Hyppää pääsisältöön

Veljeskansojen kohtauspaikka Kiova 1960-luvulla

Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki Kiova on kaikkien venäläisten kaupunkien äiti. Vuonna 1964 kuvatussa filmissä suomalaiset saivat tutustua Tampereen ystävyyskaupunkiin: Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän veljeskansojen kohtauspaikkaan.

Kiovassa yli tuhatvuotinen kaupunkihistoria ja 1960-luvun kiihkeä nykyisyys kohtasivat. Vuonna 1964 kuvatussa filmissä kaupunki eli teknillis-sosialistista nykyaikaa ja hengitti teräksisin keuhkoin.

Katoamaton Kiova oli noussut uudelleen tuhkasta senkin jälkeen, kun Kolmannen valtakunnan armeija oli kivikasvoin vyörynyt sen läpi jättäen jälkeensä liekehtivän kaupungin. Nyt historiallisten rakennusten ja muistomerkkien keskelle rakentui uutta — kiveä kiveen, rautaa rautaan.

Jarmo Niemisen kirjoittamassa selostustekstissä kutsutaan suomen kielessä Kiovana tunnettua kaupunkia kansainvälisesti Kieviksi. Lukijana kuullaan Pekka Koskista. Kiovassa on kuvaajana ja toimittajana ollut Pertti Nättilä ja äänittäjänä Ahti Isolehto.

Kiova oli ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1954 lähtien. Kymmenvuotisen ystävyyden nimissä Kiovaa kuvaillaankin kauniin sanankääntein ja tunnelmallisin kuvin.

Kiev — kultaisen portin kaupunki -ohjelmassa päästään tutustumaan Ukrainan pääkaupungin historian ja nähtävyyksien ohella neuvostotasavaltalaisten arkeen. Esimerkkiperheen äidin mukana vieraillaan tekstiilitehtaassa, perheen tyttären päiväkodissa ja uutta asuntorakentamista edustavassa kerrostalokodissa.

Toimivasta koulujärjestelmästä nähdään esimerkkinä sisäoppilaitos, joka tosin Ukrainassa oli koulumuotona poikkeus, sillä valtaosa lapsista kävi koulua kotoa käsin. Juontotekstin mukaan tässä internaatissa silmiin paistoi siisteys ja koulun kuri oli mallikelpoinen. Huomiota kiinnitti myös runsas kuvien käyttö: luokkia ja käytäviä koristivat Marxin, Leninin, kosmonauttien ja muiden Neuvostoliiton suurmiesten kuvat.

Kiovan eläintarhassa kummastellaan eksoottisia eläimiä ja seurataan möyryävän Miska-karhun ohjelmanumeroita. Välillä levähdetään kioskista ostetun samppanjalasillisen äärellä.

Merkiksi kahden kaupungin ystävyydestä löytyi Kiovasta Tampereen nimikkokatu, jonka varrella kasvoivat Tampereen kaupunginjohtajan vierailullaan istuttamat kolme puuta.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto