Hyppää pääsisältöön

Psykokulttuuri kukoistaa länsimaissa

Länsimaista ihmistä piinaavat muun muassa narskut eli narsistit ja läheisriippuvuuden karikot. Tunnelukotkin pitäisi saada auki ja suru on kiteytetty vaihekaavioihin. Onnettomuusuutisten vakiototeamus on, että uhreille on tarjolla kriisiapua. Voimalassa tartutaan psykokulttuurin ilmiöihin ja kysytään hallitseeko aikaamme "psykopapisto", joka kertoo mikä on normaalia ja mikä ei.

Psykokulttuuri eli arjen psykologisoituminen näkyy ihmisten tavassa selittää omaa ja muiden käytöstä psykologisilla termeillä. Ajattelussa painottuu mm. minuus ja sen vatvominen, tunteiden merkityksen korostaminen sekä normista poikkeavan käytöksen määritteleminen psykologiseksi häiriöksi.

Voimala-ohjelmassa psykokulttuurista keskustelevat tiedetoimittaja Marko Hamilo, tunneälystä väitellyt Mikael Saarinen, kriisipsykologi Krister Andersson ja psykiatrian dosentti Jyrki Korkeila. Ensimmäisenä aiheena on kriisiterapia, jota nykyään tarjotaan automaattisesti uhreille esim. suuronnettomuuksien yhteydessä.

Psykologi Krister Andersson on ollut mukana vaikuttamassa kriisiterapian tuloon Suomeen 1980-luvun lopulla. Hän ei koe oikeutettuna toimittaja Marko Hamilon siihen kohdistamaa kritiikkiä. Andersson muistuttaa, että 80-luvun Suomi oli hyvin erilainen kuin nyky-Suomi ja sota-ajoilta asti vallinnut vaikenemisen kulttuuri piinasi monia.

Kriisiterapialle oli Anderssonin mielestä Suomessa "sosiaalinen tilaus" ja se levisi saman tien laajalti ruohonjuuritason ilmiönä ilman mitään budjetteja tai kampanjaa.

2000-luvulla tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin antaneet syytä epäillä kriisiterapian hyötyjä. On huomattu, että joissain tapauksissa se voi pitkittää uhrin oirehdintaa. Psykiatrian dosentti Jyrki Korkeilan mielestä kriisiterapiaa ei tulisikaan antaa kohdentamattomasti, vaan seuloa joukosta riskialttiit ihmiset.

"Ei tulisi häiritä sitä mikä ihmisessä tapahtuu luonnollisesti", Korkeila kiteyttää. Hänen mielestään jokaisella on luonnostaan voimavaroja, joilla selvitä elämänkolhuista ja traumatisoituminen on aina poikkeus. Läheisten tuki voi olla parempaa ”hoitoa” kuin jälkipuinti terapeutin kanssa.

Kriisien lisäksi myös suremista on yritetty mahduttaa psykologiseen muottiin. Mutta on edelleen hyvin vähän näyttöä siitä, että olisi ns. oikeita suremisen tapoja.

”Vaiheittain etenevä surumalli ei vastaa todellisuutta, vaan se on hyvin yksilöllistä”, toteaa Andersson. Hän kertoo kunnioittavansa suuresti kunkin ihmisen omaa tapaa surun käsittelyyn, eikä halua puuttua siihen.

Tiedetoimittaja Marko Hamilo esittää voimakasta kritiikkiä psykokulttuuria kohtaan kirjassaan ”Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa”. Hän näkee yksilöllisyyden korostamisen haittapuolet. Ongelmat muuttuvat helposti yksilön syyksi, ja rakenteelliset ongelmat jäävät huomiotta.

Hamilon mielestä ”psykoteollisuus tuottaa terveen ihmisen muotteja, joihin yritämme mahtua psykoteollisuuden tarjoamin työkaluin”. Vaarana on piilonormatiivisuus. Korostetaan vapautta ja yksilöllisyyttä, mutta käytännössä pakotetaan tiettyihin ajattelu- ja toimintapoihin.

Toisenlaista näkökulmaa edustaa Mikael Saarinen, joka on puhunut Suomessa paljon tunneälyn puolesta. Hän toivoisi ihmisten osaavan hyödyntää tunteitaan tietoisemmin ja purkavan niitä muillakin tavoin kuin viikonloppuisin alkoholin avittamana. Saarinen on ollut mukana kehittämässä tunneälytestiä, jolla voidaan kartoittaa mm. ihmisen kykyä tunnistaa tunteita kasvojen ilmeistä.

Hamilo puolestaan epäilee universaalin tunneälyn olemassaoloa ja uskoo sen olevan kulttuuri- ja arvosidonnaista.

Keskustelijat ovat yhtä mieltä ainakin siitä, että tarvitaan tieteellistä tutkimusta ja tieteellistä psykologiaa, jossa teoriat testataan huolellisesti ennen käyttöönottoa.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.