Lauri Miettinen
Yle
Jos et sattunut saamaan kulutusluottoa, syy voi olla yllättävä. Jos olet turvautunut esimerkiksi useisiin pikavippeihin viime aikoina, pankki saattaa rokottaa luottokelpoisuuttasi.
Pankit tietävät kuinka paljon tienaat ja mihin rahasi käytät. Sillä perusteella elämästäsi voi päätellä melkein mitä vaan. Ja kun lähdet hakemaan uutta lainaa, tuota valtavaa tietomassaa voidaan käyttää hyväksi lainaehtojen määrittelyssä – ja täysin laillisesti.
Isoja asioita ovat tietenkin sellaiset seikat kuin tulosi ja työsuhteesi vakaus. Ja tietenkin se, ovatko luottotietoyhtiöt kuten Suomen Asiakastieto kirjanneet kontollesi maksuhäiriöitä.
Mutta myös pienemmät seikat voivat keikuttaa venettä täpärässä tilanteessa.
Lipsuminen eräpäivistä muistetaan
Pankit ovat kiinnostuneita esimerkiksi siitä, kuinka täsmällisesti maksat pankille menevät saatavat - kuten luottokorttilaskut. Toistuva myöhästely saattaa pistää silmään pitkässä juoksussa – ja alentaa pisteitäsi.
OP-Pohjola ilmoittaa, että se tallentaa tietoja asiakkaiden maksukäyttäytymisestä pankille menevissä maksuissa. Siis myös myöhästelystä. Maksukäyttäytymistiedot ovat yksi osa asiakkaisiin kohdistuvaa luottoluokitusjärjestelmää.
- Kun luottoa myönnetään, asiakkaan luottoluokka on yksi työkalu siihen luoton myöntämiseen, sanoo pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Pohjolasta.
- Pitkän ketjun päätteeksi nämä viivästykset maksutapahtumissa voivat vaikuttaa (luotonmyöntämiseen), mutta olennaista on viimeaikainen maksukäyttäytyminen, ja viivästysten pitää olla olennaista ja toistuvia, sanoo Hyttinen.
Naapurissa Danske Bankissa ollaan samoilla linjoilla.
- Jos maksaa toistuvasti luottokorttilaskunsa viiveellä, sillä on tyypillisesti vaikutuksensa luotonmyöntötilanteessa, sanoo johtaja Anne Sinkko Danskesta.
- Jos viiveet ovat toistuvia ja kestävät useita vuosia, niin luottoa ei välttämättä voida myöntää ollenkaan, tai edellytetään ylimääräisiä vakuuksia, sanoo Sinkko.
Pankki tietää, mihin rahasi menevät
Yleensä pankki tiedustelee lainanhakutilanteessa asiakkaalta suoraan monia asioita, kuten tulojen suuruutta ja muita velkoja.
Pankilla on tietyin rajoin oikeus syynätä samoja seikkoja myös oma-aloitteisesti tiliotteestasi pankkikonttorin päätteeltä – eikä tästä tarkastuksesta tarvitse välttämättä ilmoittaa asiakkaalle mitään.
Pankki saattaa selvittää selkäsi takana vaikka sen, kuinka monta kertaa olet vuoden aikana maksanut laskun perintä- tai pikavippifirmalle.
Tilitapahtumiin syvennytään tarkemmin, jos on syytä epäillä jotain...
Aluejohtaja Jorma Pirinen Nordeasta sanoo, että tilitapahtumiin syvennytään tarkemmin vain, jos on ”syytä epäillä jotain”, kuten vaikka ylivelkaantumista.
- Käytännössä se tarkoittaa sitä, millainen maksukäyttäytyminen hänellä on vaikkapa viimeisen vuoden aikana on ollut, kuvaa Pirinen selvittelyä.
Käytännössä pikavippi- tai perintäyhtiö voi tällöin pistää silmään kielteisessä mielessä.
- Voi pistää silloin, kun tarkastellaan lähemmin. Lähtökohtaisesti emme lähde niitä etsimään, sanoo Pirinen.
Danske Bank muistuttaa, että pankilla on luotonmyöntötilanteessa velvollisuuskin selvittää asiakkaan maksukykyä. Tämä voi tapahtua niin, että asiakas tuo printattuja tiliotteita.
Erityisistä syistä luotonmyöntötilanteessa Danske Bank voi itsekin selvitellä asiakkaan maksukykyä tämän tilitapahtumista. Johtaja Anne Sinkon mukaan muutaman kuukauden tarkastelu yleensä riittää.
- Jos siellä näkyy pikavippi- tai perintäyhtiöitä, ne on tilanteita, joista asiakkaan kanssa pitää keskustella. Ne saattavat indikoida sitä, että asiakkaan talous ei ole tasapainossa, sanoo Sinkko.
Maksuhäiriön säilytykselle ei takarajaa
Pankeilla on siis laajat oikeudet käyttää hyväkseen tietojaan, ja tietojen säilyttämisessäkin on kiintoisia piireteitä.
Laissa on säädelty, missä ajassa luottotietoyhtiön, kuten Suomen Asiakastiedon, pitää poistaa kuluttajan julkinen maksuhäiriömerkintä. Yksityishenkilön kohdalla takaraja on neljä vuotta.
Pankille ei ole säädetty varsinaista aikarajaa, kuinka kauan se saa säilyttää saatua häiriötietoa.
Mutta jos pankki saa vaikkapa luottokorttia myöntäessään tietää tällaisesta maksuhäiriöstä, pankille ei ole säädetty varsinaista aikarajaa, kuinka kauan pankki saa säilyttää saatua häiriötietoa.
Pankki voi pitää tiedon niin kauan kuin jemmaaminen on pankin mielestä tarpeellista. Maailman tappiin mahdollisesti säilyvä poltinmerkki ei kuitenkaan kuulosta kivalta sellaisen asiakkaan korvissa, joka on tehnyt ryhtiliikkeen maksuasioissa.
Danske Bankin mukaan asiakkailla ei ole syytä pelätä ikuisuuksiin menevää säilytystä.
- Pankki säilyttää sitä tietoa niin kauan kuin se on julkisena rekisteröity julkiseen maksuhäiriörekisteriin, sanoo johtaja Anne Sinkko.
OP-Pohjolan vastaus jättää enemmän joustoa.
En tunne yksityiskohtia, pääsääntöisesti säilytämme niin kauan kuin se on tarpeellista, tarpeetonta tietoa emme säilytä, sanoo pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Pohjolasta.
- Pääsääntöisesti maksuhäiriötieto poistuu silloin, kun se poistuu Suomen Asiakastiedon rekisteristä, Hyttinen jatkaa.
Tutustu myös: Miksi maksuhäiriöinen ei saa verkkopankkitunnuksia?
