Hyppää pääsisältöön

Charles Lindbergh Suomessa 1933

Aho & Soldanin kuvaajan filmille tallentui hetki, jolloin maailmankuulu lentäjäsankari Charles Lindbergh on juuri laskeutunut vesitasollaan vaimonsa Annen kanssa Helsingin Katajanokalle syyskuussa 1933. Vielä samana iltana helsinkiläiset saivat nähdä tämän filmin elokuvateatterissa.

Charles Lindbergh oli noussut maailmanmaineeseen lennettyään ensimmäisenä ihmisenä Atlantin yli toukokuussa 1927. Kuudessa vuodessa hänestä oli tullut erittäin kuuluisa henkilö ja arvostettu ilmailuasiantuntija. Julkisuus oli kuitenkin aiheuttanut hänelle jo tragedian: vuonna 1932 Lindberghien hieman alle kaksivuotias poika oli kidnapattu ja lunnaiden maksamisen jälkeen surmattu.

Lindbergh oli opettanut myös vaimonsa Annen lentämään ja yhdessä he olivat alkaneet tehdä uraauurtavaa työtä tutkien ja kartoittaen eri lentoreittejä. Vuonna 1929 he olivat ostaneet itselleen vesitasoksi muunnetun Lockheed 8 Sirius -yksitason, ja tekivät sillä kaksi laajaa mannertenvälistä lentomatkaa. Kone tunnetaan nimellä Tingmissartoq ("Se, joka lentää kuin iso lintu") — nimellä, jonka grönlantilaispoika antoi sille vuonna 1933.

Vuonna 1931 Lindberghit lensivät Yhdysvaltain itärannikolta Alaskan kautta Japaniin ja Kiinaan. Kahta vuotta myöhemmin he lähtivät vaativalle neljän mantereen matkalle, joka kohdistui Yhdysvalloista Grönlannin kautta Eurooppaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Tällä matkalla he piipahtivat myös Suomessa.

"Eversti pikkutakissa, Mrs Lindbergh — pieni ja hento — nahkahousuissa"

Tähtivieraíden Helsingin-visiittiä 20.-22.9.1933 seurattiin lehdistössä tiiviisti. Vaikka yksityisyyttään varjellut Lindbergh oli pitänyt heidän saapumisajankohtansa salassa, olivat lehtimiehet Katajanokalla oikealla hetkellä nähdäkseen, miten punamusta, vastikään Tingmissartoq-nimellä koristettu kone saapui lentosatamaan iltakuudelta.

Helsingin Sanomat kuvaili ensikohtaamista näin: "How do you do, how do you do, lausui kuuluisa Lindy vastaanottajilleen ja hymyili aivan siihen tapaan, kuin hänet maailmassa tunnetaan. Tämän jälkeen rouva Lindbergh veti ylleen pitkän valkoisen eskimomaisen villapaidan ja kapusi koneesta maihin." Lehdessä kerrotaan myös, että Aho & Soldanin vain muutamaa tuntia aiemmin kuvaama filmi esitettiin jo samana iltana elokuvateatteri Orionissa. "Amerikkalaista nopeutta!"

Pariskunta yöpyi hotelli Kämpissä. Seuraavana aamuna moni odotti hotellin ulkopuolella toiveikkaana, heidän muassaan myös Ilta-Sanomien toimittaja. "Lindbergh-innostus on vallannut helsinkiläiset, mutta se ei pääse niinkään helposti puhkeamaan ilmoille, kun sankari on Lindyn tapaista vaatimatonta lajia." Kun hän vihdoin astuu hotellista kadulle, on hän "niin pitkä, hänen ryhtinsä on huoleton ja tietenkin — Lindy on avopäin ja pikkutakki yllään. Hänen tukkansa hulmuaa tuulessa ja hän astuu autoon kasvoillaan välttelevä ilme."

"Kammo valokuvaajia kohtaan ei ole turhaa puhetta"

Lindberghin tiedettiin kammoksuvan valokuvaajia. Helsingissäkin tästä nähtiin osoituksia: Tuomarinkylässä hän "suorastaan juoksi kiusanhenkeään pakoon", lounaalla Tornissa hän puolestaan "pelastautui elokuvaajalta sohvan taakse". Jo toisena vierailupäivänään hän kuitenkin antoi suomalaisille lehtimiehille tunnustusta tahdikkuudesta, mitä hän ei ollut aiemmin matkallaan vielä kokenut.

Helsinkiin Lindberghit tulivat Aeron toimitusjohtajan Gunnar Ståhlen kutsusta. Lentäjäkonkarilta haluttiin mielipide siihen, mihin Helsingin ensimmäinen kansainvälinen lentokenttä olisi syytä sijoittaa. Lindbergh päätyi kannattamaan kutsujansa ehdotusta, Tuomarinkylän aluetta.

Mahdollisten lentokenttäpaikkojen lisäksi Lindbergh vieraili Santahaminassa, tapasi presidentti Svinhufvudin sekä piti lehdistötilaisuuden matkansa tavoitteista. Hän oli matkalla osin yksityishenkilönä, osin lentoyhtiön palkkaamana selvittääkseen parhaita lentoreittejä Yhdysvaltain ja Euroopan välille. Pienemmätkin lentoreitit hän kirjasi tarkoin ylös. Tukholman ja Turun välistä reittiä hän piti yhtenä maailman turvallisimmista. Suomessa häntä kiinnosti kuulla kokemuksia talvilentämisestä.

"Lähtö ilman sovinnaisia muodollisuuksia — Lindy Helsinkiin tyytyväinen"

Lähtöpäivänä Lindbergh tuntuu olleen erityisen hyvällä tuulella. Yllättäen hän oli tilannut valokuvaajalta hänestä edellispäivänä otetusta kuvasta kopioita ja kirjoitti niihin halukkaille nimikirjoituksensa. Lentosatamassa nähtiin jälleen "siro Mrs Lindbergh", jolla oli nahkahousut, valkea hupputakki ja punaiset lapaset. Jo tutusti pikkutakkinen lentäjälegenda valmisteli konetta lähtökuntoon kiireettömästi ja vastoin odotuksia hymyili valokuvaajille.

"Lähdön hetki hellyttää tietenkin valtamerilentäjänkin sydäntä", Ilta-Sanomien toimittaja päätteli, ja jatkoi: "Kun kaikki oli valmista, Lindy kätteli kahta valkokäsineistä poliisia, jotka moisesta ystävällisyydestä hieman hämmästyivät. Sitten Lindy kiipesi pikkutakissaan koneeseensa ja perästä tuli pikku rouva, asettuen takimmaiseen koppiin, niin että hänen päästäänkään ei näkynyt enää kuin hupun reunaa. Kello 11 alkoivat koneet surista ja muutaman sekunnin kuluttua kone lähti liikkeelle aallokossa. Moottorin lämmittämiseen meni kymmenisen minuuttia. Sitten tapahtui startti, joka sujui tietenkin moitteettomasti."

Artikkelin lähteinä on käytetty Helsingin Sanomien ja Ita--Sanomien uutistointia Lindberghien visiitistä 20.-22.9. 1933

Lentokenttä sittenkin Malmille

Nimekkäästä puolestapuhujasta huolimatta Helsingin kaupunginhallitus päätti varata Tuomarinkylän alueen asuinkäyttöön ja lentokenttä päätettiin sijoittaa Tattarisuolle, jonka maaperän tiedettiin sopivan huonosti asuntorakentamiseen. Malmin lentokenttä valmistui 1936 ja vihittiin käyttöön 1938. Vierailun jälkeen kerrottiin, että Suomen Ilmailuklubi oli pyytänyt Lindberghin ensimmäiseksi kunniajäsenekseen ja että eversti Lindbergh oli ottanut kutsun vastaan.

Lue lisää:

Malmin lentokenttä vuonna 1938 filmattuna.

Malmin lentokentän vihkiäiset

Tattarisuon pelloille rakennettu Malmin lentokenttä vihittiin virallisesti käyttöönsä vuonna 1938. Kenttä on nähnyt historiansa aikana monia vaiheita.

Lue lisää:

Lentäen yli Atlantin

Vuonna 1947 kuvattu lyhytfilmi kertoo Atlantin ylityksestä DC-4 -matkustajakoneella.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.