Hyppää pääsisältöön

Charles Lindbergh Suomessa 1933

Aho & Soldanin kuvaajan filmille tallentui hetki, jolloin maailmankuulu lentäjäsankari Charles Lindbergh on juuri laskeutunut vesitasollaan vaimonsa Annen kanssa Helsingin Katajanokalle syyskuussa 1933. Vielä samana iltana helsinkiläiset saivat nähdä tämän filmin elokuvateatterissa.

Charles Lindbergh oli noussut maailmanmaineeseen lennettyään ensimmäisenä ihmisenä Atlantin yli toukokuussa 1927. Kuudessa vuodessa hänestä oli tullut erittäin kuuluisa henkilö ja arvostettu ilmailuasiantuntija. Julkisuus oli kuitenkin aiheuttanut hänelle jo tragedian: vuonna 1932 Lindberghien hieman alle kaksivuotias poika oli kidnapattu ja lunnaiden maksamisen jälkeen surmattu.

Lindbergh oli opettanut myös vaimonsa Annen lentämään ja yhdessä he olivat alkaneet tehdä uraauurtavaa työtä tutkien ja kartoittaen eri lentoreittejä. Vuonna 1929 he olivat ostaneet itselleen vesitasoksi muunnetun Lockheed 8 Sirius -yksitason, ja tekivät sillä kaksi laajaa mannertenvälistä lentomatkaa. Kone tunnetaan nimellä Tingmissartoq ("Se, joka lentää kuin iso lintu") — nimellä, jonka grönlantilaispoika antoi sille vuonna 1933.

Vuonna 1931 Lindberghit lensivät Yhdysvaltain itärannikolta Alaskan kautta Japaniin ja Kiinaan. Kahta vuotta myöhemmin he lähtivät vaativalle neljän mantereen matkalle, joka kohdistui Yhdysvalloista Grönlannin kautta Eurooppaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Tällä matkalla he piipahtivat myös Suomessa.

"Eversti pikkutakissa, Mrs Lindbergh — pieni ja hento — nahkahousuissa"

Tähtivieraíden Helsingin-visiittiä 20.-22.9.1933 seurattiin lehdistössä tiiviisti. Vaikka yksityisyyttään varjellut Lindbergh oli pitänyt heidän saapumisajankohtansa salassa, olivat lehtimiehet Katajanokalla oikealla hetkellä nähdäkseen, miten punamusta, vastikään Tingmissartoq-nimellä koristettu kone saapui lentosatamaan iltakuudelta.

Helsingin Sanomat kuvaili ensikohtaamista näin: "How do you do, how do you do, lausui kuuluisa Lindy vastaanottajilleen ja hymyili aivan siihen tapaan, kuin hänet maailmassa tunnetaan. Tämän jälkeen rouva Lindbergh veti ylleen pitkän valkoisen eskimomaisen villapaidan ja kapusi koneesta maihin." Lehdessä kerrotaan myös, että Aho & Soldanin vain muutamaa tuntia aiemmin kuvaama filmi esitettiin jo samana iltana elokuvateatteri Orionissa. "Amerikkalaista nopeutta!"

Pariskunta yöpyi hotelli Kämpissä. Seuraavana aamuna moni odotti hotellin ulkopuolella toiveikkaana, heidän muassaan myös Ilta-Sanomien toimittaja. "Lindbergh-innostus on vallannut helsinkiläiset, mutta se ei pääse niinkään helposti puhkeamaan ilmoille, kun sankari on Lindyn tapaista vaatimatonta lajia." Kun hän vihdoin astuu hotellista kadulle, on hän "niin pitkä, hänen ryhtinsä on huoleton ja tietenkin — Lindy on avopäin ja pikkutakki yllään. Hänen tukkansa hulmuaa tuulessa ja hän astuu autoon kasvoillaan välttelevä ilme."

"Kammo valokuvaajia kohtaan ei ole turhaa puhetta"

Lindberghin tiedettiin kammoksuvan valokuvaajia. Helsingissäkin tästä nähtiin osoituksia: Tuomarinkylässä hän "suorastaan juoksi kiusanhenkeään pakoon", lounaalla Tornissa hän puolestaan "pelastautui elokuvaajalta sohvan taakse". Jo toisena vierailupäivänään hän kuitenkin antoi suomalaisille lehtimiehille tunnustusta tahdikkuudesta, mitä hän ei ollut aiemmin matkallaan vielä kokenut.

Helsinkiin Lindberghit tulivat Aeron toimitusjohtajan Gunnar Ståhlen kutsusta. Lentäjäkonkarilta haluttiin mielipide siihen, mihin Helsingin ensimmäinen kansainvälinen lentokenttä olisi syytä sijoittaa. Lindbergh päätyi kannattamaan kutsujansa ehdotusta, Tuomarinkylän aluetta.

Mahdollisten lentokenttäpaikkojen lisäksi Lindbergh vieraili Santahaminassa, tapasi presidentti Svinhufvudin sekä piti lehdistötilaisuuden matkansa tavoitteista. Hän oli matkalla osin yksityishenkilönä, osin lentoyhtiön palkkaamana selvittääkseen parhaita lentoreittejä Yhdysvaltain ja Euroopan välille. Pienemmätkin lentoreitit hän kirjasi tarkoin ylös. Tukholman ja Turun välistä reittiä hän piti yhtenä maailman turvallisimmista. Suomessa häntä kiinnosti kuulla kokemuksia talvilentämisestä.

"Lähtö ilman sovinnaisia muodollisuuksia — Lindy Helsinkiin tyytyväinen"

Lähtöpäivänä Lindbergh tuntuu olleen erityisen hyvällä tuulella. Yllättäen hän oli tilannut valokuvaajalta hänestä edellispäivänä otetusta kuvasta kopioita ja kirjoitti niihin halukkaille nimikirjoituksensa. Lentosatamassa nähtiin jälleen "siro Mrs Lindbergh", jolla oli nahkahousut, valkea hupputakki ja punaiset lapaset. Jo tutusti pikkutakkinen lentäjälegenda valmisteli konetta lähtökuntoon kiireettömästi ja vastoin odotuksia hymyili valokuvaajille.

"Lähdön hetki hellyttää tietenkin valtamerilentäjänkin sydäntä", Ilta-Sanomien toimittaja päätteli, ja jatkoi: "Kun kaikki oli valmista, Lindy kätteli kahta valkokäsineistä poliisia, jotka moisesta ystävällisyydestä hieman hämmästyivät. Sitten Lindy kiipesi pikkutakissaan koneeseensa ja perästä tuli pikku rouva, asettuen takimmaiseen koppiin, niin että hänen päästäänkään ei näkynyt enää kuin hupun reunaa. Kello 11 alkoivat koneet surista ja muutaman sekunnin kuluttua kone lähti liikkeelle aallokossa. Moottorin lämmittämiseen meni kymmenisen minuuttia. Sitten tapahtui startti, joka sujui tietenkin moitteettomasti."

Artikkelin lähteinä on käytetty Helsingin Sanomien ja Ita--Sanomien uutistointia Lindberghien visiitistä 20.-22.9. 1933

Lentokenttä sittenkin Malmille

Nimekkäästä puolestapuhujasta huolimatta Helsingin kaupunginhallitus päätti varata Tuomarinkylän alueen asuinkäyttöön ja lentokenttä päätettiin sijoittaa Tattarisuolle, jonka maaperän tiedettiin sopivan huonosti asuntorakentamiseen. Malmin lentokenttä valmistui 1936 ja vihittiin käyttöön 1938. Vierailun jälkeen kerrottiin, että Suomen Ilmailuklubi oli pyytänyt Lindberghin ensimmäiseksi kunniajäsenekseen ja että eversti Lindbergh oli ottanut kutsun vastaan.

Lue lisää:

Malmin lentokenttä vuonna 1938 filmattuna.

Malmin lentokentän vihkiäiset

Tattarisuon pelloille rakennettu Malmin lentokenttä vihittiin virallisesti käyttöönsä vuonna 1938. Kenttä on nähnyt historiansa aikana monia vaiheita.

Lue lisää:

Lentäen yli Atlantin

Vuonna 1947 kuvattu lyhytfilmi kertoo Atlantin ylityksestä DC-4 -matkustajakoneella.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.