Hyppää pääsisältöön

Saimaan saarelaiset olivat kahdesti vuodessa vankeudessa

Puumalan Lintusalo oli kelirikkojen aikaan lähes eristettynä muusta maailmasta. Saarelaiset odottivat pengertien valmistumista "kuin lehmät kesää". Mukana dokumentissa on mm. seppä Nestori Reponen, joka myöhemmin ikuistettiin Juha Vainion lauluun viiksekkäistä vanhoistapojista.

Tietolaatikko

Seppä Nestori Reponen oli esikuvana Juha Vainion Vanhojapoikia viiksekkäitä -laulun päähenkilölle. Reijo Ikävalkon Vainio-elämäkerran (Täyttä elämää – Junnu, Gummerus 1998) mukaan laulun idean lauluntekijälle esitti oheisen ohjelman toimittaja Veikko Kilkki. Dokumenttia tehtäessä Reponen oli kertonut hänelle mm. norppien musiikinrakkaudesta ja verrannut niitä Saimaan muihin "viiksekkäisiin vanhoihinpoikiin". Vainio risti päähenkilön kuitenkin "Nestori Miikkulaiseksi" kotkalaisen jalkapalloilijaystävänsä mukaan. Reponen kuoli tapaturmaisesti vuonna 1982.

Vuonna 1971 Puumalassa laskettiin olevan tuhatkunta vähintään omakotitontin kokoista saarta. Kuntalaisista 70 prosenttia asui saarissa tai niihin verrattavissa niemekkeissä.

Syksyisin ja keväisin saarelaiset saattoivat kelirikon tähden joutua pitkiksi ajoiksi mottiin. Kelirikot kestivät pahimmillaan yhteensä jopa kolme kuukautta. Täydellisesti oltiin joka vuosi saarroksissa ainakin kuukauden verran.

Keväisin pyryt tukkivat tiet ja samalla jäälle nousi vettä. Kelirikkoaikana voi jäällä yrittää kulkea korkeintaan aamuisin, sillä iltapäivisin ei vetinen kohvakerros enää kestänyt traktoria, autoa tai hevospelejä. Pakko oli kuitenkin yrittää, sillä tavaraa oli saatava saareen ja sieltä pois.

Lintusalon saaren pienen koulun oppilaista monet olivat vaarassa pudota koulumatkallaan jäihin. Pahimpana aikana muista saarista tulevat majoittuivat Lintusaloon sukulaisten luo. Hukkumisonnettomuuksia tapahtui melkein vuosittain, ja 20 vuoden aikana oli muutamia koululaisiakin menehtynyt.

Postimies Veikko Reponen teki silti henkensä uhallakin taivalta päivittäin – milloin suksilla, jalkaisin, moottorikelkalla, mopolla, autolla tai veneellä. Hän oli saarelaisten säännöllinen yhdysside mantereelle. Tärkeä oli myös puhelinkeskus, jota emäntä Aino Korhonen hoiti muiden töidensä ohessa tai päinvastoin. Puhelimen ja sähkön tulo Lintusaloon oli "kuin siirtyisi kivikaudesta rautakauteen".

Käsitöitä ja kaunokirjallisuutta

Monenlaisia käden taitoja hallitseva Nestori Reponen kertoo oman kelirikkoaikansa kuluvan työn ilossa, vaikka elämä kaukana naapureista ei ollutkaan helppoa. Jos naista kaipasi, piti olla rohkeutta mennä mantereelle: "Mitä kauempaa naisen hakee, sen herttaisempi se saattaa olla."

Saaren naiset harrastivat saarrosaikaan käsitöitä marttojen ja lähetysseuran ompelupiireissä. Saarella oli myös pieni kirjasto, jonka 30 kirjaa mahtuivat isoon puulaukkuun. Laukun sisältö uusittiin pari kertaa vuodessa.

Lintusalolaiset eivät mielestään olleet tuoneet tietoiveitaan kyllin voimakkaasti julkisuuteen, mutta nyt oli saareen jo suunnitteilla pengertie. Se valmistui neljä vuotta oheisen dokumentin jälkeen.

Tietä odotellessa motitettujen ahdistuneisuutta lievensi kelirikkolaiva, joka kulki pari kertaa viikossa kelien annettua myöten. Keväisin aluksen tulo laituriin oli "kuin vankeusajan päättyminen", kuvasi ohjelman tekijä Veikko Kilkki eräänkin emännän tuntoja.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.