Hyppää pääsisältöön

Kohtalokkaat Sarajevon laukaukset

Kesäkuun 28. päivänä vuonna 1914 ampui bosnianserbi Gavrilo Princip Itävallan kruunuprinssi Franz Ferdinandin ja arkkihettuatar Sophien Sarajevon keskustassa. Noille laukauksille historia on antanut taakaksi paitsi kahden ihmisen hengen myös ensimmäisen maailmansodan alkamisen.

Gavrilo Princip oli vuonna 1914 vasta 19-vuotias opiskelija, mutta kuului jo Bosnian irtautumista Itävalta-Unkarista ja eteläslaavien yhdistymistä ajaneeseen Musta käsi -järjestöön.

Bosnia, jossa asui suuri määrä serbejä, oli siis osa Itävalta-Unkaria, jonka kuningashuone oli suorastaan vihattu imperialismin symboli.

Serbien keskuudessa noussutta nationalismia edisti Musta käsi, joka oli valmis terroriin. Järjestö tunnettiin myös nimellä Yhdistyminen tai kuolema.

Princip ei suinkaan toiminut yksin, eikä hänen tekonsa ollut ensimmäinen attentaattiyritys. Aiemmin Franz Ferdinandia oli yritetty murhata muun muassa pommilla.

Juuri tuon pommi-iskun uhreja kruununprinssipari oli menossa tapaamaan, kun Princip laukaisi kaksi kertaa pistoolillaan. Toinen niistä osui arkkiherttuatarta vatsaan ja toinen arkkiherttuaa kaulaan.

Murhan seurauksena syntyi Serbian ja Itävalta-Unkarin välille niin kutsuttu heinäkuun kriisi. Serbia ei suostunut luovuttamaan juoneen osallistuneita kansalaisiaan eikä aloittamaan tutkimuksia. Sen mielestä asia oli kokonaan Itävalta-Unkarin sisäinen ongelma.

Itävalta-Unkari lähetti Serbialle uhkavaatimuksen, jonka seurauksena se julisti sodan Serbialle. Syttyi ensimmäinen maailmansota.

Sarajevon laukauksista 40 vuotta -ohjelmassa vuodelta 1954 kerrataan Sarajevon laukausten seurauksia ympäri Eurooppaa. Myös Suomelle seuraukset olivat suuret. Suomihan itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan aikana.

Toimittaja Pekka Tiilikainen raportoi Sarajevosta, jossa hän seisoo juuri sillä kohtaa, missä Princip seisoi aseellaan ampuessaan. Ohjelmassa kuullaan myös Principin serkkua ja sisarta, jotka kertovat Gavrilosta ja noista päivistä ennen kohtalokkaita hetkiä.

Viisikymmentä vuotta Sarajevon laukauksista -ohjelmassa vuodelta 1964 kerrataan yksityiskohtaisesti ne poliittiset seikat, jotka laukauksiin johtivat. Ohjelmassa myös luetaan oikeudenkäyntiasiakirjoja sekä kerrotaan laukausten jälkeisestä serbien vainosta Itävalta-Unkarissa ja siitä miten Eurooppa otti tiedon murhasta vastaan.

Ohjelmassa myös pohditaan, mitä tapahtui laukausten jälkeen: kaksoismonarkia hajosi ja Jugoslavia syntyi yhdistämään etelä-slaaveja.

Vuonna 2014 tuli laukauksista kuluneeksi sata vuotta. Jugoslavia oli hajonnut ja jaetussa Bosniassa suhtautuminen Principiin oli kaksijakoista. Serbit näkivät hänet sankarina ja vapauttajana Itävalta-Unkarin miehitykseltä, mutta bosnialaiset ja kroaatit kokivat hänet terroristiksi.

Serbien Itä-Sarajevoon rakennettiinkin hänelle patsasta aukiolle, jolle suunniteltiin satavuotismuistojuhlaa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto