Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki Kiova on kaikkien venäläisten kaupunkien äiti. Vuonna 1964 kuvatussa filmissä suomalaiset saivat tutustua Tampereen ystävyyskaupunkiin: Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän veljeskansojen kohtauspaikkaan.
Kiovassa yli tuhatvuotinen kaupunkihistoria ja 1960-luvun kiihkeä nykyisyys kohtasivat. Vuonna 1964 kuvatussa filmissä kaupunki eli teknillis-sosialistista nykyaikaa ja hengitti teräksisin keuhkoin.
Katoamaton Kiova oli noussut uudelleen tuhkasta senkin jälkeen, kun Kolmannen valtakunnan armeija oli kivikasvoin vyörynyt sen läpi jättäen jälkeensä liekehtivän kaupungin. Nyt historiallisten rakennusten ja muistomerkkien keskelle rakentui uutta — kiveä kiveen, rautaa rautaan.
Jarmo Niemisen kirjoittamassa selostustekstissä kutsutaan suomen kielessä Kiovana tunnettua kaupunkia kansainvälisesti Kieviksi. Lukijana kuullaan Pekka Koskista. Kiovassa on kuvaajana ja toimittajana ollut Pertti Nättilä ja äänittäjänä Ahti Isolehto.
Kiova oli ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1954 lähtien. Kymmenvuotisen ystävyyden nimissä Kiovaa kuvaillaankin kauniin sanankääntein ja tunnelmallisin kuvin.
Kiev — kultaisen portin kaupunki -ohjelmassa päästään tutustumaan Ukrainan pääkaupungin historian ja nähtävyyksien ohella neuvostotasavaltalaisten arkeen. Esimerkkiperheen äidin mukana vieraillaan tekstiilitehtaassa, perheen tyttären päiväkodissa ja uutta asuntorakentamista edustavassa kerrostalokodissa.
Toimivasta koulujärjestelmästä nähdään esimerkkinä sisäoppilaitos, joka tosin Ukrainassa oli koulumuotona poikkeus, sillä valtaosa lapsista kävi koulua kotoa käsin. Juontotekstin mukaan tässä internaatissa silmiin paistoi siisteys ja koulun kuri oli mallikelpoinen. Huomiota kiinnitti myös runsas kuvien käyttö: luokkia ja käytäviä koristivat Marxin, Leninin, kosmonauttien ja muiden Neuvostoliiton suurmiesten kuvat.
Kiovan eläintarhassa kummastellaan eksoottisia eläimiä ja seurataan möyryävän Miska-karhun ohjelmanumeroita. Välillä levähdetään kioskista ostetun samppanjalasillisen äärellä.
Merkiksi kahden kaupungin ystävyydestä löytyi Kiovasta Tampereen nimikkokatu, jonka varrella kasvoivat Tampereen kaupunginjohtajan vierailullaan istuttamat kolme puuta.
Teksti: Elina Yli-Ojanperä
