Hyppää pääsisältöön

Neljännet sensuroimattomat: Tolonen, Pohjola ja Silvennoinen sekä Sirkesalo ja Claude

Suomirockin sensuroimattoman historian neljänteen julkaisuun nousee legendoja: mestarikitaristi Jukka Tolonen ja Heikki Silvennoinen, bassovirtuoosi Pekka Pohjola sekä nuoremman polven laulajat Aki Sirkesalo ja Smack-yhtyeen solisti Claude. Heistä peräti kolme – Pohjola, Sirkesalo ja Claude – eivät ikävä kyllä ole enää joukossamme.

Ajatuksen tehdä suomalaisen rockin historiaa tallentava dokumenttisarja sain Albert Järvisen hautajaisissa. Olin ystävystynyt Albertin kanssa hänen viimeisten vuosiensa aikana ja vaikka olimme keskustelleet lukuisia kertoja moninaisista asioista ja olin haastatellutkin häntä useasti, jäin pohtimaan, että hänestä ei todennäköisesti jäänyt yhtään kunnollista tv-haastattelua, josta olisi välittynyt se Albert, jonka minä tunsin: sivistynyt, kuivan itseironinen ja huumorintajuinen herrasmies.

Kun hänen Hurriganes-toverinsa Cisse Häkkinen kuoli samoihin aikoihin, ymmärsin ettei aikaa kovin paljon kannata hukata tai vielä useampi merkittävä tekijä ehtii poistua joukostamme. Ajatuksesta kesti reilut kaksi vuotta ennen kuin kamera käynnistyi ensimmäisen kerran. Koko projekti venähti lopulta kuuden vuoden mittaiseksi.

Nyt julkaistavat haastattelut todistavat tämän surullisella tavalla. Viidestä haastateltavasta kolme on kuollut aivan liian varhain: Pekka Pohjola, Aki Sirkesalo ja Claude. Kaksi ikätoveriani Aki ja Claude olivat myös ystäviäni.

Jukka Tolosta haastattelin suomalaisen rockin alkuvaiheita laajalla perspektiivillä, 1950-luvun rock-kuningaskisoista 70-luvun progeen ulottuneeseen Olet paha -sarjaan. Pitkään Ruotsissa asunut Tolonen oli haastattelun aikoihin 1997 siirtymässä takaisin Suomeen.

Jukka piti suuresti pitkästä haastattelusessiostamme ja myöhemmin selvitimme mahdollisuuksia tehdä hänen 50-vuotisjuhlakonsertistaan tv-taltionti. Tv-kanavat eivät ikävä kyllä innostuneet silloin konsertista, johon Jukka suunnitteli kokoavansa kaikki uransa tärkeimmät yhtyeet. Iso pala suomalaista rockhistoriaa jäi kokematta ja tallentamatta.

Vuonna 2008 kuollut Pekka Pohjola saapui haastatteluumme suoraan golf-kentältä. Hän keskusteli pari tuntia innoissaan kolopallosta sitä harrastaneen kuvaajamme kanssa.

Sivusta kuunnellessa sai Pekka Pohjolasta käsityksen vähintään hänen basistitaitojensa veroisena golfmestarina. Myöhemmin Pekan kanssa pelanneet hänen ystävänsä ovat antaneet maltillisemman kuvan hänen golftaidoistaan. Vaan millä suomalainen mies kehuisi, ellei urheilusaavutuksillaan.

Heikki Silvennoinen taas saapui haastatteluun ei golfkentältä vaan Speden spelien kuvauksista. Jo silloin Kummelista muusikon uraansa paremmin tunnettu Silvennoinen kertoi Speden olleen erittäin hermostunut suosionsa huipulle nousseiden Kummeli-koomikoiden kohtaamisesta.

Julkisuuden pyörityksessä valtakunnan virallisena hauskana miehenä 1997 ollut Heikki oli selvästi mielissään saadessa puhua itsestään muusikkona.

Myös Pohjolaa ja Silvennoista haastattelin Olet paha -sarjaan.

Aki Sirkesalo menehtyi perheineen Thaimaan Khao Lakissa tsunamissa jouluna 2004. Vuolassanainen, toimittajataustainen Aki oli loistava haastateltava. Hänelle ei tarvinnut antaa kuin lupa puhua ja tarinaa riitti yli tunniksi. Vuonna 1999 Kunnian kentät -sarjaan tehdyssä haastattelussa Aki ennakoi tulevaisuuden suunniotelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet.

Smack-yhtyeen Claudea eli Ilari Peltolaa haastattelin kesällä 1996, hän kuoli vain pari kuukautta myöhemmin syyskuussa. Kunnian kentät -sarja valmistui vasta myöhemmin. Leikkasin Clauden haastattelusta Tavastialle järjestettyyn muistokonserttiin muutaman minuutin koosteen.

Sen katsominen yhdessä Clauden äidin ja tyttöystävän kanssa oli koskettava hetki. Ironinen, terävä ja älykäs Claude neljä metriä korkeana Tavastian seinällä oli epätodellisen elävä ja voikkaasti läsnä.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.