Charles Lindbergh Suomessa 1933

Julkaistu 06.03.2014 - 10:18. Päivitetty 01.03.2018 - 12:26

Aho & Soldanin kuvaajan filmille tallentui hetki, jolloin maailmankuulu lentäjäsankari Charles Lindbergh on juuri laskeutunut vesitasollaan vaimonsa Annen kanssa Helsingin Katajanokalle syyskuussa 1933. Vielä samana iltana helsinkiläiset saivat nähdä tämän filmin elokuvateatterissa.

Charles Lindbergh oli noussut maailmanmaineeseen lennettyään ensimmäisenä ihmisenä Atlantin yli toukokuussa 1927. Kuudessa vuodessa hänestä oli tullut erittäin kuuluisa henkilö ja arvostettu ilmailuasiantuntija. Julkisuus oli kuitenkin aiheuttanut hänelle jo tragedian: vuonna 1932 Lindberghien hieman alle kaksivuotias poika oli kidnapattu ja lunnaiden maksamisen jälkeen surmattu.

Lindbergh oli opettanut myös vaimonsa Annen lentämään ja yhdessä he olivat alkaneet tehdä uraauurtavaa työtä tutkien ja kartoittaen eri lentoreittejä. Vuonna 1929 he olivat ostaneet itselleen vesitasoksi muunnetun Lockheed 8 Sirius -yksitason, ja tekivät sillä kaksi laajaa mannertenvälistä lentomatkaa. Kone tunnetaan nimellä Tingmissartoq ("Se, joka lentää kuin iso lintu") — nimellä, jonka grönlantilaispoika antoi sille vuonna 1933.

Vuonna 1931 Lindberghit lensivät Yhdysvaltain itärannikolta Alaskan kautta Japaniin ja Kiinaan. Kahta vuotta myöhemmin he lähtivät vaativalle neljän mantereen matkalle, joka kohdistui Yhdysvalloista Grönlannin kautta Eurooppaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Tällä matkalla he piipahtivat myös Suomessa.

"Eversti pikkutakissa, Mrs Lindbergh — pieni ja hento — nahkahousuissa"

Tähtivieraiden Helsingin-visiittiä 20.-22.9.1933 seurattiin lehdistössä tiiviisti. Vaikka yksityisyyttään varjellut Lindbergh oli pitänyt heidän saapumisajankohtansa salassa, olivat lehtimiehet Katajanokalla oikealla hetkellä nähdäkseen, miten punamusta, vastikään Tingmissartoq-nimellä koristettu kone saapui lentosatamaan iltakuudelta.

Helsingin Sanomat kuvaili ensikohtaamista näin: "How do you do, how do you do, lausui kuuluisa Lindy vastaanottajilleen ja hymyili aivan siihen tapaan, kuin hänet maailmassa tunnetaan. Tämän jälkeen rouva Lindbergh veti ylleen pitkän valkoisen eskimomaisen villapaidan ja kapusi koneesta maihin." Lehdessä kerrotaan myös, että Aho & Soldanin vain muutamaa tuntia aiemmin kuvaama filmi esitettiin jo samana iltana elokuvateatteri Orionissa. "Amerikkalaista nopeutta!"

Pariskunta yöpyi hotelli Kämpissä. Seuraavana aamuna moni odotti hotellin ulkopuolella toiveikkaana, heidän muassaan myös Ilta-Sanomien toimittaja. "Lindbergh-innostus on vallannut helsinkiläiset, mutta se ei pääse niinkään helposti puhkeamaan ilmoille, kun sankari on Lindyn tapaista vaatimatonta lajia." Kun hän vihdoin astuu hotellista kadulle, on hän "niin pitkä, hänen ryhtinsä on huoleton ja tietenkin — Lindy on avopäin ja pikkutakki yllään. Hänen tukkansa hulmuaa tuulessa ja hän astuu autoon kasvoillaan välttelevä ilme."

"Kammo valokuvaajia kohtaan ei ole turhaa puhetta"

Lindberghin tiedettiin kammoksuvan valokuvaajia. Helsingissäkin tästä nähtiin osoituksia: Tuomarinkylässä hän "suorastaan juoksi kiusanhenkeään pakoon", lounaalla Tornissa hän puolestaan "pelastautui elokuvaajalta sohvan taakse". Jo toisena vierailupäivänään hän kuitenkin antoi suomalaisille lehtimiehille tunnustusta tahdikkuudesta, mitä hän ei ollut aiemmin matkallaan vielä kokenut.

Helsinkiin Lindberghit tulivat Aeron toimitusjohtajan Gunnar Ståhlen kutsusta. Lentäjäkonkarilta haluttiin mielipide siihen, mihin Helsingin ensimmäinen kansainvälinen lentokenttä olisi syytä sijoittaa. Lindbergh päätyi kannattamaan kutsujansa ehdotusta, Tuomarinkylän aluetta.

Mahdollisten lentokenttäpaikkojen lisäksi Lindbergh vieraili Santahaminassa, tapasi presidentti Svinhufvudin sekä piti lehdistötilaisuuden matkansa tavoitteista. Hän oli matkalla osin yksityishenkilönä, osin lentoyhtiön palkkaamana selvittääkseen parhaita lentoreittejä Yhdysvaltain ja Euroopan välille. Pienemmätkin lentoreitit hän kirjasi tarkoin ylös. Tukholman ja Turun välistä reittiä hän piti yhtenä maailman turvallisimmista. Suomessa häntä kiinnosti kuulla kokemuksia talvilentämisestä.

"Lähtö ilman sovinnaisia muodollisuuksia — Lindy Helsinkiin tyytyväinen"

Lähtöpäivänä Lindbergh tuntuu olleen erityisen hyvällä tuulella. Yllättäen hän oli tilannut valokuvaajalta hänestä edellispäivänä otetusta kuvasta kopioita ja kirjoitti niihin halukkaille nimikirjoituksensa. Lentosatamassa nähtiin jälleen "siro Mrs Lindbergh", jolla oli nahkahousut, valkea hupputakki ja punaiset lapaset. Jo tutusti pikkutakkinen lentäjälegenda valmisteli konetta lähtökuntoon kiireettömästi ja vastoin odotuksia hymyili valokuvaajille.

"Lähdön hetki hellyttää tietenkin valtamerilentäjänkin sydäntä", Ilta-Sanomien toimittaja päätteli, ja jatkoi: "Kun kaikki oli valmista, Lindy kätteli kahta valkokäsineistä poliisia, jotka moisesta ystävällisyydestä hieman hämmästyivät. Sitten Lindy kiipesi pikkutakissaan koneeseensa ja perästä tuli pikku rouva, asettuen takimmaiseen koppiin, niin että hänen päästäänkään ei näkynyt enää kuin hupun reunaa. Kello 11 alkoivat koneet surista ja muutaman sekunnin kuluttua kone lähti liikkeelle aallokossa. Moottorin lämmittämiseen meni kymmenisen minuuttia. Sitten tapahtui startti, joka sujui tietenkin moitteettomasti."

Artikkelin lähteinä on käytetty Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien uutisointia Lindberghien visiitistä 20.–22.9. 1933

Nimekkäästä puolestapuhujasta huolimatta Helsingin kaupunginhallitus päätti varata Tuomarinkylän alueen asuinkäyttöön ja lentokenttä päätettiin sijoittaa Tattarisuolle, jonka maaperän tiedettiin sopivan huonosti asuntorakentamiseen. Malmin lentokenttä valmistui 1936 ja vihittiin käyttöön 1938. Vierailun jälkeen kerrottiin, että Suomen Ilmailuklubi oli pyytänyt Lindberghin ensimmäiseksi kunniajäsenekseen ja että eversti Lindbergh oli ottanut kutsun vastaan.