Hyppää pääsisältöön

Psykokulttuuri kukoistaa länsimaissa

Länsimaista ihmistä piinaavat muun muassa narskut eli narsistit ja läheisriippuvuuden karikot. Tunnelukotkin pitäisi saada auki ja suru on kiteytetty vaihekaavioihin. Onnettomuusuutisten vakiototeamus on, että uhreille on tarjolla kriisiapua. Voimalassa tartutaan psykokulttuurin ilmiöihin ja kysytään hallitseeko aikaamme "psykopapisto", joka kertoo mikä on normaalia ja mikä ei.

Psykokulttuuri eli arjen psykologisoituminen näkyy ihmisten tavassa selittää omaa ja muiden käytöstä psykologisilla termeillä. Ajattelussa painottuu mm. minuus ja sen vatvominen, tunteiden merkityksen korostaminen sekä normista poikkeavan käytöksen määritteleminen psykologiseksi häiriöksi.

Voimala-ohjelmassa psykokulttuurista keskustelevat tiedetoimittaja Marko Hamilo, tunneälystä väitellyt Mikael Saarinen, kriisipsykologi Krister Andersson ja psykiatrian dosentti Jyrki Korkeila. Ensimmäisenä aiheena on kriisiterapia, jota nykyään tarjotaan automaattisesti uhreille esim. suuronnettomuuksien yhteydessä.

Psykologi Krister Andersson on ollut mukana vaikuttamassa kriisiterapian tuloon Suomeen 1980-luvun lopulla. Hän ei koe oikeutettuna toimittaja Marko Hamilon siihen kohdistamaa kritiikkiä. Andersson muistuttaa, että 80-luvun Suomi oli hyvin erilainen kuin nyky-Suomi ja sota-ajoilta asti vallinnut vaikenemisen kulttuuri piinasi monia.

Kriisiterapialle oli Anderssonin mielestä Suomessa "sosiaalinen tilaus" ja se levisi saman tien laajalti ruohonjuuritason ilmiönä ilman mitään budjetteja tai kampanjaa.

2000-luvulla tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin antaneet syytä epäillä kriisiterapian hyötyjä. On huomattu, että joissain tapauksissa se voi pitkittää uhrin oirehdintaa. Psykiatrian dosentti Jyrki Korkeilan mielestä kriisiterapiaa ei tulisikaan antaa kohdentamattomasti, vaan seuloa joukosta riskialttiit ihmiset.

"Ei tulisi häiritä sitä mikä ihmisessä tapahtuu luonnollisesti", Korkeila kiteyttää. Hänen mielestään jokaisella on luonnostaan voimavaroja, joilla selvitä elämänkolhuista ja traumatisoituminen on aina poikkeus. Läheisten tuki voi olla parempaa ”hoitoa” kuin jälkipuinti terapeutin kanssa.

Kriisien lisäksi myös suremista on yritetty mahduttaa psykologiseen muottiin. Mutta on edelleen hyvin vähän näyttöä siitä, että olisi ns. oikeita suremisen tapoja.

”Vaiheittain etenevä surumalli ei vastaa todellisuutta, vaan se on hyvin yksilöllistä”, toteaa Andersson. Hän kertoo kunnioittavansa suuresti kunkin ihmisen omaa tapaa surun käsittelyyn, eikä halua puuttua siihen.

Tiedetoimittaja Marko Hamilo esittää voimakasta kritiikkiä psykokulttuuria kohtaan kirjassaan ”Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa”. Hän näkee yksilöllisyyden korostamisen haittapuolet. Ongelmat muuttuvat helposti yksilön syyksi, ja rakenteelliset ongelmat jäävät huomiotta.

Hamilon mielestä ”psykoteollisuus tuottaa terveen ihmisen muotteja, joihin yritämme mahtua psykoteollisuuden tarjoamin työkaluin”. Vaarana on piilonormatiivisuus. Korostetaan vapautta ja yksilöllisyyttä, mutta käytännössä pakotetaan tiettyihin ajattelu- ja toimintapoihin.

Toisenlaista näkökulmaa edustaa Mikael Saarinen, joka on puhunut Suomessa paljon tunneälyn puolesta. Hän toivoisi ihmisten osaavan hyödyntää tunteitaan tietoisemmin ja purkavan niitä muillakin tavoin kuin viikonloppuisin alkoholin avittamana. Saarinen on ollut mukana kehittämässä tunneälytestiä, jolla voidaan kartoittaa mm. ihmisen kykyä tunnistaa tunteita kasvojen ilmeistä.

Hamilo puolestaan epäilee universaalin tunneälyn olemassaoloa ja uskoo sen olevan kulttuuri- ja arvosidonnaista.

Keskustelijat ovat yhtä mieltä ainakin siitä, että tarvitaan tieteellistä tutkimusta ja tieteellistä psykologiaa, jossa teoriat testataan huolellisesti ennen käyttöönottoa.

Teksti: Heidi Sommar

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.