Hyppää pääsisältöön

Ministeri Virolaisen matkassa 1950- ja 1960-luvuilla

Johannes Virolainen (1914–2000) oli sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä suomalaisia politiikkoja, jonka vaiherikkaaseen uraan mahtui rutkasti arvovaltaista ulkopolitiikkaa ja maanläheistä sisäpolitiikkaa.

Vuonna 1945 eduskuntaan valittu Johannes Virolainen nousi sisäasiainministeriksi vuonna 1950 Urho Kekkosen johtamaan hallitukseen. Virolaisesta kasvoi Kekkosen ja Maalaisliiton vakioministereitä.

Ensimmäisessä filmissä vuodelta 1953 nähdään opetusministeri Virolainen tuomaroimassa traktorikynnön mestaruuskisoja Malminkartanon pelloilla.

Filmissä vuodelta 1954 nähdään ulkoasiainministeri Johannes Virolainen ja presidentti Juho Kusti Paasikivi Kiinan kansantasavallan uuden suurlähettilään Tsen Sing-yen seurassa presidentinlinnassa.

"Tietämättömän ulkoministerin" liikanimen, Virolainen sai Kekkosen ja presidentti J. K. Paasikiven Moskovan matkan seurauksena (linkki vie uuteen artikkeliin) loppuvuonna 1955, jonka tuloksena Neuvostoliitto palautti Suomelle Porkkalan vuokra-alueen.

Seuraavassa Fagerholmin johtamassa hallituksessa Virolainen toimi jälleen opetusministerinä. Filmissä vuodelta 1957 Virolainen nähdään juhlimassa Kiinan filmipäivien avajaisia teatteri Rexissä vaimonsa Kaarina Virolaisen seurassa.

Ulkoministerin salkkua Virolainen kantoi Fagerholmin kolmannessa hallituksessa. Ministeriyys päättyi hallituksen eroon loppuvuodesta 1958 ns. "yöpakkaskriisin seurauksena" (linkki vie uuteen artikkeliin). Virolainen toimi tehtävässään vain muutaman kuukauden.

Martti Miettusen johtamassa vähemmistöhallituksessa Virolainen toimi maatalousministerinä. Filmissä vuodelta 1964 Virolainen puhuu metsätalouden kehittämisestä suunnitteluneuvoston jäsenten seurassa.

Kesällä 1964 Virolainen valittiin Maalaisliiton puheenjohtajaksi Kouvolan puoluekokouksessa. Virolainen oli lykännyt päätöstään ilmottautua ehdokkaaksi kevään ajan, mutta suostui lopulta ja voitti vastaehdokkaan V.J. Sukselaisen niukasti 22 äänellä.

Uuden puheenjohtajan tarkoitus oli kehittää Maalaisliitosta vahva yleispuolue. Vuonna 1965 pidettiin ylimääräinen puoluekokous Kuopiossa, missä nimi muutettiin Keskustapuolueeksi.

Puolueen johdossa Virolainen keikkui vuoteen 1980 saakka, kunnes Paavo Väyrynen kampesi itsensä Keskustapuolueen johtoon (linkki vie uuteen artikkeliin).

Virolainen nousi Reino R. Lehdon johtaman virkamieshallituksen jälkeen Suomen pääministeriksi syksyllä 1964. Suomessa vallitsi korkeakoulupula, johon Virolainen otti voimakkaasti kantaa pääministerinä.

Mauno Koiviston hallituksessa Virolainen otti vastaan opetusministerin pestin. Virolainen ajoi läpi uusien yliopistojen ja korkeakoulujen perustamista eri puolille Suomea.

Opetusministeri aikanaan Virolainen oli myös tukemassa yksi mies ja yksi ääni- periaatteen tuomista korkeakoulujen piiriin, josta hän sai osakseen kovaakin kritiikkiä.

Tietolaatikko

pääministeri (Virolainen) 12.09.1964 - 26.05.1966
pääministerin sijainen (Fagerholm II) 11.01.1957 - 26.05.1957,
pääministerin sijainen (Sukselainen) 31.10.1957 - 28.11.1957,
pääministerin sijainen (Fagerholm III) 29.08.1958 - 03.12.1958,
pääministerin sijainen (Karjalainen) 13.04.1962 - 17.12.1963,
pääministerin sijainen (Koivisto) 22.03.1968 - 03.05.1970,
pääministerin sijainen (Sorsa II) 15.05.1977 - 25.05.1979

Ministeri sisäasiainministeriössä (Kekkonen) 30.09.1950 - 16.01.1951,
ministeri valtioneuvoston kansliassa (Kekkonen II) 17.01.1951 - 19.09.1951,
opetusministeri (Kekkonen IV) 09.07.1953 - 16.11.1953, opetusministeri (Törngren) 05.05.1954 - 19.10.1954, ulkoasiainministeri (Kekkonen V) 20.10.1954 - 02.03.1956, opetusministeri (Fagerholm II) 03.03.1956 - 26.05.1957, ministeri valtioneuvoston kansliassa (Fagerholm II) 03.03.1956 - 26.05.1957, ulkoasiainministeri (Sukselainen) 27.05.1957 - 28.11.1957, ulkoasiainministeri (Fagerholm III) 29.08.1958 - 03.12.1958, maatalousministeri (Miettunen) 14.07.1961 - 12.04.1962, maatalousministeri (Karjalainen) 13.04.1962 - 17.12.1963, opetusministeri (Koivisto) 22.03.1968 - 13.05.1970

Teksti: Antti Majala

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.