Hyppää pääsisältöön

Raumaa kamerakulmasta 1945

Filmisepon kiertäessä Raumaa vuonna 1945 oli kaupungin juna vielä raumalaisten ihka oma. Meri- ja metsäteollisuudesta hengittävä satamakaupunki tunnetaan myös omasta ”giälestään” ja taidokkaista pitsitöistä.

Rauman satama oli ollut jo 1400-, ehkäpä jo 1300-luvulla Suomen tärkeimpiä kauppapaikkoja. Vielä vuonna 1945 saattoi satamassa nähdä runsaasti raumalaisia parkkeja ja kuunareita valmiina kuljettamaan lastinsa ulkomaille. Purjelaivaston loistokkain aika ajoittui 1890-luvulle, jolloin laivasto oli viidelläkymmenellä aluksellaan Suomen suurin.

Filmisepon kamera kiertää myös vanhassa Naulamäessä, Rauman suuren pojan Hjalmar (Hj.) Nortamon kotikulmilla. Murrekirjailijan suureksi ansioksi luetaan ”rauman giälen" säilyttäminen jaarituksillaan jälkipolville.

Vanhasta Raumasta löytyy myös Pyhän Ristin kirkko, joka rakennettiin 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksessa toimintansa lopettaneen fransiskaaniluostarin tarpeisiin. Kirkon renessanssityylisen saarnastuolin kerrotaan tuodun Raumalle Tukholman Ritariholman kirkosta.

Murteen ja vanhan kaupungin lisäksi Rauma tunnetaan taidokkaista pitsinnypläyksistä. Tapaamme seitsemänkymmenvuotisen uran nyplääjänä tehneen Sabina Lundströmin työnsä äärellä. Lundströmin kerrotaan nyplänneen pitsiä muun muassa Venäjän viimeiselle keisarinnalle Aleksandra Fjodorovnalle.

Erikoisuus on myös dokumentissa nähtävä raumalaisten ihka oma juna kiskoineen. Juna toimi kunnallisena vuodesta 1896 vuoteen 1950, jolloin se myytiin Valtionrautateille.

Teksti: Ville Matilainen

Tietolaatikko

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki ja sen katsotaan perustetun vuonna 1442. Vanha Rauma on yksi Suomen Unescon kulttuuriperintökohteita.

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto