Hyppää pääsisältöön

Etelä-Afrikan kallis kuningas jalkapallo

Etelä-Afrikan hallitus lupasi kansalaisille, että vuoden 2010 jalkapallon MM-kisat tuovat maahan työtä, mainetta ja rahaa. Kaksi kuukautta ennen kisojen alkua näyttää siltä, että hallitus tuli luvanneeksi liikoja. "Jos kaikki menee erittäin hyvin, kisat eivät tuota tappiota Etelä-Afrikalle", sanoo MM-kisojen taloudellisia vaikutuksia tutkinut Udes Pillay.

Kisojen kustannukset karkasivat jo heti alussa. Alkuperäinen budjetti oli 600 miljoonaa euroa, mutta viimeisin luku on jo 6 300 miljoonaa euroa. Kalleinta on ollut stadionien rakentaminen. Kapkaupungin Green Point -stadion on tullut maksamaan 460 miljoonaa euroa. Eteläafrikkalaiset halusivat kunnostaa kaksi vanhaa stadionia sadalla miljoonalla eurolla, mutta suunnitelma ei kelvannut Kansainväliselle jalkapalloliitolle. Se halusi uuden uljaan stadionin valtameren ja Pöytävuoren väliin.

Stadion on valmis, mutta kansalaisaktivistit ja taloustieteilijät laskevat, että Kapkaupungilla ei ole varaa maksaa stadionin huoltokuluja. "Kapkaupungissa pelattava semifinaali tulee olemaan urheiluhistorian kallein peli", valittaa ympäristöaktivisti Arthur Wienburg. Peittääkseen kohonneet kulut järjestäjien pitäisi onnistua myymään kaikki liput kaikkiin otteluihin. Huhtikuussa eteläafrikkalaiset olivat ostaneet vasta 11 prosenttia 3,2 miljoonasta lipusta. Eikä kukaan usko, että kisoihin tulee 700 000 ulkomaista turistia, joista jokainen ostaa neljä lippua. Optimistinen ennuste on 450 000 turistia.

"Mitä me saamme?" Kapkaupungin Gran Parade torin kauppiaat huutavat kiihtyneinä. Kaupunki häätää heidät työpaikaltaan, sillä tilalle rakennetaan turisteille ulkoilmakatsomo. Kauppiaat - suuri osa köyhiä mustia ja värillisiä naisia - muistavat vielä, miten Etelä-Afrikan poliittinen isähahmo, Nelson Mandela lupasi, että kaikki saavat osansa MM-kisojen hyödystä. "Kuka maksaa lastemme koulun? Pitääkö meidän ryhtyä prostituoiduiksi?" naiset kysyvät vihaisina. "Vai alammeko ryöstää turisteja, että saamme rahaa lasten ruokaan?"

Vieraiden turvallisuus on järjestäjien painajainen. Kisakaupunkeihin tuodaan 41 000 poliisia lisää turvaamaan kisaturistien rauha. Samaan aikaan Transvaalin veldillä maanviljelijä kertoo, että alueella tehtiin neljä väkivaltaista murtoa yhdessä viikossa. "Kuusi murhaa kuudessa viikossa", huutaa afrikaansinkielisen lehden etusivu. "Kukaan ei ole kiinnostunut meidän turvallisuudestamme", sanoo maaviljelijä Louis Meintjes. Hän nukkuu yönsä kaltereiden takana ase vierellään.

Teksti: Vesa Toijonen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto