Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Löytötavaratoimistojen lainvastainen hinnoittelu kuriin viranomaisen paimenkirjeellä

Puolitoista vuotta sitten Kuningaskuluttaja kertoi, että löytötavaratoimistot perivät kohtuuttomia maksuja löytötavaroiden lunastamisesta. Enimmillään kadottamansa tavaran lunastamisesta joutui maksamaan yli 60 euroa. Monet löytötavaratoimistot myös säilyttivät kadoksiin joutuneita passeja ja ajokortteja viikkojenkin ajan, vaikka lain mukaan ne pitäisi toimittaa välittömästi poliisille. Kuningaskuluttajan juttu herätti viranomaisen tutkimaan löytötavaratoimistojen toimintaa ja hinnoittelua.

Aluehallintoviraston selvityspyyntö lähti kaikille Suomen yksityisille löytötavaratoimistoille. Vastauksia tuli 18 kappaletta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajan Jouko Nurmen mukaan selvisi, että osa löytötavaratoimistoista toimii lain ja asetuksen vastaisesti perimällä löytötavaroiden lunastamisesta kohtuuttomia maksuja.

Aluehallintoviraston ohje
Aluehallintoviraston ohje Aluehallintoviraston ohje avin ohje

Nyt virasto on lähettänyt kaikille löytötavaratoimistoille paimenkirjeen, jossa kerrotaan, minkä suuruisia kustannuksia löytötavaroista voi periä: maksimihinta löytötavaran lunastamiselle on laissa määritelty 17 euroa.

Lisämaksua löytötavaran lunastamisesta saa periä vain, jos tavaran arvo on vaikeasti määritettävissä tai se lähetetään tai muuten toimitetaan asiakkaalle.

Lisämaksujen pitää perustua toteutuneisiin kustannuksiin, ja ne pitää eritellä laskulla.

Pelkkä arvokas esine ei siis viraston mukaan oikeuta yli 17 euron taksoja.

Kaikki toimistot eivät noudata viranomaisen ohjetta

Korkeita lunastushintoja perivät etenkin isot, isojen yritysten laitoslöytöjä hoitavat löytötavarayritykset. Monella toimistolla on myös lakien ja asetuksen vastaisia toimistomaksuja.

Muun muassa Pohjanmaalla toimiva Seinäjoen Löytötavaratoimisto kertoi Kuningaskuluttajalle, ettei se aio muuttaa hintojaan viranomaisen paimenkirjeestä huolimatta.

Eihän se mihinkään 17 euroon jää vaan se nousee siitä ylöspäin jatkuvasti.

Yritys kertoi, että esimerkiksi uudesta 800 euron arvoisesta kännykästä asiakas maksaa säilytysmaksua lain salliman maksimihinnan eli 17 euroa. Sen lisäksi tulee toimistomaksua runsas 40 euroa. Yhteensä 800 euron arvoisen kännykän lunastaminen maksaisi Seinäjoen Löytötavaratoimistosta 60,40 euroa.

Aluehallintoviraston mielestä tällainen hinnoittelu ei ole kohdallaan.

Onko maksu lain ja asetuksen mukainen?

- Meidän ottaman tulkinnan mukaan ei ole, ylitarkastaja Nurmi vastaa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jouko Nurmi
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jouko Nurmi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jouko Nurmi haastateltava

Viranomaisen mukaan Seinäjoen hinnoittelussa ongelmana on niin sanottu nouseva maksu.

- Eihän se mihinkään 17 euroon jää vaan se nousee siitä ylöspäin jatkuvasti, Nurmi kertoo.

Kun kerroimme Seinäjoen Löytötavaratoimistolle viranomaisen mielipiteen sen hinnoittelun lainvastaisuudesta, toimisto muutti vastaustaan vedoten väärinkäsitykseen. Uusi hinta kalliin kännykän noutamisesta on siis kuitenkin lainmukainen 17 euroa, eikä siihen tule lisämaksuja päälle.

Suomen suurin yksityinen löytötavaratoimisto Suomen Löytötavarapalvelu ei vastannut Kuningaskuluttajan yhteydenotto- tai haastattelupyyntöihin.

Kukaan paikalla olleista yrityksen työntekijöistä ei osannut kertoa ovatko hinnat voimassa.

Lopulta kävimme yrityksen Helsingin toimipisteessä etsimässä hinnastoa. Toimpisteen seinältä löytyi vuodelta 2012 peräisin oleva hinnasto. Kukaan paikalla olleista yrityksen työntekijöistä ei kuitenkaan osannut kertoa ovatko hinnat edelleen voimassa.

Koska seinällä oleva hinnasto oli vuodelta 2012 oletamme, että 17 euroa ylittyy edelleen, kun on kyseessä kallis esine. Vuonna 2012 tuhannen euron arvoisesta tietokoneestahan piti pulittaa 60 euroa löytötavaramaksua.

Viranomainen tulkitsee Suomen Löytötavarapalvelun löytötavaran lunastamisen hinnat lainvastaiseksi.

Ovatko nämä lainmukaisia maksuja?

- Tässä näkemyksessä jonka minä otin, niin ei olisi, sanoo Jouko Nurmi.

Suomen Löytötavarapiste pani hinnaston uusiksi

Jossain viranomaisen päätös aiheutti muutoksen hinnastoon. Kampin kauppakeskuksessa toimivassa Suomen Löytötavarapisteessä viranomaisen päätös pani hinnaston uusiksi.

- Muutimme hinnastomme viraston ohjeiden mukaan prikulleen niin kuin se on, eli 5% tavaran käyvästä arvosta ja poistimme 10 euron toimistomaksun, kertoo Suomen Löytötavarapisteen toimitusjohtaja Hannu Heiskanen.

Jos asiakas kadottaa 800 euron arvoisen kännykän ja se päätyy Kamppiin Suomen Löytötavarapisteeseen, niin lunastuksen maksimihinta on lain sallima 17 euroa.

Suomen Löytötavarapisteen toimitusjohtaja Hannu Heiskanen
Suomen Löytötavarapisteen toimitusjohtaja Hannu Heiskanen Suomen Löytötavarapisteen toimitusjohtaja Hannu Heiskanen haastateltava

- Siihen ei tule arvokkaan tavaran säilytyskustannuksia. Heiskanen summaa.

Vain todellisista koituneista kuluista saa periä lisäkustannuksia.

- Jos vaikka tulisi piano, niin tottakai sille joutuisi tilaamaan pianon kuljetuksen, mutta tämä on nyt aivan erikoista.

Ylihinnat ovat olleet tämän alan taakka.

Heiskanen on tyytyväinen siihen, että aluehallintovirasto on ottanut kantaa hinnoitteluun.

- Minä olen erittäin tyytyväinen, että hinnat on saatu samalle tasolle. Nyt löytötavaratoimistot ovat kaikki samalla viivalla. Ylihinnat ovat olleet tämän alan taakka, Heiskanen kertoo.

- Asiakkailla on ollut semmoinen käsitys, ettei kannata edes noutaa tavaroita löytötavaratoimistoista, koska se on niin kallista.

Lue myös: Yksityisten löytötavaratoimistojen perimissä hinnoissa on suuria eroja (Kuningaskuluttaja 12.9.2012)

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.