Hyppää pääsisältöön

Kansanliike ei pelastanut Kauhavan Lentosotakoulua

Kauhavan Lentosotakoulun 85-vuotinen taival päättyy vuoden 2014 lopussa. Hallitus esitti helmikuussa 2012 kuutta varuskuntaa lakkautettavaksi. Irtisanomisia arvioitiin tulevan noin 1200. Kauhavalla lakkautuspäätös synnytti vastarintana kansanliikkeen.

Hallitus päätti siirtää Kauhavan Lentosotakoulun toiminnot Ilmasotakouluun Jyväskylän läheisyyteen Tikkakoskelle vuoden 2014 aikana. Lentosotakoulussa työskentelee päätöshetkellä yli 300 henkilöä, joista kolmekymmentä irtisanotaan, loput siirtyvät eläkkeelle tai muihin tehtäviin.

Puolustusministeri Stefan Wallinin mukaan puolityhjiä rakennuksia ei kannata ylläpitää. Puolustusvoimien leikkauksilla pyritään 825 miljoonan euron säästöihin.

Kauhavan Lentosotakoulun henkilöstö oli varautunut leikkauksiin, mutta lopettamispäätös tuli sekä Kauhavan kaupungille että Lentosotakoulun henkilöstölle yllätyksenä.

Puolustusvoimien ja kaupungin laskelmat eivät täsmää

Arvioiden mukaan Kauhavan kaupungin verotulot vähenevät parilla miljoonalla eurolla. Kaupunki perusti työryhmän, joka laski oman arvionsa Lentosotakoulun kuluista ja Tikkakoskelle siirrettävän kaluston kustannuksista. Puolustusvoimien ja Kauhavan kaupungin välisissä laskelmat eivät vastanneet toisiaan.

Kaupunginjohtaja Harri Mattila kertoo, ettei asiassa ole kuultu kaupunkia, Lentosotakoulun henkilöstöä eikä eduskuntaa. Kaupunki teki valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) tutkintapyynnön sekä kantelun oikeuskanslerille puolustusuudistuksesta.

Kanteluista huolimatta Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttamispäätöstä ei kumottu. Myös VTV:lle tehty tutkintapyyntö ei tuottanut tuloksia. VTV:n mukaan jatkotoimenpiteisiin ei ollut syytä.

Pro Lentosotakoulu yrittää kumota päätöksen

Paikalliset asukkaat ovat perustaneet Pro Lentosotakoulu –kansanliikkeen, joka keräsi allekirjoituksia lakkauttamista vastaan. Erityisesti suunnitelmien ja laskelmien salaaminen aiheuttavat asukkaissa kummastusta.

"Me ei voida koskaan saada vastausta, mitä puolustusvoimien laskelmat oli verrattuna Kauhavan kaupungin laskelmiin. Meillä on vain loppulaskelmat", kertoo Arja Luoma kansanliikkeen näkökulmasta.

Vastustajat kerääntyivät myös mielenosoituksiin niin Kauhavan kaupungintalon eteen kuin Helsinkiin eduskuntatalon portaille.

Palvelujentarjoajat hakeutuvat muualle töihin

Lopettamispäätöksen myötä useat työntekijät hakeutuvat muualle töihin. Lentosotakoululla työskentelee noin 80 armeijan ulkopuolista työntekijää esimerkiksi lennonjohdossa, terveydenhuollossa ja catering-palvelussa.

Varmistaakseen palvelujen saamisen Kauhavan Lentosotakoulu joutui rekrytoimaan lisätyövoimaa 2012 aikana, sillä siellä koulutetaan lentäjiä ja varusmiehiä lakkauttamispäivään saakka.

Tukipotti helpottaa investointia

Kauhavan kaupunki saa 2,5 miljoonan euron tukirahan, jonka on tarkoitus helpottaa kaupungin taloustilannetta Lentosotakoulun siirryttyä Tikkakoskelle. Kaupungin mukaan tuki tulee helpottamaan yritysten investointisuunnitelmia.

Helmikuussa 2014 viimeinen alokasryhmä vannoi valansa Kauhavan kirkossa.

"Pienestä pitäen Hawkeja on nähty ja kuultu, kun on mumman ja paapan luona leikitty. On hieno kunnia olla viimeinen alokasryhmä, joka täältä valmistuu", lentosotamies Roope Hautamäki kertoo.

Teksti: Hannele Yli-Viitala

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto