Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Pikkuasiatkin voivat keikuttaa lainaneuvottelua

Kuva: Twin Design Shutterstock maksuhäiriö

Jos et sattunut saamaan kulutusluottoa, syy voi olla yllättävä. Jos olet turvautunut esimerkiksi useisiin pikavippeihin viime aikoina, pankki saattaa rokottaa luottokelpoisuuttasi.

Pankit tietävät kuinka paljon tienaat ja mihin rahasi käytät. Sillä perusteella elämästäsi voi päätellä melkein mitä vaan. Ja kun lähdet hakemaan uutta lainaa, tuota valtavaa tietomassaa voidaan käyttää hyväksi lainaehtojen määrittelyssä – ja täysin laillisesti.

Isoja asioita ovat tietenkin sellaiset seikat kuin tulosi ja työsuhteesi vakaus. Ja tietenkin se, ovatko luottotietoyhtiöt kuten Suomen Asiakastieto kirjanneet kontollesi maksuhäiriöitä.

Mutta myös pienemmät seikat voivat keikuttaa venettä täpärässä tilanteessa.

Lipsuminen eräpäivistä muistetaan

Pankit ovat kiinnostuneita esimerkiksi siitä, kuinka täsmällisesti maksat pankille menevät saatavat - kuten luottokorttilaskut. Toistuva myöhästely saattaa pistää silmään pitkässä juoksussa – ja alentaa pisteitäsi.

OP-Pohjola ilmoittaa, että se tallentaa tietoja asiakkaiden maksukäyttäytymisestä pankille menevissä maksuissa. Siis myös myöhästelystä. Maksukäyttäytymistiedot ovat yksi osa asiakkaisiin kohdistuvaa luottoluokitusjärjestelmää.

OP-Phjolan pankinjohtajaa Mikko Hyttinen
OP-Phjolan pankinjohtajaa Mikko Hyttinen OP-Phjolan pankinjohtajaa Mikko Hyttinen haastateltava

- Kun luottoa myönnetään, asiakkaan luottoluokka on yksi työkalu siihen luoton myöntämiseen, sanoo pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Pohjolasta.

- Pitkän ketjun päätteeksi nämä viivästykset maksutapahtumissa voivat vaikuttaa (luotonmyöntämiseen), mutta olennaista on viimeaikainen maksukäyttäytyminen, ja viivästysten pitää olla olennaista ja toistuvia, sanoo Hyttinen.

Naapurissa Danske Bankissa ollaan samoilla linjoilla.

- Jos maksaa toistuvasti luottokorttilaskunsa viiveellä, sillä on tyypillisesti vaikutuksensa luotonmyöntötilanteessa, sanoo johtaja Anne Sinkko Danskesta.

- Jos viiveet ovat toistuvia ja kestävät useita vuosia, niin luottoa ei välttämättä voida myöntää ollenkaan, tai edellytetään ylimääräisiä vakuuksia, sanoo Sinkko.

Pankki tietää, mihin rahasi menevät

Yleensä pankki tiedustelee lainanhakutilanteessa asiakkaalta suoraan monia asioita, kuten tulojen suuruutta ja muita velkoja.

Pankilla on tietyin rajoin oikeus syynätä samoja seikkoja myös oma-aloitteisesti tiliotteestasi pankkikonttorin päätteeltä – eikä tästä tarkastuksesta tarvitse välttämättä ilmoittaa asiakkaalle mitään.

Pankki saattaa selvittää selkäsi takana vaikka sen, kuinka monta kertaa olet vuoden aikana maksanut laskun perintä- tai pikavippifirmalle.

Tilitapahtumiin syvennytään tarkemmin, jos on syytä epäillä jotain...

Aluejohtaja Jorma Pirinen Nordeasta sanoo, että tilitapahtumiin syvennytään tarkemmin vain, jos on ”syytä epäillä jotain”, kuten vaikka ylivelkaantumista.

- Käytännössä se tarkoittaa sitä, millainen maksukäyttäytyminen hänellä on vaikkapa viimeisen vuoden aikana on ollut, kuvaa Pirinen selvittelyä.

Käytännössä pikavippi- tai perintäyhtiö voi tällöin pistää silmään kielteisessä mielessä.

- Voi pistää silloin, kun tarkastellaan lähemmin. Lähtökohtaisesti emme lähde niitä etsimään, sanoo Pirinen.

Danske Bank muistuttaa, että pankilla on luotonmyöntötilanteessa velvollisuuskin selvittää asiakkaan maksukykyä. Tämä voi tapahtua niin, että asiakas tuo printattuja tiliotteita.

Erityisistä syistä luotonmyöntötilanteessa Danske Bank voi itsekin selvitellä asiakkaan maksukykyä tämän tilitapahtumista. Johtaja Anne Sinkon mukaan muutaman kuukauden tarkastelu yleensä riittää.

- Jos siellä näkyy pikavippi- tai perintäyhtiöitä, ne on tilanteita, joista asiakkaan kanssa pitää keskustella. Ne saattavat indikoida sitä, että asiakkaan talous ei ole tasapainossa, sanoo Sinkko.

Maksuhäiriön säilytykselle ei takarajaa

Pankeilla on siis laajat oikeudet käyttää hyväkseen tietojaan, ja tietojen säilyttämisessäkin on kiintoisia piireteitä.

Laissa on säädelty, missä ajassa luottotietoyhtiön, kuten Suomen Asiakastiedon, pitää poistaa kuluttajan julkinen maksuhäiriömerkintä. Yksityishenkilön kohdalla takaraja on neljä vuotta.

Pankille ei ole säädetty varsinaista aikarajaa, kuinka kauan se saa säilyttää saatua häiriötietoa.

Mutta jos pankki saa vaikkapa luottokorttia myöntäessään tietää tällaisesta maksuhäiriöstä, pankille ei ole säädetty varsinaista aikarajaa, kuinka kauan pankki saa säilyttää saatua häiriötietoa.

Pankki voi pitää tiedon niin kauan kuin jemmaaminen on pankin mielestä tarpeellista. Maailman tappiin mahdollisesti säilyvä poltinmerkki ei kuitenkaan kuulosta kivalta sellaisen asiakkaan korvissa, joka on tehnyt ryhtiliikkeen maksuasioissa.

Danske Bankin johtaja Anne Sinkko
Danske Bankin johtaja Anne Sinkko Danske Bankin johtaja Anne Sinkko haastateltava

Danske Bankin mukaan asiakkailla ei ole syytä pelätä ikuisuuksiin menevää säilytystä.

- Pankki säilyttää sitä tietoa niin kauan kuin se on julkisena rekisteröity julkiseen maksuhäiriörekisteriin, sanoo johtaja Anne Sinkko.

OP-Pohjolan vastaus jättää enemmän joustoa.

En tunne yksityiskohtia, pääsääntöisesti säilytämme niin kauan kuin se on tarpeellista, tarpeetonta tietoa emme säilytä, sanoo pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Pohjolasta.

- Pääsääntöisesti maksuhäiriötieto poistuu silloin, kun se poistuu Suomen Asiakastiedon rekisteristä, Hyttinen jatkaa.

Tutustu myös: Miksi maksuhäiriöinen ei saa verkkopankkitunnuksia?

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.