Hyppää pääsisältöön

Neljännet sensuroimattomat: Tolonen, Pohjola ja Silvennoinen sekä Sirkesalo ja Claude

Suomirockin sensuroimattoman historian neljänteen julkaisuun nousee legendoja: mestarikitaristi Jukka Tolonen ja Heikki Silvennoinen, bassovirtuoosi Pekka Pohjola sekä nuoremman polven laulajat Aki Sirkesalo ja Smack-yhtyeen solisti Claude. Heistä peräti kolme – Pohjola, Sirkesalo ja Claude – eivät ikävä kyllä ole enää joukossamme.

Ajatuksen tehdä suomalaisen rockin historiaa tallentava dokumenttisarja sain Albert Järvisen hautajaisissa. Olin ystävystynyt Albertin kanssa hänen viimeisten vuosiensa aikana ja vaikka olimme keskustelleet lukuisia kertoja moninaisista asioista ja olin haastatellutkin häntä useasti, jäin pohtimaan, että hänestä ei todennäköisesti jäänyt yhtään kunnollista tv-haastattelua, josta olisi välittynyt se Albert, jonka minä tunsin: sivistynyt, kuivan itseironinen ja huumorintajuinen herrasmies.

Kun hänen Hurriganes-toverinsa Cisse Häkkinen kuoli samoihin aikoihin, ymmärsin ettei aikaa kovin paljon kannata hukata tai vielä useampi merkittävä tekijä ehtii poistua joukostamme. Ajatuksesta kesti reilut kaksi vuotta ennen kuin kamera käynnistyi ensimmäisen kerran. Koko projekti venähti lopulta kuuden vuoden mittaiseksi.

Nyt julkaistavat haastattelut todistavat tämän surullisella tavalla. Viidestä haastateltavasta kolme on kuollut aivan liian varhain: Pekka Pohjola, Aki Sirkesalo ja Claude. Kaksi ikätoveriani Aki ja Claude olivat myös ystäviäni.

Jukka Tolosta haastattelin suomalaisen rockin alkuvaiheita laajalla perspektiivillä, 1950-luvun rock-kuningaskisoista 70-luvun progeen ulottuneeseen Olet paha -sarjaan. Pitkään Ruotsissa asunut Tolonen oli haastattelun aikoihin 1997 siirtymässä takaisin Suomeen.

Jukka piti suuresti pitkästä haastattelusessiostamme ja myöhemmin selvitimme mahdollisuuksia tehdä hänen 50-vuotisjuhlakonsertistaan tv-taltionti. Tv-kanavat eivät ikävä kyllä innostuneet silloin konsertista, johon Jukka suunnitteli kokoavansa kaikki uransa tärkeimmät yhtyeet. Iso pala suomalaista rockhistoriaa jäi kokematta ja tallentamatta.

Vuonna 2008 kuollut Pekka Pohjola saapui haastatteluumme suoraan golf-kentältä. Hän keskusteli pari tuntia innoissaan kolopallosta sitä harrastaneen kuvaajamme kanssa.

Sivusta kuunnellessa sai Pekka Pohjolasta käsityksen vähintään hänen basistitaitojensa veroisena golfmestarina. Myöhemmin Pekan kanssa pelanneet hänen ystävänsä ovat antaneet maltillisemman kuvan hänen golftaidoistaan. Vaan millä suomalainen mies kehuisi, ellei urheilusaavutuksillaan.

Heikki Silvennoinen taas saapui haastatteluun ei golfkentältä vaan Speden spelien kuvauksista. Jo silloin Kummelista muusikon uraansa paremmin tunnettu Silvennoinen kertoi Speden olleen erittäin hermostunut suosionsa huipulle nousseiden Kummeli-koomikoiden kohtaamisesta.

Julkisuuden pyörityksessä valtakunnan virallisena hauskana miehenä 1997 ollut Heikki oli selvästi mielissään saadessa puhua itsestään muusikkona.

Myös Pohjolaa ja Silvennoista haastattelin Olet paha -sarjaan.

Aki Sirkesalo menehtyi perheineen Thaimaan Khao Lakissa tsunamissa jouluna 2004. Vuolassanainen, toimittajataustainen Aki oli loistava haastateltava. Hänelle ei tarvinnut antaa kuin lupa puhua ja tarinaa riitti yli tunniksi. Vuonna 1999 Kunnian kentät -sarjaan tehdyssä haastattelussa Aki ennakoi tulevaisuuden suunniotelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet.

Smack-yhtyeen Claudea eli Ilari Peltolaa haastattelin kesällä 1996, hän kuoli vain pari kuukautta myöhemmin syyskuussa. Kunnian kentät -sarja valmistui vasta myöhemmin. Leikkasin Clauden haastattelusta Tavastialle järjestettyyn muistokonserttiin muutaman minuutin koosteen.

Sen katsominen yhdessä Clauden äidin ja tyttöystävän kanssa oli koskettava hetki. Ironinen, terävä ja älykäs Claude neljä metriä korkeana Tavastian seinällä oli epätodellisen elävä ja voikkaasti läsnä.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?