Hyppää pääsisältöön

Neljännet sensuroimattomat: Tolonen, Pohjola ja Silvennoinen sekä Sirkesalo ja Claude

Suomirockin sensuroimattoman historian neljänteen julkaisuun nousee legendoja: mestarikitaristi Jukka Tolonen ja Heikki Silvennoinen, bassovirtuoosi Pekka Pohjola sekä nuoremman polven laulajat Aki Sirkesalo ja Smack-yhtyeen solisti Claude. Heistä peräti kolme – Pohjola, Sirkesalo ja Claude – eivät ikävä kyllä ole enää joukossamme.

Ajatuksen tehdä suomalaisen rockin historiaa tallentava dokumenttisarja sain Albert Järvisen hautajaisissa. Olin ystävystynyt Albertin kanssa hänen viimeisten vuosiensa aikana ja vaikka olimme keskustelleet lukuisia kertoja moninaisista asioista ja olin haastatellutkin häntä useasti, jäin pohtimaan, että hänestä ei todennäköisesti jäänyt yhtään kunnollista tv-haastattelua, josta olisi välittynyt se Albert, jonka minä tunsin: sivistynyt, kuivan itseironinen ja huumorintajuinen herrasmies.

Kun hänen Hurriganes-toverinsa Cisse Häkkinen kuoli samoihin aikoihin, ymmärsin ettei aikaa kovin paljon kannata hukata tai vielä useampi merkittävä tekijä ehtii poistua joukostamme. Ajatuksesta kesti reilut kaksi vuotta ennen kuin kamera käynnistyi ensimmäisen kerran. Koko projekti venähti lopulta kuuden vuoden mittaiseksi.

Nyt julkaistavat haastattelut todistavat tämän surullisella tavalla. Viidestä haastateltavasta kolme on kuollut aivan liian varhain: Pekka Pohjola, Aki Sirkesalo ja Claude. Kaksi ikätoveriani Aki ja Claude olivat myös ystäviäni.

Jukka Tolosta haastattelin suomalaisen rockin alkuvaiheita laajalla perspektiivillä, 1950-luvun rock-kuningaskisoista 70-luvun progeen ulottuneeseen Olet paha -sarjaan. Pitkään Ruotsissa asunut Tolonen oli haastattelun aikoihin 1997 siirtymässä takaisin Suomeen.

Jukka piti suuresti pitkästä haastattelusessiostamme ja myöhemmin selvitimme mahdollisuuksia tehdä hänen 50-vuotisjuhlakonsertistaan tv-taltionti. Tv-kanavat eivät ikävä kyllä innostuneet silloin konsertista, johon Jukka suunnitteli kokoavansa kaikki uransa tärkeimmät yhtyeet. Iso pala suomalaista rockhistoriaa jäi kokematta ja tallentamatta.

Vuonna 2008 kuollut Pekka Pohjola saapui haastatteluumme suoraan golf-kentältä. Hän keskusteli pari tuntia innoissaan kolopallosta sitä harrastaneen kuvaajamme kanssa.

Sivusta kuunnellessa sai Pekka Pohjolasta käsityksen vähintään hänen basistitaitojensa veroisena golfmestarina. Myöhemmin Pekan kanssa pelanneet hänen ystävänsä ovat antaneet maltillisemman kuvan hänen golftaidoistaan. Vaan millä suomalainen mies kehuisi, ellei urheilusaavutuksillaan.

Heikki Silvennoinen taas saapui haastatteluun ei golfkentältä vaan Speden spelien kuvauksista. Jo silloin Kummelista muusikon uraansa paremmin tunnettu Silvennoinen kertoi Speden olleen erittäin hermostunut suosionsa huipulle nousseiden Kummeli-koomikoiden kohtaamisesta.

Julkisuuden pyörityksessä valtakunnan virallisena hauskana miehenä 1997 ollut Heikki oli selvästi mielissään saadessa puhua itsestään muusikkona.

Myös Pohjolaa ja Silvennoista haastattelin Olet paha -sarjaan.

Aki Sirkesalo menehtyi perheineen Thaimaan Khao Lakissa tsunamissa jouluna 2004. Vuolassanainen, toimittajataustainen Aki oli loistava haastateltava. Hänelle ei tarvinnut antaa kuin lupa puhua ja tarinaa riitti yli tunniksi. Vuonna 1999 Kunnian kentät -sarjaan tehdyssä haastattelussa Aki ennakoi tulevaisuuden suunniotelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet.

Smack-yhtyeen Claudea eli Ilari Peltolaa haastattelin kesällä 1996, hän kuoli vain pari kuukautta myöhemmin syyskuussa. Kunnian kentät -sarja valmistui vasta myöhemmin. Leikkasin Clauden haastattelusta Tavastialle järjestettyyn muistokonserttiin muutaman minuutin koosteen.

Sen katsominen yhdessä Clauden äidin ja tyttöystävän kanssa oli koskettava hetki. Ironinen, terävä ja älykäs Claude neljä metriä korkeana Tavastian seinällä oli epätodellisen elävä ja voikkaasti läsnä.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.