Hyppää pääsisältöön

Etelä-Afrikan kallis kuningas jalkapallo

Etelä-Afrikan hallitus lupasi kansalaisille, että vuoden 2010 jalkapallon MM-kisat tuovat maahan työtä, mainetta ja rahaa. Kaksi kuukautta ennen kisojen alkua näyttää siltä, että hallitus tuli luvanneeksi liikoja. "Jos kaikki menee erittäin hyvin, kisat eivät tuota tappiota Etelä-Afrikalle", sanoo MM-kisojen taloudellisia vaikutuksia tutkinut Udes Pillay.

Kisojen kustannukset karkasivat jo heti alussa. Alkuperäinen budjetti oli 600 miljoonaa euroa, mutta viimeisin luku on jo 6 300 miljoonaa euroa. Kalleinta on ollut stadionien rakentaminen. Kapkaupungin Green Point -stadion on tullut maksamaan 460 miljoonaa euroa. Eteläafrikkalaiset halusivat kunnostaa kaksi vanhaa stadionia sadalla miljoonalla eurolla, mutta suunnitelma ei kelvannut Kansainväliselle jalkapalloliitolle. Se halusi uuden uljaan stadionin valtameren ja Pöytävuoren väliin.

Stadion on valmis, mutta kansalaisaktivistit ja taloustieteilijät laskevat, että Kapkaupungilla ei ole varaa maksaa stadionin huoltokuluja. "Kapkaupungissa pelattava semifinaali tulee olemaan urheiluhistorian kallein peli", valittaa ympäristöaktivisti Arthur Wienburg. Peittääkseen kohonneet kulut järjestäjien pitäisi onnistua myymään kaikki liput kaikkiin otteluihin. Huhtikuussa eteläafrikkalaiset olivat ostaneet vasta 11 prosenttia 3,2 miljoonasta lipusta. Eikä kukaan usko, että kisoihin tulee 700 000 ulkomaista turistia, joista jokainen ostaa neljä lippua. Optimistinen ennuste on 450 000 turistia.

"Mitä me saamme?" Kapkaupungin Gran Parade torin kauppiaat huutavat kiihtyneinä. Kaupunki häätää heidät työpaikaltaan, sillä tilalle rakennetaan turisteille ulkoilmakatsomo. Kauppiaat - suuri osa köyhiä mustia ja värillisiä naisia - muistavat vielä, miten Etelä-Afrikan poliittinen isähahmo, Nelson Mandela lupasi, että kaikki saavat osansa MM-kisojen hyödystä. "Kuka maksaa lastemme koulun? Pitääkö meidän ryhtyä prostituoiduiksi?" naiset kysyvät vihaisina. "Vai alammeko ryöstää turisteja, että saamme rahaa lasten ruokaan?"

Vieraiden turvallisuus on järjestäjien painajainen. Kisakaupunkeihin tuodaan 41 000 poliisia lisää turvaamaan kisaturistien rauha. Samaan aikaan Transvaalin veldillä maanviljelijä kertoo, että alueella tehtiin neljä väkivaltaista murtoa yhdessä viikossa. "Kuusi murhaa kuudessa viikossa", huutaa afrikaansinkielisen lehden etusivu. "Kukaan ei ole kiinnostunut meidän turvallisuudestamme", sanoo maaviljelijä Louis Meintjes. Hän nukkuu yönsä kaltereiden takana ase vierellään.

Teksti: Vesa Toijonen

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto