Hyppää pääsisältöön

Ernosin musiikissa soi moniääninen 1960-luku

Erno Lindahlin johtama Ernos oli 1960-luvun kitarabändibuumin omintakeisimpia kotimaisia nimiä. Aikanaan Suomen suosituimpiin kuulunutta yhtyettä kuullaan harvinaisessa radioäänitteessä vuodelta 1967.

Tietolaatikko

Ernos-yhtyeen levytyksistä menestyivät parhaiten Erno Lindahlin ja Ilari Hannulan kappale Maria Louiza sekä Beatles-cover Elämältä halua en enempää. Heidän esikoisalbuminsa Rutto ja romu (1968) oli ensimmäinen kokonaan suomeksi laulettu ja lähes kokonaan omista kappaleista koostuva kitarabändi-LP. Lainabiiseistä koostuva livealbumi Lekaa otsaan ilmestyi vuonna 1970. Ernos kävi 1960-luvulla esiintymässä myös Ruotsissa ja neuvosto-Virossa.

Helsinkiläinen Ernos levytti ensimmäiset kappaleensa vuonna 1966. Kitaristi-laulaja Erno Lindahlin kirjoittamat Yksin ja Harha olivat dramaattisia ja tuskaisia nuoren lemmen kuvauksia, jotka oli verhottu moniäänisiin lauluharmonioihin.

Amerikkalaisille Four Seasonsille ja Beach Boysille kumartava stemmalaulu ujeltavine falsetteineen olikin keskeinen tekijä, jolla bändi loi itselleen oman äänen – ”korkean, värisevän soundin”, kuten toimittaja Pekka Laine luonnehtii sitä oheisessa esittelyssään.

Kaikkiaan kaksi albumia levyttänyt ryhmä kävi läpi lukuisia miehistönvaihdoksia. Sen pitkäaikaisimman ytimen muodostivat Erno Lindahl (kitara ja laulu), Ilari Hannula (laulu), Sebastian Nurmi (basso), Kari ”Yogi” Laakso (kitara) ja Timo Penttilä (rummut). Keikkasuosionsa huipulla yhtye oli 1960-luvun lopulla, jolloin mukaan tulivat Kati Borg (laulu) ja Marjo-Riitta Kervinen (laulu ja koskettimet).

Ernos jatkoi elämäänsä vielä 1970-luvun puolella, mutta toiminta hiipui vähitellen musiikkimaailman myllerrysten myötä. Bändi koottiin uudelleen nostalgiakeikkoja varten 1990-luvulla ja on jatkanut esiintymisiä uudella vuosituhannellakin.

Ernojen suurimman kuuluisuuden kaudelta 1960—1970-luvuilta ei ole tallella juuri mitään radio- tai tv-dokumentteja. Ylen radioarkistossa on kuitenkin säilynyt nauhoitus, joka on tehty kesäkuussa 1967 nuortenohjelmaan Iloinen illansuu. Bändi äänitti lähetystä varten neljä lainakappaletta, joista ohessa kuullaan näytteinä Beach Boys -hitti I Get Around ja Frankie Lymon & The Teenagersin doowop-klassikko Why Do Fools Fall in Love.

Teksti: Jukka Lindfors