Hyppää pääsisältöön

Ernosin musiikissa soi moniääninen 1960-luku

Erno Lindahlin johtama Ernos oli 1960-luvun kitarabändibuumin omintakeisimpia kotimaisia nimiä. Aikanaan Suomen suosituimpiin kuulunutta yhtyettä kuullaan harvinaisessa radioäänitteessä vuodelta 1967.

Tietolaatikko

Ernos-yhtyeen levytyksistä menestyivät parhaiten Erno Lindahlin ja Ilari Hannulan kappale Maria Louiza sekä Beatles-cover Elämältä halua en enempää. Heidän esikoisalbuminsa Rutto ja romu (1968) oli ensimmäinen kokonaan suomeksi laulettu ja lähes kokonaan omista kappaleista koostuva kitarabändi-LP. Lainabiiseistä koostuva livealbumi Lekaa otsaan ilmestyi vuonna 1970. Ernos kävi 1960-luvulla esiintymässä myös Ruotsissa ja neuvosto-Virossa.

Helsinkiläinen Ernos levytti ensimmäiset kappaleensa vuonna 1966. Kitaristi-laulaja Erno Lindahlin kirjoittamat Yksin ja Harha olivat dramaattisia ja tuskaisia nuoren lemmen kuvauksia, jotka oli verhottu moniäänisiin lauluharmonioihin.

Amerikkalaisille Four Seasonsille ja Beach Boysille kumartava stemmalaulu ujeltavine falsetteineen olikin keskeinen tekijä, jolla bändi loi itselleen oman äänen – ”korkean, värisevän soundin”, kuten toimittaja Pekka Laine luonnehtii sitä oheisessa esittelyssään.

Kaikkiaan kaksi albumia levyttänyt ryhmä kävi läpi lukuisia miehistönvaihdoksia. Sen pitkäaikaisimman ytimen muodostivat Erno Lindahl (kitara ja laulu), Ilari Hannula (laulu), Sebastian Nurmi (basso), Kari ”Yogi” Laakso (kitara) ja Timo Penttilä (rummut). Keikkasuosionsa huipulla yhtye oli 1960-luvun lopulla, jolloin mukaan tulivat Kati Borg (laulu) ja Marjo-Riitta Kervinen (laulu ja koskettimet).

Ernos jatkoi elämäänsä vielä 1970-luvun puolella, mutta toiminta hiipui vähitellen musiikkimaailman myllerrysten myötä. Bändi koottiin uudelleen nostalgiakeikkoja varten 1990-luvulla ja on jatkanut esiintymisiä uudella vuosituhannellakin.

Ernojen suurimman kuuluisuuden kaudelta 1960—1970-luvuilta ei ole tallella juuri mitään radio- tai tv-dokumentteja. Ylen radioarkistossa on kuitenkin säilynyt nauhoitus, joka on tehty kesäkuussa 1967 nuortenohjelmaan Iloinen illansuu. Bändi äänitti lähetystä varten neljä lainakappaletta, joista ohessa kuullaan näytteinä Beach Boys -hitti I Get Around ja Frankie Lymon & The Teenagersin doowop-klassikko Why Do Fools Fall in Love.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto