Hyppää pääsisältöön

Löytynoja ja Tuomisto palauttivat Suomen paralympialaisten mitalikantaan Vancouverin laduilla

Suomi palasi talviparalympialaisten mitalikantaan Vancouverissa 2010, kun Maija Löytynoja voitti heti kisojen avauspäivänä ampumahiidon takaa-ajossa hopeaa. Kisojen toinen suomalaismitali irtosi paralympialaisten viimeisenä päivänä, jolloin Ilkka Tuomisto kiri pystyhiihdon sprintissä pronssille.

Tietolaatikko

Maija Löytynoja (myöhemmin Järvelä) hiihti Vancouverin paralympialaisissa myös pitkän ampumahiihdon (12,5 km), jossa hän sijoittui kuudenneksi. Löytynoja osallistui kisoissa myös maastohiihdon sprinttiin sekä 5 kilometrin matkalle. Sprintissä hän oli kuudes ja viidellä kilometrillä yhdeksäs.

Ilkka Tuomisto hiihti sprintin lisäksi 10 km hiihdon, jossa hän oli yhdeksäs ja 20 km hiihdon, jossa hän sijoittui yhdenneksitoista.

Suomi jäi Torinon talviparalympialaisissa 2006 ensimmäistä kertaa ilman mitalia. Seuraaviin kisoihin, Vancouveriin 2010, joukkue lähti tavoittelemaan kolmea mitalia.

Mitalitili aukesikin heti Vancouverin kisojen ensimmäisenä päivänä. Maija Löytynoja saavutti uransa ensimmäisen arvokilpailumitalin ampumahiihdon 3 km:n takaa-ajossa hiihtäen hienosti hopealle.

"Tämä on tosi raivostuttava kilpailumuoto tämä pursuit", Löytynoja kertoi mitalihaastattelussa ja viittasi ammunnan suureen rooliin lyhyen matkan kisassa. "Tämä (hopeamitali) kevensi kyllä aivan älyttömästi. Nyt on helppo lähteä jatkamaan tästä".

Kisojen toista suomalaismitalia jännitettiin viimeiseen kisapäivään asti. Maailmanmestari Ilkka Tuomisto kiri lopulta miesten pystyhiihdon 1 kilometrin sprintissä kolmanneksi. Pronssi oli niin ikään Tuomiston ensimmäinen paralympiamitali.

”Eiköhän niitä (mitaleita) vielä voi ehkä jatkossa tulla muutama lisää, toivottavasti”, Tuomisto maalaili kisan jälkeen Ylen haastattelussa.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto