Hyppää pääsisältöön

Euroalue vajoaa voodoon tahdissa

Kreikkalaiset satamatyöläiset osoittivat helmikuun lopussa mieltään Piraeuksen sataman yksityistämistä vastaan. Kuva: EPA lama

Euroalueen ongelmamaita on yritetty laittaa vuosikausia kuntoon kovakouraisesti. Keinot eivät ole tepsineet, ja ongelmat ovat päinvastoin paisuneet.

Eteläisellä euroalueella noudatettu talouskuri liittyy tarjonnan taloustieteen soveltamiseen. Julkisten menojen leikkauksilla on yritetty vakauttaa köyhtyneiden euromaiden velkaantumista, ja tarjontauudistuksilla talouksiin on pyritty tuottamaan talouskasvua.

”Tämä (politiikka) ei ole purrut, tietenkään. Monet euromaat ovat olleet erittäin pitkittyneessä, erittäin syvässä lamassa”, tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta sanoi MOT:lle.

Euroopan vanhin ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto julkisti viime vuoden lopulla raportin talouskurin vaikutuksista. Raportin mukaan talouskuri uhkaa toisen maailmansodan lopusta alkaen kehittynyttä sosiaalista yhteisvastuuta ja lisääntyneitä ihmisoikeuksia.

Neuvoston raportin mukaan talouskuri on vaikuttanut kielteisesti ihmisoikeuksien koko kirjoon, kuten oikeuteen nauttia säällisestä elintasosta ja sosiaaliturvasta, oikeuteen tehdä kunnollista työtä sekä ilmaisunvapauteen ja osallistumismahdollisuuksiin.

Talouslinja on kurittanut erityisen voimakkaasti haavoittuvia ja marginalisoituneita ihmisryhmiä, neuvosto sanoi:

  • asunnottomuus on lisääntynyt useimmissa EU-maissa
  • koulutusmenoja on karsittu
  • terveydenhuollon budjetteja on leikattu
  • kriisi uhkaa lyhentää odotettavissa olevaa elinikää
  • oikeusjärjestelmän toiminta on vaikeutunut
  • suvaitsemattomuus, muukalaispelko ja rasismi ovat lisääntyneet

Eurooppa uhkaa menettää kokonaisen sukupolven pettyneitä nuoria, millä "voi olla vakavia seurauksia sukupolvien väliselle solidaarisuudelle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja pitkän tähtäyksen poliittiselle vakaudelle".

Köyhyys uhkaa
120 miljoonaa

Myös Kansainvälinen punainen risti tutki viime syksynä kansallisten järjestöjensä avulla, miten Euroopan taloustilanne näkyy kentällä.

"Verkostomme avulla tiesimme jo etukäteen, että tilanne on monissa maissa vain pahentumassa. Jotkin saamamme vastaukset olivat silti yllätys ja sokki", Punainen risti kirjoittaa raportissa.

Poliisi pidätti talouskuria vastustaneita mielenosoittajia Kreikan Thessalonikissa viime syksynä. Kuva: EPA kreikka
"Yhä useammat ihmiset vajoavat köyhyyteen, köyhät köyhtyvät edelleen ja kynnys nousta takaisin normaaliin yhteiskuntaan on yhä korkeampi", raportissa todetaan.

Punaisen ristin selvityksen mukaan 43 miljoonaa eurooppalaista ei saa päivittäin syödä riittävästi, ja köyhyys uhkaa 120 miljoonaa eurooppalaista.

Raportin arvion mukaan "eurooppalaisten keskuudessa leviää hiljainen toivottomuus, joka johtaa masennukseen, luovuttamiseen ja tulevaisuudenuskon katoamiseen".

Punainen risti varoittaa, että Eurooppaa koettelevan talouskurimuksen aiheuttamat ongelmat näkyvät vuosikymmeniä, vaikka talous kääntyisi jo lähitulevaisuudessa kohti parempaa.

Voodoo

  • roomalais-katolilaisuuden ohella Haitin virallinen uskonto
  • tärkeimmän periaatteen mukaan henget ovat kaikkialla; ihmiset ovat henkiä, jotka asuttavat näkyvää maailmaa
  • päämääränä henkien palvelu mm. terveyden saamiseksi
  • vihollisten kiduttaminen nukkien avulla ei kuulu alkuperäiseen haitilaiseen voodoohon, se on alettu nähdä osana voodoota läntisten elokuvien ansiosta
  • sanan lanseerasi talouspoliittiseen kielenkäyttöön George Bush vanhempi, joka kutsui Ronald Reaganin talouspolitiikkaa voodoo-politiikaksi

EU-maissa oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä yksitoista miljoonaa yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä. Määrä yli kaksinkertaistui neljässä vuodessa.

Punaisen ristin mukaan työttömien suuri määrä voi johtaa levottomuuksiin ja ääriliikkeiden nousuun.

”On melkein hätkähdyttävää, että tämän eurokriisin aikana joissakin maissa, erityisesti Kreikassa ja Espanjassa, työttömyys on kohonnut aivan ennennäkemättömiin lukemiin”, MOT:n haastattelema Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen sanoi.

”Sitä ei ole euroeliitin tai niin kutsutun troikan (EU-komissio, EKP ja IMF) puheenvuoroissa pidetty kummoisenakaan ongelmana. On päinvastoin sanottu, että tällainen hyvin huolestuttava tilanne on ollut tarpeen näiden yhteiskuntien ja talouksien rakenteiden muuttamiseksi”, hän ihmetteli.

”Tietysti tällaisella politiikalla on aikansa ja paikkansa. Joskus voidaan olla tilanteessa, jossa vyönkiristys on tarpeen ja järkevää. Alenevan kehityksen kierteessä näin ei tietenkään ole”, Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma sanoi.

”Esimerkiksi Kreikassa ja Välimeren maissa yleensäkin ongelmana ovat epäterveet instituutiot, jotka ovat syntyneet tuhannen vuoden aikana. Voidaanko niitä millään kuriohjelmalla parantaa muutamassa vuodessa tai edes vuosikymmenessä?”

Kansalaismielipide
asettaa tiukat rajat

Euroalueen politiikkavalintojen taustalla on ”institutionaalisia rajoja ja se poliittinen pelivara, joka kumpuaa kansalaisten mielipiteistä”, sanoi valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen.

MOT kysyi Pekkariselta, joudutaanko euroalueen päätöksiä tekemään saksalaisten veronmaksajien ehdoilla.

”Eiköhän Suomi kuulu vahvan kansalaismielipiteen tukemana näihin hyvin tiukan otteen kannattajiin”, hän vastasi.

Kommentit