko. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Saukko. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Saukko. Kuva: Risto Salovaara/YleSaukko. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kettu. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kettu. Kuva: Risto Salovaara/YleKettu. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Eläinten jälkiä hangella. Grafiikka: Timo Juuti/YLE

Eläinten jälkiä hangella. Grafiikka: Timo Juuti/YLEEläinten jälkiä hangella. Grafiikka: Timo Juuti/YLE

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Digitreenit - Testaa digitaitosi ja hanki uusia

    Yle Oppimisen Digitreenit opettavat arjen digitaitoja

    Digitaalisuus on kaikkialla: kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Älylaitteet yleistyvät ja myös palvelut siirtyvät sähköisiksi, joten 2000-luvulla ei enää pärjää ilman digitaitoja. Yle Oppimisen Digitreenit auttaa: tee digitaitotesti, treenaa taitojasi ja helpota elämääsi.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.