Hyppää pääsisältöön

Ministeri Virolaisen matkassa 1950- ja 1960-luvuilla

Johannes Virolainen (1914–2000) oli sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä suomalaisia politiikkoja, jonka vaiherikkaaseen uraan mahtui rutkasti arvovaltaista ulkopolitiikkaa ja maanläheistä sisäpolitiikkaa.

Vuonna 1945 eduskuntaan valittu Johannes Virolainen nousi sisäasiainministeriksi vuonna 1950 Urho Kekkosen johtamaan hallitukseen. Virolaisesta kasvoi Kekkosen ja Maalaisliiton vakioministereitä.

Ensimmäisessä filmissä vuodelta 1953 nähdään opetusministeri Virolainen tuomaroimassa traktorikynnön mestaruuskisoja Malminkartanon pelloilla.

Filmissä vuodelta 1954 nähdään ulkoasiainministeri Johannes Virolainen ja presidentti Juho Kusti Paasikivi Kiinan kansantasavallan uuden suurlähettilään Tsen Sing-yen seurassa presidentinlinnassa.

"Tietämättömän ulkoministerin" liikanimen, Virolainen sai Kekkosen ja presidentti J. K. Paasikiven Moskovan matkan seurauksena (linkki vie uuteen artikkeliin) loppuvuonna 1955, jonka tuloksena Neuvostoliitto palautti Suomelle Porkkalan vuokra-alueen.

Seuraavassa Fagerholmin johtamassa hallituksessa Virolainen toimi jälleen opetusministerinä. Filmissä vuodelta 1957 Virolainen nähdään juhlimassa Kiinan filmipäivien avajaisia teatteri Rexissä vaimonsa Kaarina Virolaisen seurassa.

Ulkoministerin salkkua Virolainen kantoi Fagerholmin kolmannessa hallituksessa. Ministeriyys päättyi hallituksen eroon loppuvuodesta 1958 ns. "yöpakkaskriisin seurauksena" (linkki vie uuteen artikkeliin). Virolainen toimi tehtävässään vain muutaman kuukauden.

Martti Miettusen johtamassa vähemmistöhallituksessa Virolainen toimi maatalousministerinä. Filmissä vuodelta 1964 Virolainen puhuu metsätalouden kehittämisestä suunnitteluneuvoston jäsenten seurassa.

Kesällä 1964 Virolainen valittiin Maalaisliiton puheenjohtajaksi Kouvolan puoluekokouksessa. Virolainen oli lykännyt päätöstään ilmottautua ehdokkaaksi kevään ajan, mutta suostui lopulta ja voitti vastaehdokkaan V.J. Sukselaisen niukasti 22 äänellä.

Uuden puheenjohtajan tarkoitus oli kehittää Maalaisliitosta vahva yleispuolue. Vuonna 1965 pidettiin ylimääräinen puoluekokous Kuopiossa, missä nimi muutettiin Keskustapuolueeksi.

Puolueen johdossa Virolainen keikkui vuoteen 1980 saakka, kunnes Paavo Väyrynen kampesi itsensä Keskustapuolueen johtoon (linkki vie uuteen artikkeliin).

Virolainen nousi Reino R. Lehdon johtaman virkamieshallituksen jälkeen Suomen pääministeriksi syksyllä 1964. Suomessa vallitsi korkeakoulupula, johon Virolainen otti voimakkaasti kantaa pääministerinä.

Mauno Koiviston hallituksessa Virolainen otti vastaan opetusministerin pestin. Virolainen ajoi läpi uusien yliopistojen ja korkeakoulujen perustamista eri puolille Suomea.

Opetusministeri aikanaan Virolainen oli myös tukemassa yksi mies ja yksi ääni- periaatteen tuomista korkeakoulujen piiriin, josta hän sai osakseen kovaakin kritiikkiä.

Tietolaatikko

pääministeri (Virolainen) 12.09.1964 - 26.05.1966
pääministerin sijainen (Fagerholm II) 11.01.1957 - 26.05.1957,
pääministerin sijainen (Sukselainen) 31.10.1957 - 28.11.1957,
pääministerin sijainen (Fagerholm III) 29.08.1958 - 03.12.1958,
pääministerin sijainen (Karjalainen) 13.04.1962 - 17.12.1963,
pääministerin sijainen (Koivisto) 22.03.1968 - 03.05.1970,
pääministerin sijainen (Sorsa II) 15.05.1977 - 25.05.1979

Ministeri sisäasiainministeriössä (Kekkonen) 30.09.1950 - 16.01.1951,
ministeri valtioneuvoston kansliassa (Kekkonen II) 17.01.1951 - 19.09.1951,
opetusministeri (Kekkonen IV) 09.07.1953 - 16.11.1953, opetusministeri (Törngren) 05.05.1954 - 19.10.1954, ulkoasiainministeri (Kekkonen V) 20.10.1954 - 02.03.1956, opetusministeri (Fagerholm II) 03.03.1956 - 26.05.1957, ministeri valtioneuvoston kansliassa (Fagerholm II) 03.03.1956 - 26.05.1957, ulkoasiainministeri (Sukselainen) 27.05.1957 - 28.11.1957, ulkoasiainministeri (Fagerholm III) 29.08.1958 - 03.12.1958, maatalousministeri (Miettunen) 14.07.1961 - 12.04.1962, maatalousministeri (Karjalainen) 13.04.1962 - 17.12.1963, opetusministeri (Koivisto) 22.03.1968 - 13.05.1970

Teksti: Antti Majala

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto