Hyppää pääsisältöön

Etelä-Afrikan kallis kuningas jalkapallo

Etelä-Afrikan hallitus lupasi kansalaisille, että vuoden 2010 jalkapallon MM-kisat tuovat maahan työtä, mainetta ja rahaa. Kaksi kuukautta ennen kisojen alkua näyttää siltä, että hallitus tuli luvanneeksi liikoja. "Jos kaikki menee erittäin hyvin, kisat eivät tuota tappiota Etelä-Afrikalle", sanoo MM-kisojen taloudellisia vaikutuksia tutkinut Udes Pillay.

Kisojen kustannukset karkasivat jo heti alussa. Alkuperäinen budjetti oli 600 miljoonaa euroa, mutta viimeisin luku on jo 6 300 miljoonaa euroa. Kalleinta on ollut stadionien rakentaminen. Kapkaupungin Green Point -stadion on tullut maksamaan 460 miljoonaa euroa. Eteläafrikkalaiset halusivat kunnostaa kaksi vanhaa stadionia sadalla miljoonalla eurolla, mutta suunnitelma ei kelvannut Kansainväliselle jalkapalloliitolle. Se halusi uuden uljaan stadionin valtameren ja Pöytävuoren väliin.

Stadion on valmis, mutta kansalaisaktivistit ja taloustieteilijät laskevat, että Kapkaupungilla ei ole varaa maksaa stadionin huoltokuluja. "Kapkaupungissa pelattava semifinaali tulee olemaan urheiluhistorian kallein peli", valittaa ympäristöaktivisti Arthur Wienburg. Peittääkseen kohonneet kulut järjestäjien pitäisi onnistua myymään kaikki liput kaikkiin otteluihin. Huhtikuussa eteläafrikkalaiset olivat ostaneet vasta 11 prosenttia 3,2 miljoonasta lipusta. Eikä kukaan usko, että kisoihin tulee 700 000 ulkomaista turistia, joista jokainen ostaa neljä lippua. Optimistinen ennuste on 450 000 turistia.

"Mitä me saamme?" Kapkaupungin Gran Parade torin kauppiaat huutavat kiihtyneinä. Kaupunki häätää heidät työpaikaltaan, sillä tilalle rakennetaan turisteille ulkoilmakatsomo. Kauppiaat - suuri osa köyhiä mustia ja värillisiä naisia - muistavat vielä, miten Etelä-Afrikan poliittinen isähahmo, Nelson Mandela lupasi, että kaikki saavat osansa MM-kisojen hyödystä. "Kuka maksaa lastemme koulun? Pitääkö meidän ryhtyä prostituoiduiksi?" naiset kysyvät vihaisina. "Vai alammeko ryöstää turisteja, että saamme rahaa lasten ruokaan?"

Vieraiden turvallisuus on järjestäjien painajainen. Kisakaupunkeihin tuodaan 41 000 poliisia lisää turvaamaan kisaturistien rauha. Samaan aikaan Transvaalin veldillä maanviljelijä kertoo, että alueella tehtiin neljä väkivaltaista murtoa yhdessä viikossa. "Kuusi murhaa kuudessa viikossa", huutaa afrikaansinkielisen lehden etusivu. "Kukaan ei ole kiinnostunut meidän turvallisuudestamme", sanoo maaviljelijä Louis Meintjes. Hän nukkuu yönsä kaltereiden takana ase vierellään.

Teksti: Vesa Toijonen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto