Hyppää pääsisältöön

Wallin pyyhki Dragsvikin pois varuskuntien lakkautuslistalta

Kun puolustusvoimien säästöleikkauksista säädettiin vuonna 2012, kuusi varuskuntaa päätettiin lakkauttaa. Ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta sai pitää paikkansa, mikä herätti laajan keskustelun. Uudistussuunnitelmaa ohjaillut entinen puolustusministeri Stefan Wallin joutui vakuuttelemaan pätevyytensä puolesta.

Tietolaatikko

Stefan Wallin on toiminut urheilu- ja kulttuuriministerinä vuosina 2007-2011, minkä jälkeen hänestä tuli puolustusministeri.

Wallin toimi puolustusministerin tehtävässä vuodesta 2011 kesään 2012 asti. Tuolloin hän luopui tehtävästä ja puolustusministeriksi valittiin Carl Haglund. Stefan Wallin kielsi Dragsvik-kohun vaikuttaneen ministeripaikasta luopumiseen.

Stefan Wallin kertoi muutamaa viikkoa ennen salassa pidettyjen esitysten julkistamista, että ruotsin kielen asema tulee säilyttää myös puolustusvoimien palveluksissa, sillä kielilaki niin vaatii. Tällöin oli vielä epäselvää, mitkä varuskunnat tullaan lakkauttamaan.

Kansan ja kansanedustajien keskuudessa heräsi epäilyksiä, toimiko puolustusministeri Wallin oikein, kun Dragsvikin varuskunta päätettiin säilyttää. Vastustajat vetosivat varuskunnan rakennusten huonoon kuntoon ja ruotsin kielen nostamiseen suomen kielen edelle sekä siihen, että Stefan Wallin on Uudenmaan prikaatin killan valtuuskunnan jäsen. Puolustusministeriä vaadittiin myös eroamaan.

Stefan Wallin myönsi, että on salannut asioita käsiteltävästä uudistuksesta. Hän oli ohjannut puolustusvoimien uudistussuunnitelmia niin, että Dragsvik jäi listalta pois kielipoliittisten syiden vuoksi. Eduskunnassa äänestettiin puolustusministeri Wallinin luottamuksesta. Wallin sai eduskunnan luottamuksen äänin 95-59.

Wallinia syytettiin uhkailusta

Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen teki oikeuskanslerille kantelun Wallinin esteellisyydestä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi, ettei Wallin ole esteellinen.

Kolme perussuomalaisten kansanedustajaa syyttivät Wallinia uhkailusta.
”Hän pyysi minut eduskunnan suullisen kyselytunnin jälkeen keskustelemaan ja sanoi, jos tästä aiheesta jatkan, hän ryhtyy toimenpiteisiin”, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (PS) kertoo.

A-studion kuvaajan kameraan tallentui Wallinin, Niinistön sekä kansanedustaja Pentti Oinosen keskustelu, mutta ilman ääntä.
"Me koimme tämän vakavana uhkailuna. Näitten asioiden valossa olisin jo valmis esittämään ministerille, onko hän oikea henkilö puolustusministerin tehtävään", Oinonen kommentoi.

Mikä pelastaa ministerin pulasta?

A-talkin jaksossa Puolustusministeri pulassa Pentti Oinonen (PS), Mari Kiviniemi (Kesk), Ulla-Maj Wideroos (RKP) ja Ilkka Kanerva (Kok) keskustelevat Dragsvikiin käytetyn kielipolitiikan aiheuttamasta hälystä. Kuinka monta kertaa poliitikon tulee pyytää anteeksi, jotta anteeksi saadaan?

Keskustelijat moittivat Wallinia, että hän jätti eduskunnan puutteellisten tietojen varaan. Ilkka Kanerva puolustaa Wallinia ja sanoo, ettei voida todistaa Wallinin valehdelleen.

"Tämän keissin eräs opetus on se, että koko hallituksen on hyvä pitää kiinni siitä, että prosessit ovat läpinäkyviä ja eduskunta saa riittävät tiedot käsiteltävistä asioista", Kanerva täsmentää.

"Mua on tässä koko asiassa haitannut se, että kun pääministerikin puolusti absoluuttisena faktana eduskunnassa sitä. Eivätkö ministerit tutustuneet siihen uudistukseen kunnolla?" kysyy Kiviniemi viitaten pääministerin lausuntoon, jonka mukaan puolustusministeri ole ohjaillut puolustusvoimauudistusta.

Myös pääministeri Jyrki Kataisen tiedot Wallinin vaikutusvallasta ja tulevista päätöksistä herättää kysymyksiä.

"Miksei pääministeri Kataista vaadittu eroamaan?" kysyy A-talkin toimittaja Susanne Päivärinta.

Oliko Wallinin "rikos" suomenruotsalaisuus?

Pressiklubi kummastelee, mitä A-studion kuvanauhalla oikeasti tapahtuu ja mistä Wallin, Niinistö ja Oinonen keskustelevat.

Ruben Stillerin vieraana on yrittäjä Jari Sarasvuo ja asiaa kommentoivat myös tuottaja Lotta Backlund ja toimittaja Kaarina Hazard. He pohtivat, johtuuko perussuomalaisten syytökset Wallinia kohtaan vain siitä, että hän on suomenruotsalainen.

"Eikö se ollut jo itsestäänselvä asia hallitusneuvotteluissa. Jos RKP:lle annetaan puolustusministerin salkku, niin ainut asia mitä ei tällä kaudella tapahdu, on että Dragsvik laitetaan alas", Backlund toteaa.

Teksti: Hannele Yli-Viitala

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.