Hyppää pääsisältöön

Rahankeräystä Herran nimeen: käsikirjoitus

Harri Wiherkoski:
”Puhutaan vähän rahasta. Ainahan näissä tilaisuuksissa kerätään rahaa ja Out of Africa kerää rahaa. Ne menee Afrikkaan ja meidän työhön. Jos haluatte sijoittaa, niin nyt on mahdollisuus siihen.”

MOT-tunnus

Suomi on yhdistysten ja rahankeräysten luvattu maa. Seitsemän viime vuoden aikana yleishyödyllisten yhdistysten ja yliopistojen rahankeräykset ovat tuottaneet lähes miljardi euroa. Tästä kolmenneksen, yli 300 miljoonaa, ovat netonneet uskonnolliset ja hengelliset yhdistykset. Rahankeräystilitysten valvonta on lähes olematonta. Nyt keräyksiä edes jotenkin kontrolloiva laki ollaan heittämässä romukoppaan.


Rahankeräystä Herran nimeen

Luterilaisen kirkon Yhteisvastuukeräys on suurin vuosittainen kansalaiskeräys. Kirkolla ei nykylain mukaan ole rahankeräyssoikeutta, siksi keräyksen on alusta pitäen järjestänyt yhdistys, nykynimeltään Kirkkopalvelut ry.

MOT:
”Kirkko saa jo verotuloja. Miksi pitää järjestää vielä tämmöisiä keräyksiä?”

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry:
”Se, mikä on niin kuin Yhteisvastuukeräyksen kannalta olennaista, niin Yhteisvastuukeräys ei kerää itselleen, vaan Yhteisvastuukeräyksellä vuosittain vaihtuu ne kohteet, joita, joita toiminnalla rahoitetaan.”

Lain mukaan rahaa saavat kerätä yleishyödylliset yhdistykset yksinomaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhdistys tai säätiö toimii yhteiseksi hyväksi eikä tuota toimijoilleen voittoa.

MOT pyysi poliisihallitukselta rahankeräyslupien tilitystiedot vuosilta 2006 - 2013.

Grafiikka:
Rahankeräysluvat 2006 - 2013
4020 rahankeräyslupahakemusta, joista tilitetty 2654
yli 500 hakemusta vuodessa
2006 - 2009 lupien myöntäjä Etelä-Suomen lääninhallitus
2010 – lupien myöntäjä poliisihallitus
Lähde: Poliisihallitus

Kolehteja ja testamenttilahjoituksia saa kerätä ilman lupaa eli ne eivät kuulu rahankeräyslain piiriin. MOT erotteli aineistosta uskonnolliset ja hengelliset järjestöt ja selvitti, millainen uskonnollinen toiminta on tulkittu yleishyödylliseksi ja millaisiin kohteisiin rahaa kerätään.

Järjestöt ja yliopistot ovat keränneet rahaa lähes miljardi euroa. Uskonnollisten järjestöjen osuus on yli kolmannes, yli 300 miljoonaa. Vuodesta 2010 lähtien luvat on myönnetty yleensä kahdeksi vuodeksi. Siksi vuonna 2013 alkaneiden keräysten tilityksiä ei ole tässä aineistossa juuri lainkaan.

Grafiikka:
Rahankeräysluvat 2006 - 2013
uskonnolliset 315 199 185 €
muut 371 628 413 €
yliopistot 278 262 115 €
yhteensä 965 089 713 €

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen rahoitusta tukineen Emilia Saukon mukaan nimenomaan uskonnollisten järjestöjen osuus keräysten kokonaistuotosta on ollut kasvussa verrattuna esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöihin.

Emilia Saukko, tutkija, Itä-Suomen yliopisto:
”No, hengelliset yhteisöthän on, niissä tavallaan tulee se perhe, se sisäpiirin, siihen luotetaan siihen omaan yhteisöön. Kirkkoon luotetaan aika vahvasti. Ne auttamismotiivit ei välttämättä uskonnollisissa yhteisöissä ole niin vahvasti, tai rahalahjoittamisen motiivit ei ole niin kiinni siinä auttamishalussa vaan halussa tukea sitä omaa yhteisöä.”

Yhteisvastuukeräys kerää tänä vuonna rahaa kotimaan saattohoidon parantamiseen sekä ihmisoikeustyöhön Guatemalassa. Kaukomailla avun vie perille Kirkon ulkomaanapu. Se uskonnollisista järjestöistä on suurin yksittäinen lahjoitusvarojen kerääjä. Se on kerännyt lähes 40 miljoonaa euroa.

Grafiikka: Kirkon ulkomaanavun säätiö 38,2 milj. € (Keräysaika 2007 – 2012)

Kirkkopalvelut ry on kerännyt yhteisvastuukeräyksellä 15 miljoonaa.

Grafiikka: Kirkkopalvelut ry 15,3 milj. € (Keräysaika 2007 – 2012)

Tapio Pajunen, keräysjohtaja:
”10 % keräystuotosta jää sinne paikkakunnalle, missä rahat on kerätty. 10 % menee sit tällaisiin diakonisiin katastrofirahastoihin, 20 % kotimaiseen erityiskohteeseen ja 60 % kansainväliseen diakoniaan.”

Kirkon ulkomaanavun toimintaa rahoittavat myös seurakunnat ja valtio. Järjestöllä on parisataa työntekijää ja se toimii parissakymmenessä maassa lähinnä Afrikassa ja Aasiassa.

MOT:
”Miten pystytään varmistamaan se, että rahat menevät sinne, minne pitääkin?”

Tapio Pajunen:
”No tässä on, itse asiassa yksi meidän iso turva on, on tää nykyinen rahankeräyslaki, joka pitää sisällään tän ennakkokontrollin ja jälkikontrollin. Eli ennakkoon kumppanien valinnassa otetaan huomioon se, että kumppanit on luotettavia. Sitten siinä on hyvin moninkertainen tarkistus.”

Rahankeräysluvat myöntää ja niiden tilityksiä valvoo Poliisihallituksen arpajaisyksikkö, jota johtaa arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho.

MOT:
”Mitä on tuommoinen yksinomaan yleishyödyllinen toiminta uskonnollisten järjestöjen osalta?”

Jouni Laiho, arpajaishallintopäällikkö, poliisihallitus:
”No, se on hyvin pitkälti diakoniaa, diakoniatyötä. Ja, ja sehän sinällään ei sitten poikkea maallisten järjestöjen humanitäärisestä tai, tai vaikka kehitysyhteistyöstä.”

Pirkko Säilä, toiminnanjohtaja, Patmos Lähetyssäätiö:
”Me ollaan nyt kristillisessä mediakeskuksessa ja Savenvalajan pajassa. Tää on Patmos Lähetyssäätiön kokousauditorio ja studiotilat. ”

Patmos lähetyssäätiön keräämä tuotto on aineiston toiseksi suurin, 30,5 miljoonaa. Se rahoittaa koko toimintansa keräysvaroilla. Paitsi humanitaarista apua, Patmos jakaa myös tukea hengellisiin projekteihin.

Grafiikka Patmos Lähetyssäätiö 30,7 milj. € (Keräysaika 2007 – 2012)

Pirkko Säilä:
”Teemme Raamatun käännöstyötä, tuemme seurakuntia ja täällä Suomessa sitten olemme vahvasti mediassa, esim. radiossa ja kristillisessä televisiossa, julistustyössä. Meillä on aina ollut koko Patmos -työn historian aikana yhtenä tärkeimpänä työnä juutalainen kansa, Israel, meillä on sekä juutalaistyön kohteita että arabityön kohteita tuossa, mutta meillä on tällainen ajatus, että juutalaisille ensin. Meillä on toisena tärkeänä ryhmänä lapset, meillä on kummiohjelmia ja lasten avun kohteita monissa maissa.”

Monet uskonnolliset kerääjät vetoavat Raamatun opetuksiin.

Pirkko Säilä, toiminnanjohtaja:
”Meillä on kymmenysopetus kyllä tässä talossa ollut esillä se, että kun Jumala siunaa meidän elämämme ja hän antaa mahdollisuuden tehdä työtä tai ansaita mitä tahansa tuloa mitä ihmisellä on, niin se on raamatullinen ajatus, että siitä 10 prosenttia lahjoitetaan.”

Patmos ei kerro tarkkaa lahjoittajien määrää. Järjestön postituslistalla on 10 000 nimeä.

MOT:
"Te viime vuonna keräsitte 6,5 miljoonaa euroa, ja jos ajatellaan, että siellä on 10 000 lahjoittajaa, niin se tekee 650 euroa vuodessa."

Pirkko Säilä:
”Niin mutta jos jaat sen sitten kuukausisummiin, niin eiks se oli viitisen kymppiä silloin. Ei se niin valtavan suuri ole se yhteinen lahjoitus.”

Patmos työllistää nelisenkymmentä ihmistä Suomessa ja maailmalla. Keräystuotoilla maksetaan työntekijöiden palkat. Järjestön eläkkeellä olevan perustajan, Leo Mellerin, vuositulot olivat viime vuoden verotuksessa yli 150 000 euroa.

MOT:
”Onko kaikilla järjestön johtajilla näin suuret tulot?”

Pirkko Säilä:
”Nehän on kaksi eri asiaa se palkka ja sitten se eläke. Hänen palkkaansa on verrattu arkkipiispan palkkaan.. en tiedä onko nyt ihan tasasummaisia.”

MOT:
”Mellerillä on korkeampi kuin arkkipiispalla.”

Pirkko Säilä:
”No ei varmaan kyllä paljon ole, aika sama.”

MOT:
”30 000 euroa.”

Pirkko Säilä:
”Patmoksella ole yhtään työntekijää, josta sitten Lähetyssäätiö ei saisi sitä vastiketta. Kyllä hänen työnsä on merkittävä.”

Nykylain mukaan rahankeräyksen tuotot pitäisi käyttää yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen.

Jouni Laiho, arpajaishallintopäällikkö:
”Yhdistyksen byrokratia, palkkakustannukset, pitää kattaa muulla yhdistyksen varainhankinnalla, pääsääntöisesti jäsenmaksuilla. Mutta mahdollisesti myös muulla varainhankinnalla kuin rahankeräyksillä.”

MOT:
” Tuollahan on paljon sellaisia uskonnollisia yhdistyksiä, jotka sanovat, että he saavat kaikki rahansa keräystuotoilla ja sillä he maksavat kaikkien henkilöiden palkat. Miten se on mahdollista?”

Jouni Laiho:
”No, silloin sitä tietysti on täytynyt tulkita asiaa siten, että näiden henkilöiden palkkaus on välttämätöntä sen yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen. Ei kai sitä muuten voi tähän kategoriaan määrittää.”

Uskonnollisten yhdistysten ilmoittamia keräyskuluja on vaikea verrata toisiinsa. Osa ilmoittaa keräyskuluiksi palkat, toiset pelkät toimistokulut. Kohtuullisina kuluina pidetään noin 20 prosenttia tuotosta.

Emilia Saukko, tutkija:
”Uskonnollisilla järjestöillä ne on jonkin verran matalammat, ne jää sinne 10 prosentin luokkaan. Ja sosiaali- ja terveysjärjestöillä on luonnollisestikin korkeammat, koska ne joutuu panostamaan enemmän mainontaan ja näkyvyyteen. Monilla uskonnollisilla järjestöillä se kohderyhmä on olemassa valmiiksi, ja se on se oma yhteisö.”

Suurimpien kerääjien joukossa on useita medialähetystyötä eli hengellisiä radio- tai televisio-ohjelmia tekeviä järjestöjä. Sijalla viisi on IRR-TV 20 miljoonan euron tuotolla. Myös IRR-tv toimii pelkästään keräysvaroin. Se työllistää 40 ihmistä ja omistaa tv-studiot Keravalla. Toiminnanjohtaja on entinen Suomi tv:n johtaja. Hän on myös osakkaana yrityksessä, joka pyörittää uutta kristillistä tv-kanavaa, Alfa-tv:tä.

Grafiikka: IRR-TV 19,2 milj. € (Keräysaika 2007 – 2012)

Medialähetystyön lisäksi järjestö toimittaa Raamattuja ja kirjoja mm. Iraniin, Kiinaan, Somaliaan ja Venäjälle sekä järjestää missioita. Rahankeräyksen pitäisi perustua avoimuuteen. IRR-tv ilmoitti, että se ei suostu selittämään toimintaansa MOT:lle.

Ristin tuki ry:n pyörittämä TV7 esittelee mielellään studiotilojaan Helsingin Sörnäisissä. TV7 lähettää hengellistä tv-ohjelmaa ympäri vuorokauden. Keräykset ovat tuottaneet noin 11 miljoonaa euroa.

Grafiikka: Ristin tuki ry 11,5 milj. € (Keräysaika 2007 – 2012)

Martti Ojares, toimitusjohtaja, TV7:
”Jos lasketaan, että meillä on noin 10 000 lahjoittajaa ja että se vuotuinen lahjoitusmäärä esim. viime vuonna oli noin 3 miljoonaa euroa, niin siitä laskien keskilahjoitus on noin 25 euroa per kuukausi, eli tuollaisen maakuntalehden vuositilausmaksu."

MOT:
”Millä tavalla TV7:n toiminta on yleishyödyllistä?”

Martti Ojares:
”Ihan jo työnantajana, me tarjotaan valtavan monelle työtä. Ja sitten sillä tavalla, että me uskomme näin, että se arvo mistä aikaisemmin puhuimme, tämä risti, että se on se tärkein yleishyödyllinen, että ihmiset alkavat mennä sille samalle perustalle, jolla Suomen varallisuus on aikanaan syntynyt, koska me olemme menettäneet yhteyden siihen luojaan, joka on meille kaiken antanut lahjaksi.”

Ristin tuelle lahjoitetut rahat menevät televisiotoiminnan pyörittämiseen, suurin kustannus ovat 70 ihmisten palkat. TV7, kuten monet muutkin uskonnolliset järjestöt pyörivät vapaaehtoistyön varassa.

Martti Ojares:
”Meillä on tällä hetkellä kaikkiaan 80 kääntäjää, joista suurin osa on vapaaehtoisia. Virossa lähes kaikki on vapaaehtoisia, Suomessa on suurin piirtein fifty-fifty. Meillä on rukousohjelmien puhelinvastaajat vapaaehtoisia, meillä on lehdenjakajat vapaaehtoisia, ohjelmantekijät saavat matkakorvauksia, eli jos niistä kaikista pitäisi maksaa niin kuin se maksu, niin tää toiminta olisi aika paljon pienempää.”

Martti Ojares ei nosta palkkaa. Hän entinen Sanoma Oy:n varatoimitusjohtaja ja hänellä on eläkkeelläkin yli 130 000 euron vuositulot. Ojares pyörittää myös Lighthouse Network nimistä yritystä.

Martti Ojares:
"Eli se on osakeyhtiö, joka ei jaa osinkoa ja joka pyrkii vain nollatulokseen. Ristin tuki maksaa ohjelma-ajasta, josta Light House laskuttaa alvin, jota yhdistys ei voi vähentää, mutta Light House maksaa sen valtiolle. Eli se on noin 200 000 euroa, mitä on sellaista alvia, jota Ristin tuki ei saa vähentää, eli tämä on yksi sellainen yhteiskunnallinen lisä valtion kirstuun."

Vuodelta 2006 olevaa rahankeräyslakia ollaan tänä keväänä höllentämässä. Päivi Räsäsen johtama sisäministeriö esittää, että myös kirkot ja yliopistot saisivat aloittaa rahankeräykset. Järjestön ei tarvitsisi olla jatkossa yksinomaan yleishyödyllinen, vaan se voisi harjoittaa myös liiketoimintaa. Keräysaikaa esitetään pidennettäväksi kahdesta viiteen vuoteen. Keräyslupien myöntäminen on ruuhkautunut, uutta lupaa pitää odottaa yli neljä kuukautta.

Jouni Laiho, arpajaishallintopäällikkö:
”Hakemukset on vaikeutuneet. Tarkoitukset, joihin lupia kerätään, ovat erinomaisen monimutkaisia. Toisaalta siellä on tullu ihan kokonaan uusia lupasubjekteja, joidenka toiminnan selvittäminen ja niiden taustatarkoitusten selvittäminen on aikaa vievää. Ja vielä eräs syy. Silloin kun meistä tuli lupaviranomainen, me ehkä sitten olimme tiukempia kuin aiemmat lupaviranomaiset, koska me vaadittiin ehkä enemmän täsmennyksiä ja tarkennuksia ja lisäselvityksiä.”

Poliisihallitus ei antanut lupia entiseen malliin kaikille uskonnollisille järjestöille. Tämä johti poliisihallituksen ja sisäministeriön kiistaan nykylain tukinnasta.

Päivi Räsänen (kd.), sisäministeri:
”Ja tässä nousi esimerkiksi sellaisia ristiriitatilanteita esiin, että vaikka lain perusteluissa todetaan, että myös uskonnollinen toiminta on yleishyödyllistä toimintaa, niin silti sitten näissä luparatkaisuissa tulkittiin pykäliä tiukemmin ja puhtaasti uskonnollinen toiminta katsottiin sellaiseksi, joka ei täyttäisi tän yleishyödyllisyyden kriteereitä.”

Sisäministeriö antoi vuonna 2011 erikseen ohjeistuksen siitä, että kaikki uskonnollinen toiminta on yleishyödyllistä.

Jouni Laiho:
”Uskonnollisilla järjestöillä on sitä uskonnon harjoittamiseen liittyvää toimintaa. Joka on siis ihan puhtaasti joko, joko hartaustilaisuuksiin liittyvää tai muuta uskonnon harjoittamiseen, sielunhoitoon kytkeytyvää toimintaa.”

MOT:
”Voiko sellainen hartaustoiminta olla yleishyödyllistä?”

Jouni Laiho:
”No, tämä on erittäin hyvä kysymys. Varmaan vastaus riippuu siitä, keneltä kysytään. Tietenkin henkilöt, joilla on uskonnollinen vakaumus, niin todennäköisesti vastaavat, että kyllä se on yleishyödyllistä. Jos kysytään ateistilta, niin vastaus on varmasti toinen. Kyllä siellä yleensä aina, aina jotta se lupa voitaisiin hyväksyä, niin tulee olla myöskin tätä diakoniapuolta.”

MOT valitsi sattumanvaraisesti tarkasteluun myös pienempiä rahankerääjiä. Yksi tällainen on rukouksilla parantava Healing Rooms ry. Järjestö on kerännyt neljän vuoden aikana runsaat 300 000 euroa.

Grafiikka: Healing Rooms ry 0,3 milj. € (Keräysaika 2008 – 2011)

Järjestö ei halua julkisuutta. Tosin se kerää rahaa myös toimintaansa esittelevää dokumenttielokuva varten. Varsinaista diakoniatyötä järjetö ei tee.

Suurimpien kerääjien listalla on myös perinteisiä lähetysjärjestöjä, joiden päätoimiala on ulkomailla tehtävä lähetystyö. Niistä monet, kuten Vantaalla toimiva evankelis-luterilainen lähetysjärjestö Kylväjä saavat rahaa myös kirkolta.

Heikki Kämäräinen, talousjohtaja, Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä:
”Kylväjä sai vuonna 2012 1 250 000 tämmöisiä talousarvioavustuksia ja niitten osuus näistä kokonaistuotoista oli noin kolmannes. Silloin niin kirkko ei ota kokonaisvastuuta tästä työstä, vaan tukee osaltaan sitä ja päätökset tehdään yksittäisissä seurakunnissa, niin silloin ne varat ei riitä tähän, vaan silloin myöskin varoja pitää hankkia muuta kautta.”

Kylväjä on kerännyt 13 miljoonaa. Kylväjällä on yli 40 lähetystyöntekijää eri kohteissa lähinnä Aasiassa ja Afrikassa. Kylväjä kuuluu viiden vanhoilliseksi nimitetyn lähetysjärjestön joukkoon, jotka eivät palkkaa naispappeja eivätkä homoseksuaaleja. Osa seurakunnista on tästä syystä vetämässä tukeaan järjestöiltä.

Heikki Kämäräinen:
”Niin pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ovat niin kuin arvioineet kovin, kovin yksipuolisesti lähetysjärjestöjä ja niitten toimintaa ja, ja päättäneet viideltä lähetysjärjestöltä leikata tuet. Sen merkitys Kylväjälle on yli 200 000 vuodessa, ja se merkittävä menetys.”

Tampereella toimiva Out of Africa ry pitää ylistyskokouksia Tampere Areenalla Yhdistyksen Suomen toimintaa johtaa Harri Wiherkoski. Hän on Tampere Areenan entinen omistaja ja toimitusjohtaja.
Järjestö on kerännyt 1,2 miljoonaa euroa.

Grafiikka: Out of Africa ry: 1,2 milj. € (Keräysaika 2007 – 2012)

Out of Africa sai viime vuonna ulkoministeriöltä yli 300 000 euron avustuksen vanhuskylän rakentamiseksi Malawiin. Kylä on tarkoitettu aids-orvoille ja heidän isovanhemmilleen.

Harri Wiherkoski, puheenjohtaja, Out of Africa ry:
”Me rakennetaan klinikkaa, asuntoja ja me rakennetaan paremmat olosuhteet näille lapsille kasvaa ja näille vanhuksille elää näitten lasten kanssa, ne elää ihan savimajoissa, niil ei oo mitään.”

Liikkeen kansainvälinen johtaja on Michael Howard. Hän on saarnaaja, joka on syntynyt Zimbabwessa ja asunut pitkään Malawissa.

Harri Wiherkoski:
”Out of Africa on perustettu periaatteessa Suomeen pastori Michaelin työn tukijaksi, ja sanotaan kun hän toimii myöskin Suomessa, jakaa evankeliumia täällä, niin Out of Africa mahdollistaa sen, laillistaa sen toiminnan.”

Järjestö on jo vuosia tukenut yksityisen sisäoppilaitoksen rakentamista ja toimintaa Malawissa.

MOT:
“Why do you have a school for people who are wealthy and can afford the school fees. Why don't you give education to the poor?”
(Miksi teillä on koulu niitä varten, jotka ovat varakkaita ja pystyvät maksamaan koulumaksuja? Miksi ette kouluta köyhiä lapsia?)

Michael Howard, pastori:
“Because they are going to be the movers and shakers of the next generation, they're going to be the ones who change Malawi in the future. A poor village person, even if you give them education, and I'm experienced in it, I really know what I'm talking about, they're not gonna rise up to their leadership position.”
(Koska nämä lapset ovat seuraavan sukupolven vaikuttajia.Nämä lapset muuttavat Malawin. Vaikka kouluttaisimme köyhiä pikkukylien asukkaita, vankan kokemuksen perusteella voin sanoa, -etteivät he kohoa johtavaan asemaan.)

MOT:
“How do you make sure the money goes where it's supposed to go?”
(Miten varmistatte, että rahat menevät sinne, mihin on tarkoitus?)

Michael Howard:
“First of all… I check that. Absolutely and I'm absolutely a stickler, I'm so… that there's no money involved in corruption, I go crazy about that.”
(Ensinnäkin, minä itse tarkistan sen. Ehdottomasti näin, ja minä olenkin todella tarkka. Rahaa ei todellakaan mene korruptioon. En sietäisi sellaista.)

MOT:
“How do you finance your own work, who pays you the salary for the work?”
(Miten rahoitatte oman työnne? Kuka teille maksaa palkkaa?)

Michael Howard:
“I don't get a salary.”
(Minä en saa palkkaa.)

MOT:
“How do you live?”
(Millä sitten elätte?)

Michael Howard:
“People give me… sometimes people walk up to me and just give me 50 euros, that's enough for me. I believe in the power of God. So you know, God can take that 50 euros you give me and multiply that. I don't have any big donors, the organization in any way doesn't have any big donors, we don't have any big company that supplies. It's just ordinary people, like you filmed this afternoon, who are touched, because they trust me, they trust Harri, they trust those who are leading, because they've seen the fruit on the ground. And when I say that all of your money is going to Africa, I mean all of it.”
(Joskus ihmiset antavat minulle 50 euroa. Se riittää. Uskon Jumalan voimaan. Jumala moninkertaistaa minulle antamasi 50 euroa. Minulla ei ole suuria lahjoittajia, kuten ei järjestölläkään. Meitä eivät tue myöskään suuryritykset. Varat tulevat tavallisilta ihmisiltä.He ovat vaikuttuneita, koska luottavat minuun ja Harriin, kaikkiin meihin, koska näkevät toiminnan kantavan hedelmää.Kun sanon, että kaikki rahat menevät Afrikkaan, minä myös tarkoitan sitä.)

Poliisihallituksessa Jouni Laihon yksikön pitäisi valvoa keräysrahojen käyttöä.

Jouni Laiho, arpajaishallintopäällikkö:
”Käytännössä meidän realistiset mahdollisuuden tarkastaa näitten järjestöjen, lupia saaneiden järjestöjen, tuottojen käyttö on kyllä hyvin vähäiset. Todellisuudessa meillä ei ole yhtä ainutta virkaa edes sitä varten. Ja näin ollen se pakostakin on sitten jäänyt enemmän tai vähemmän pistokoeluontoiseksi.”

Jokaisesta rahankeräyksestä on tehtävä tilitys, jossa kerrotaan, mihin keräystuotot on käytetty ja paljonko keräyksestä syntyi kuluja.

Jouni Laiho:
”Me uskomme lähtökohtaisesti, että tilitykset tehdään oikein ja, ja on sisällöltään sellaisia kuin se toiminta todellisuudessa on.”

MOT:
”No, onko tällainen valvonta riittävää?”

Jouni Laiho:
”Ei. Se on sanottava ihan suoraan, että ei ole. Mutta näillä, käytettävissä olevilla resursseilla, emme muuhun pysty.”

Maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaaran toiminta herätti kohua vuosi sitten, kun MOT -ohjelmassa näytettiin, kuinka hän saarnasi kirkoissa demoneista, ihmeparantumisista ja lääkkeiden vaaroista. Yhdistyksen rahankeräyslupa oli katkolla syksyllä. Jatkoa ei ole vielä tullut. Poliisihallitus on pyytänyt Rukousystävät ry:ltä lisäselvityksiä aiempien rahankeräysten tilityksistä. Menettely on poikkeuksellinen.

Grafiikka: Rukousystävät ry: 1,2 milj. € (keräysaika 2007 – 2011)

Jouni Laiho:
”Käytetäänkö niitä kerättyjä varoja siihen tarkoitukseen, johonka ne on luvassa määritelty. Vai onko niitä käytetty esimerkiksi palkkojen maksuun tai yhdistystä lähellä olevien henkilöiden, henkilöiden elinkustannusten kattamiseen. Tämän tyyppisistä asioista tässä on kyse

Eduskunnassa kerätään kansanedustaja Mikael Jungnerin johdolla nimiä lakialoitteeseen, jolla halutaan poistaa rahankeräysten luvanvaraisuus kokonaan. Uudistuksella haluttaisiin mahdollistaa muun muassa joukkorahoitus. Koska ennakkovalvontaa ei enää olisi, käytännössä mikä tahansa taho voisi jatkossa kerätä rahaa.

Päivi Räsänen (kd.), sisäministeri:
”Itse en usko, että tällä hallituskaudella ennätetään niin suurta muutosta tehdä. Koska se vaatii kyllä aika perusteellisen selvitystyön, juuri niiden riskien takia, joita siihen voi liittyä, ennen kuin, ennen kuin voidaan luopua mahdollisesti kokonaan tästä lupajärjestelystä ja siirtyä jonkinlaiseen ilmoitusmenettelyyn, joista kyllä on kokemuksia joissakin maissa, ja joita on ihan syytäkin, syytäkin selvittää.

Päivi Räsänen on aloittanut selvitystyön rahankeräyslain laajemmasta uudistuksesta.

Päivi Räsänen (kd.)
”Sinänsä itse ajattelen niin, että ei ole tarpeen laittaa sellasia esteitä rahankeräykselle, jotka tarpeettomasti rajottavat kansalaisten mahdollisuutta antaa varoja sellaselle aatteelliselle toiminnalle, jota he itse tukevat ja haluavat tukea.”

Jouni Laiho:
”Halutaanko suomalaisessa yhteiskuntajärjestyksessä todellakin mennä sellaiseen rahoittamismalliin, joka on ensinnäkin äärimmäisen epävarma ja joka toisaalta saattaa sitten merkitä kontrollimahdollisuuksien vähentymistä? Ja sen jäljittäminenkin voi olla äärimmäisen hankalaa, koska rahankeräysraha on luonteeltaan anonyymiä. Josta taas puolestaan sitten seuraa se, että, että merkittäviä lahjoituksia tekevä taho ei välttämättä pidä tätä lahjoitustaan ja itseään lahjan saajalta pimennossa. Josta sitten voi taas seurata yhteiskunnallisesti kielteisiä ilmiöitä. Eli kyllä mä periaatteellisena kysymyksenä pitäisin hyvin välttämättömänä, että tää yhteiskunnallinen keskustelu käytäisiin aivan pohjamutia myöten. Nyt se on jäänyt kyllä tekemättä.”

MOT:
”Eli puhutaanko nyt korruptiosta?”

Jouni Laiho:
”No, suomeksi sanottuna siitä.”