Hyppää pääsisältöön

Psykokulttuuri kukoistaa länsimaissa

Länsimaista ihmistä piinaavat muun muassa narskut eli narsistit ja läheisriippuvuuden karikot. Tunnelukotkin pitäisi saada auki ja suru on kiteytetty vaihekaavioihin. Onnettomuusuutisten vakiototeamus on, että uhreille on tarjolla kriisiapua. Voimalassa tartutaan psykokulttuurin ilmiöihin ja kysytään hallitseeko aikaamme "psykopapisto", joka kertoo mikä on normaalia ja mikä ei.

Psykokulttuuri eli arjen psykologisoituminen näkyy ihmisten tavassa selittää omaa ja muiden käytöstä psykologisilla termeillä. Ajattelussa painottuu mm. minuus ja sen vatvominen, tunteiden merkityksen korostaminen sekä normista poikkeavan käytöksen määritteleminen psykologiseksi häiriöksi.

Voimala-ohjelmassa psykokulttuurista keskustelevat tiedetoimittaja Marko Hamilo, tunneälystä väitellyt Mikael Saarinen, kriisipsykologi Krister Andersson ja psykiatrian dosentti Jyrki Korkeila. Ensimmäisenä aiheena on kriisiterapia, jota nykyään tarjotaan automaattisesti uhreille esim. suuronnettomuuksien yhteydessä.

Psykologi Krister Andersson on ollut mukana vaikuttamassa kriisiterapian tuloon Suomeen 1980-luvun lopulla. Hän ei koe oikeutettuna toimittaja Marko Hamilon siihen kohdistamaa kritiikkiä. Andersson muistuttaa, että 80-luvun Suomi oli hyvin erilainen kuin nyky-Suomi ja sota-ajoilta asti vallinnut vaikenemisen kulttuuri piinasi monia.

Kriisiterapialle oli Anderssonin mielestä Suomessa "sosiaalinen tilaus" ja se levisi saman tien laajalti ruohonjuuritason ilmiönä ilman mitään budjetteja tai kampanjaa.

2000-luvulla tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin antaneet syytä epäillä kriisiterapian hyötyjä. On huomattu, että joissain tapauksissa se voi pitkittää uhrin oirehdintaa. Psykiatrian dosentti Jyrki Korkeilan mielestä kriisiterapiaa ei tulisikaan antaa kohdentamattomasti, vaan seuloa joukosta riskialttiit ihmiset.

"Ei tulisi häiritä sitä mikä ihmisessä tapahtuu luonnollisesti", Korkeila kiteyttää. Hänen mielestään jokaisella on luonnostaan voimavaroja, joilla selvitä elämänkolhuista ja traumatisoituminen on aina poikkeus. Läheisten tuki voi olla parempaa ”hoitoa” kuin jälkipuinti terapeutin kanssa.

Kriisien lisäksi myös suremista on yritetty mahduttaa psykologiseen muottiin. Mutta on edelleen hyvin vähän näyttöä siitä, että olisi ns. oikeita suremisen tapoja.

”Vaiheittain etenevä surumalli ei vastaa todellisuutta, vaan se on hyvin yksilöllistä”, toteaa Andersson. Hän kertoo kunnioittavansa suuresti kunkin ihmisen omaa tapaa surun käsittelyyn, eikä halua puuttua siihen.

Tiedetoimittaja Marko Hamilo esittää voimakasta kritiikkiä psykokulttuuria kohtaan kirjassaan ”Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa”. Hän näkee yksilöllisyyden korostamisen haittapuolet. Ongelmat muuttuvat helposti yksilön syyksi, ja rakenteelliset ongelmat jäävät huomiotta.

Hamilon mielestä ”psykoteollisuus tuottaa terveen ihmisen muotteja, joihin yritämme mahtua psykoteollisuuden tarjoamin työkaluin”. Vaarana on piilonormatiivisuus. Korostetaan vapautta ja yksilöllisyyttä, mutta käytännössä pakotetaan tiettyihin ajattelu- ja toimintapoihin.

Toisenlaista näkökulmaa edustaa Mikael Saarinen, joka on puhunut Suomessa paljon tunneälyn puolesta. Hän toivoisi ihmisten osaavan hyödyntää tunteitaan tietoisemmin ja purkavan niitä muillakin tavoin kuin viikonloppuisin alkoholin avittamana. Saarinen on ollut mukana kehittämässä tunneälytestiä, jolla voidaan kartoittaa mm. ihmisen kykyä tunnistaa tunteita kasvojen ilmeistä.

Hamilo puolestaan epäilee universaalin tunneälyn olemassaoloa ja uskoo sen olevan kulttuuri- ja arvosidonnaista.

Keskustelijat ovat yhtä mieltä ainakin siitä, että tarvitaan tieteellistä tutkimusta ja tieteellistä psykologiaa, jossa teoriat testataan huolellisesti ennen käyttöönottoa.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.