Hyppää pääsisältöön

Wallin pyyhki Dragsvikin pois varuskuntien lakkautuslistalta

Kun puolustusvoimien säästöleikkauksista säädettiin vuonna 2012, kuusi varuskuntaa päätettiin lakkauttaa. Ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta sai pitää paikkansa, mikä herätti laajan keskustelun. Uudistussuunnitelmaa ohjaillut entinen puolustusministeri Stefan Wallin joutui vakuuttelemaan pätevyytensä puolesta.

Tietolaatikko

Stefan Wallin on toiminut urheilu- ja kulttuuriministerinä vuosina 2007-2011, minkä jälkeen hänestä tuli puolustusministeri.

Wallin toimi puolustusministerin tehtävässä vuodesta 2011 kesään 2012 asti. Tuolloin hän luopui tehtävästä ja puolustusministeriksi valittiin Carl Haglund. Stefan Wallin kielsi Dragsvik-kohun vaikuttaneen ministeripaikasta luopumiseen.

Stefan Wallin kertoi muutamaa viikkoa ennen salassa pidettyjen esitysten julkistamista, että ruotsin kielen asema tulee säilyttää myös puolustusvoimien palveluksissa, sillä kielilaki niin vaatii. Tällöin oli vielä epäselvää, mitkä varuskunnat tullaan lakkauttamaan.

Kansan ja kansanedustajien keskuudessa heräsi epäilyksiä, toimiko puolustusministeri Wallin oikein, kun Dragsvikin varuskunta päätettiin säilyttää. Vastustajat vetosivat varuskunnan rakennusten huonoon kuntoon ja ruotsin kielen nostamiseen suomen kielen edelle sekä siihen, että Stefan Wallin on Uudenmaan prikaatin killan valtuuskunnan jäsen. Puolustusministeriä vaadittiin myös eroamaan.

Stefan Wallin myönsi, että on salannut asioita käsiteltävästä uudistuksesta. Hän oli ohjannut puolustusvoimien uudistussuunnitelmia niin, että Dragsvik jäi listalta pois kielipoliittisten syiden vuoksi. Eduskunnassa äänestettiin puolustusministeri Wallinin luottamuksesta. Wallin sai eduskunnan luottamuksen äänin 95-59.

Wallinia syytettiin uhkailusta

Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen teki oikeuskanslerille kantelun Wallinin esteellisyydestä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi, ettei Wallin ole esteellinen.

Kolme perussuomalaisten kansanedustajaa syyttivät Wallinia uhkailusta.
”Hän pyysi minut eduskunnan suullisen kyselytunnin jälkeen keskustelemaan ja sanoi, jos tästä aiheesta jatkan, hän ryhtyy toimenpiteisiin”, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (PS) kertoo.

A-studion kuvaajan kameraan tallentui Wallinin, Niinistön sekä kansanedustaja Pentti Oinosen keskustelu, mutta ilman ääntä.
"Me koimme tämän vakavana uhkailuna. Näitten asioiden valossa olisin jo valmis esittämään ministerille, onko hän oikea henkilö puolustusministerin tehtävään", Oinonen kommentoi.

Mikä pelastaa ministerin pulasta?

A-talkin jaksossa Puolustusministeri pulassa Pentti Oinonen (PS), Mari Kiviniemi (Kesk), Ulla-Maj Wideroos (RKP) ja Ilkka Kanerva (Kok) keskustelevat Dragsvikiin käytetyn kielipolitiikan aiheuttamasta hälystä. Kuinka monta kertaa poliitikon tulee pyytää anteeksi, jotta anteeksi saadaan?

Keskustelijat moittivat Wallinia, että hän jätti eduskunnan puutteellisten tietojen varaan. Ilkka Kanerva puolustaa Wallinia ja sanoo, ettei voida todistaa Wallinin valehdelleen.

"Tämän keissin eräs opetus on se, että koko hallituksen on hyvä pitää kiinni siitä, että prosessit ovat läpinäkyviä ja eduskunta saa riittävät tiedot käsiteltävistä asioista", Kanerva täsmentää.

"Mua on tässä koko asiassa haitannut se, että kun pääministerikin puolusti absoluuttisena faktana eduskunnassa sitä. Eivätkö ministerit tutustuneet siihen uudistukseen kunnolla?" kysyy Kiviniemi viitaten pääministerin lausuntoon, jonka mukaan puolustusministeri ole ohjaillut puolustusvoimauudistusta.

Myös pääministeri Jyrki Kataisen tiedot Wallinin vaikutusvallasta ja tulevista päätöksistä herättää kysymyksiä.

"Miksei pääministeri Kataista vaadittu eroamaan?" kysyy A-talkin toimittaja Susanne Päivärinta.

Oliko Wallinin "rikos" suomenruotsalaisuus?

Pressiklubi kummastelee, mitä A-studion kuvanauhalla oikeasti tapahtuu ja mistä Wallin, Niinistö ja Oinonen keskustelevat.

Ruben Stillerin vieraana on yrittäjä Jari Sarasvuo ja asiaa kommentoivat myös tuottaja Lotta Backlund ja toimittaja Kaarina Hazard. He pohtivat, johtuuko perussuomalaisten syytökset Wallinia kohtaan vain siitä, että hän on suomenruotsalainen.

"Eikö se ollut jo itsestäänselvä asia hallitusneuvotteluissa. Jos RKP:lle annetaan puolustusministerin salkku, niin ainut asia mitä ei tällä kaudella tapahdu, on että Dragsvik laitetaan alas", Backlund toteaa.

Teksti: Hannele Yli-Viitala

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.