Hyppää pääsisältöön

Öljy, islam ja venäläisyys määrittelevät Venäjän rajoja

Venäjän rajat ovat muuttuneet vuosisatojen aikana useasti. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1994 valtion viralliset rajat eivät olleet välttämättä yhtä kuin Venäjän rajat.

Venäjä valvoi omien rajojensa lisäksi monia muitakin, muun muassa Tadzikistanin ja Afganistanin välistä rajaa yli 2000 kilometrin päässä Venäjältä.

"Näin Venäjä pyrkii luomaan itsestään kuvaa kristityn maailman puolustajana leviävää islamia vastaan", juonsi toimittaja Jarmo Mäkelä Ykkösjutussa vuonna 1994.

Samaan aikaan Venäjä taisteli kynsin hampain pitääkseen kiinni Tsetseniasta.

Ulkoministeriön erikoistutkija Ilmari Susiluoto näki molemmissa tapauksissa kaksi yhteistä tekijää: öljy ja islam. Öljyvarantojensa vuoksi useimmat entiset Neuvostoliiton valtiot olivat riippuvaisia Venäjästä. Tämä antoi Venäjälle poliittista valtaa alueella.

Venäläisyys syntyi Ukrainassa

Öljyvaltaansa Venäjä käytti myös Ukrainassa, tuolla venäläisen kulttuurin, ortodoksisen kirkon ja kyrillisten kirjainten alkusijoilla.

Venäjä käänsi öljyhanansa tiukemmalle ohjatakseen Ukrainaa tahtomaansa suuntaan.

Samassa Ykkösjutun ohjelmassa toimittaja Jyrki Saarikoski raportoi Ukrainan Lvivistä, kaupungista, joka oli aiemmin ollut osa Puolaa ja sitä ennen osa Itävalta-Unkaria. Lviv on siis täysin eurooppalainen kaupunki.

Ukrainan kaksi todellisuutta herätti kysymyksiä siitä kuinka kauan Ukraina voi olla itsenäinen, varsinkin kun maalla meni huonosti ja ukrainalainen nationalismi nousi.

Nationalistinen UNA-järjestö kävisi mielellään sotaan Venäjää vastaan.

"Moskovan nykyiset johtajat pyrkivät palauttamaan vanhan imperiumin rajat. Meille on samantekevää missä kulkee rintama kun taistelemme Moskovan laajentumispyrkimyksiä vastaan" kertoo järjestön poliittinen tarkkailija Anatoli Lubilis. Hänen mukaansa järjestöllä on runsaasti sotaan valmiita jäseniä.

"Venäjä on paha uhka Ukrainan itsenäisyydelle. Ukraina on velkaa Venäjälle ja siksi presidenttimme ei voi esittää heille mitään vaatimuksia. Hän joutuu vain myötäilemään venäläisiä", kommentoi ukrainalainen opiskelijanuorukainen.

Näistä seikoista huolimatta ei Ukrainan arjessa näkynyt kansallisuuskiistoja. Sitä todistavat ukrainalaiset ja venäläiset opiskelijat.

"Ystävättäreni on venäläinen, muttei meillä ole ristiriitoja. Tosin täällä on jännitteitä enemmän kuin Itä-Ukrainassa", kertoivat lviv'läiset opiskelijanaiset.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto