Hyppää pääsisältöön

Kohtalokkaat Sarajevon laukaukset

Kesäkuun 28. päivänä vuonna 1914 ampui bosnianserbi Gavrilo Princip Itävallan kruunuprinssi Franz Ferdinandin ja arkkihettuatar Sophien Sarajevon keskustassa. Noille laukauksille historia on antanut taakaksi paitsi kahden ihmisen hengen myös ensimmäisen maailmansodan alkamisen.

Gavrilo Princip oli vuonna 1914 vasta 19-vuotias opiskelija, mutta kuului jo Bosnian irtautumista Itävalta-Unkarista ja eteläslaavien yhdistymistä ajaneeseen Musta käsi -järjestöön.

Bosnia, jossa asui suuri määrä serbejä, oli siis osa Itävalta-Unkaria, jonka kuningashuone oli suorastaan vihattu imperialismin symboli.

Serbien keskuudessa noussutta nationalismia edisti Musta käsi, joka oli valmis terroriin. Järjestö tunnettiin myös nimellä Yhdistyminen tai kuolema.

Princip ei suinkaan toiminut yksin, eikä hänen tekonsa ollut ensimmäinen attentaattiyritys. Aiemmin Franz Ferdinandia oli yritetty murhata muun muassa pommilla.

Juuri tuon pommi-iskun uhreja kruununprinssipari oli menossa tapaamaan, kun Princip laukaisi kaksi kertaa pistoolillaan. Toinen niistä osui arkkiherttuatarta vatsaan ja toinen arkkiherttuaa kaulaan.

Murhan seurauksena syntyi Serbian ja Itävalta-Unkarin välille niin kutsuttu heinäkuun kriisi. Serbia ei suostunut luovuttamaan juoneen osallistuneita kansalaisiaan eikä aloittamaan tutkimuksia. Sen mielestä asia oli kokonaan Itävalta-Unkarin sisäinen ongelma.

Itävalta-Unkari lähetti Serbialle uhkavaatimuksen, jonka seurauksena se julisti sodan Serbialle. Syttyi ensimmäinen maailmansota.

Sarajevon laukauksista 40 vuotta -ohjelmassa vuodelta 1954 kerrataan Sarajevon laukausten seurauksia ympäri Eurooppaa. Myös Suomelle seuraukset olivat suuret. Suomihan itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan aikana.

Toimittaja Pekka Tiilikainen raportoi Sarajevosta, jossa hän seisoo juuri sillä kohtaa, missä Princip seisoi aseellaan ampuessaan. Ohjelmassa kuullaan myös Principin serkkua ja sisarta, jotka kertovat Gavrilosta ja noista päivistä ennen kohtalokkaita hetkiä.

Viisikymmentä vuotta Sarajevon laukauksista -ohjelmassa vuodelta 1964 kerrataan yksityiskohtaisesti ne poliittiset seikat, jotka laukauksiin johtivat. Ohjelmassa myös luetaan oikeudenkäyntiasiakirjoja sekä kerrotaan laukausten jälkeisestä serbien vainosta Itävalta-Unkarissa ja siitä miten Eurooppa otti tiedon murhasta vastaan.

Ohjelmassa myös pohditaan, mitä tapahtui laukausten jälkeen: kaksoismonarkia hajosi ja Jugoslavia syntyi yhdistämään etelä-slaaveja.

Vuonna 2014 tuli laukauksista kuluneeksi sata vuotta. Jugoslavia oli hajonnut ja jaetussa Bosniassa suhtautuminen Principiin oli kaksijakoista. Serbit näkivät hänet sankarina ja vapauttajana Itävalta-Unkarin miehitykseltä, mutta bosnialaiset ja kroaatit kokivat hänet terroristiksi.

Serbien Itä-Sarajevoon rakennettiinkin hänelle patsasta aukiolle, jolle suunniteltiin satavuotismuistojuhlaa.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto