Hyppää pääsisältöön

Leo-Pekka Tähti: neljäs paralympiakulta ja uusi ME

Kolminkertainen paralympiavoittaja, pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti oli Lontoon kisoissa Suomen kirkkain mitalitoivo. Tähti kelasikin itsensä suvereenisti jo neljänteen voittoon. Alkuerissä syntyi myös uusi maailmanennätys.

Leo-Pekka Tähti rikkoi jo alkuerissä omissa nimissään olleen 100 metrin maailmanennätyksen ajalla 13,63.

Finaalin Tähti vei aikaan 13,79. Katsojille voitto näytti täysin suvereenilta, mutta kelaaja itse myönsi kultamitalihaastattelussa, että paukut alkoivat olla jo lopussa:

"Onneksi tänään matkana oli 100 metriä eikä sen pidempi."

Lontoon voiton myötä Tähden hallinta maailman pyörätuoliradoilla kasvoi jo 8 vuoden mittaiseksi. Ensimmäisen paralympiakultansa hän voitti Ateenassa 2004, jolloin kultaa tuli myös 200 metrillä.

"Tosi helpottunut olo nyt. Kun miettii koko kesää, olen voittanut 100 metrin Euroopan mestaruuden, tehnyt maailmanennätyksen ja nyt voitan vielä paralympiakultaa. Kyllä tämä kausi on ollut niin täydellinen että", Tähti kertasi.

Avajaisissa Suomen lipunkantajana toiminut Tähti hankki Suomelle Lontoon paralympialaisten ensimmäisen mitalin.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto