Hyppää pääsisältöön

Raumaa kamerakulmasta 1945 ja 1988

Filmisepon kiertäessä Raumaa vuonna 1945 oli kaupungin juna vielä raumalaisten ihka oma. Meri- ja metsäteollisuudesta hengittävä satamakaupunki tunnetaan myös omasta ”giälestään” ja taidokkaista pitsitöistä. Rauman edustan talvista jäämerta tarkastellaan vuonna 1988.

Rauman satama oli ollut jo 1400-, ehkäpä jo 1300-luvulla Suomen tärkeimpiä kauppapaikkoja. Vielä vuonna 1945 saattoi satamassa nähdä runsaasti raumalaisia parkkeja ja kuunareita valmiina kuljettamaan lastinsa ulkomaille. Purjelaivaston loistokkain aika ajoittui 1890-luvulle, jolloin laivasto oli viidelläkymmenellä aluksellaan Suomen suurin.

Filmisepon kamera kiertää myös vanhassa Naulamäessä, Rauman suuren pojan Hjalmar (Hj.) Nortamon kotikulmilla. Murrekirjailijan suureksi ansioksi luetaan ”rauman giälen" säilyttäminen jaarituksillaan jälkipolville.

Vanhasta Raumasta löytyy myös Pyhän Ristin kirkko, joka rakennettiin 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksessa toimintansa lopettaneen fransiskaaniluostarin tarpeisiin. Kirkon renessanssityylisen saarnastuolin kerrotaan tuodun Raumalle Tukholman Ritariholman kirkosta.

Murteen ja vanhan kaupungin lisäksi Rauma tunnetaan taidokkaista pitsinnypläyksistä. Tapaamme seitsemänkymmenvuotisen uran nyplääjänä tehneen Sabina Lundströmin työnsä äärellä. Lundströmin kerrotaan nyplänneen pitsiä muun muassa Venäjän viimeiselle keisarinnalle Aleksandra Fjodorovnalle.

Erikoisuus on myös dokumentissa nähtävä raumalaisten ihka oma juna kiskoineen. Juna toimi kunnallisena vuodesta 1896 vuoteen 1950, jolloin se myytiin Valtionrautateille.

Vuonna 1988 esitetyssä Luonto on vielä meidän -sarjan jaksossa katsellaan kuvia merestä, jäästä ja pakkasesta Rauman edustalla ankaran talven puristuksessa välillä dramaattiseksi yltyvän musiikin säestyksellä.

Tietolaatikko

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki ja sen katsotaan perustetun vuonna 1442. Vanha Rauma on yksi Suomen Unescon kulttuuriperintökohteita.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto