Hyppää pääsisältöön

Neljännet sensuroimattomat: Tolonen, Pohjola ja Silvennoinen sekä Sirkesalo ja Claude

Suomirockin sensuroimattoman historian neljänteen julkaisuun nousee legendoja: mestarikitaristi Jukka Tolonen ja Heikki Silvennoinen, bassovirtuoosi Pekka Pohjola sekä nuoremman polven laulajat Aki Sirkesalo ja Smack-yhtyeen solisti Claude. Heistä peräti kolme – Pohjola, Sirkesalo ja Claude – eivät ikävä kyllä ole enää joukossamme.

Ajatuksen tehdä suomalaisen rockin historiaa tallentava dokumenttisarja sain Albert Järvisen hautajaisissa. Olin ystävystynyt Albertin kanssa hänen viimeisten vuosiensa aikana ja vaikka olimme keskustelleet lukuisia kertoja moninaisista asioista ja olin haastatellutkin häntä useasti, jäin pohtimaan, että hänestä ei todennäköisesti jäänyt yhtään kunnollista tv-haastattelua, josta olisi välittynyt se Albert, jonka minä tunsin: sivistynyt, kuivan itseironinen ja huumorintajuinen herrasmies.

Kun hänen Hurriganes-toverinsa Cisse Häkkinen kuoli samoihin aikoihin, ymmärsin ettei aikaa kovin paljon kannata hukata tai vielä useampi merkittävä tekijä ehtii poistua joukostamme. Ajatuksesta kesti reilut kaksi vuotta ennen kuin kamera käynnistyi ensimmäisen kerran. Koko projekti venähti lopulta kuuden vuoden mittaiseksi.

Nyt julkaistavat haastattelut todistavat tämän surullisella tavalla. Viidestä haastateltavasta kolme on kuollut aivan liian varhain: Pekka Pohjola, Aki Sirkesalo ja Claude. Kaksi ikätoveriani Aki ja Claude olivat myös ystäviäni.

Jukka Tolosta haastattelin suomalaisen rockin alkuvaiheita laajalla perspektiivillä, 1950-luvun rock-kuningaskisoista 70-luvun progeen ulottuneeseen Olet paha -sarjaan. Pitkään Ruotsissa asunut Tolonen oli haastattelun aikoihin 1997 siirtymässä takaisin Suomeen.

Jukka piti suuresti pitkästä haastattelusessiostamme ja myöhemmin selvitimme mahdollisuuksia tehdä hänen 50-vuotisjuhlakonsertistaan tv-taltionti. Tv-kanavat eivät ikävä kyllä innostuneet silloin konsertista, johon Jukka suunnitteli kokoavansa kaikki uransa tärkeimmät yhtyeet. Iso pala suomalaista rockhistoriaa jäi kokematta ja tallentamatta.

Vuonna 2008 kuollut Pekka Pohjola saapui haastatteluumme suoraan golf-kentältä. Hän keskusteli pari tuntia innoissaan kolopallosta sitä harrastaneen kuvaajamme kanssa.

Sivusta kuunnellessa sai Pekka Pohjolasta käsityksen vähintään hänen basistitaitojensa veroisena golfmestarina. Myöhemmin Pekan kanssa pelanneet hänen ystävänsä ovat antaneet maltillisemman kuvan hänen golftaidoistaan. Vaan millä suomalainen mies kehuisi, ellei urheilusaavutuksillaan.

Heikki Silvennoinen taas saapui haastatteluun ei golfkentältä vaan Speden spelien kuvauksista. Jo silloin Kummelista muusikon uraansa paremmin tunnettu Silvennoinen kertoi Speden olleen erittäin hermostunut suosionsa huipulle nousseiden Kummeli-koomikoiden kohtaamisesta.

Julkisuuden pyörityksessä valtakunnan virallisena hauskana miehenä 1997 ollut Heikki oli selvästi mielissään saadessa puhua itsestään muusikkona.

Myös Pohjolaa ja Silvennoista haastattelin Olet paha -sarjaan.

Aki Sirkesalo menehtyi perheineen Thaimaan Khao Lakissa tsunamissa jouluna 2004. Vuolassanainen, toimittajataustainen Aki oli loistava haastateltava. Hänelle ei tarvinnut antaa kuin lupa puhua ja tarinaa riitti yli tunniksi. Vuonna 1999 Kunnian kentät -sarjaan tehdyssä haastattelussa Aki ennakoi tulevaisuuden suunniotelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet.

Smack-yhtyeen Claudea eli Ilari Peltolaa haastattelin kesällä 1996, hän kuoli vain pari kuukautta myöhemmin syyskuussa. Kunnian kentät -sarja valmistui vasta myöhemmin. Leikkasin Clauden haastattelusta Tavastialle järjestettyyn muistokonserttiin muutaman minuutin koosteen.

Sen katsominen yhdessä Clauden äidin ja tyttöystävän kanssa oli koskettava hetki. Ironinen, terävä ja älykäs Claude neljä metriä korkeana Tavastian seinällä oli epätodellisen elävä ja voikkaasti läsnä.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.