Hyppää pääsisältöön

Suomella mitalijuhlat Innsbruckin talviparalympialaisissa 1984

Suomi loisti maailman kärkimaiden joukossa kaikkien aikojen kolmansissa talviparalympialaisissa 1984. Suomen joukkue sijoittui koko kisan kakkoseksi kooten ennätykselliset 19 kultaa, yhdeksän hopeaa ja kuusi pronssia.

Suomen sijoitus ja mitalien määrä olivat samat kuin edellisissä edellisissä talvikisoissa, mutta mitalit olivat tällä kertaa kirkkaampia. Isäntämaa Itävallan ylivoimaisuus oli ennen kaikkea runsaan alppilajitarjonnan ansiota. Suomen mitalit tulivat maastohiihdosta ja jääratakelkkailusta.

Pystyhiihdon ehdoton suomalaissankari oli Jouko Grip, jonka johdolla Suomi otti kolmoisvoiton käsiamputoitujen (LW6/8) kymmenen kilometrin kisassa. Grip voitti lisäksi 20 kilometrillä ja toimi kultajoukkueen ankkurina Suomen kaksoisvoittoon päättyneessä miesten viestissä.

Kolmoisvoitot jatkuivat reisiamputoitujen (LW2) kilpailuissa. Samuli Kämi otti kultaa 10 km:llä ja Pentti Sankilampi pikamatkalla, ja maanmiehet miehittivät seuraavat mitalisijat. Veikko Jantunen täydensi suomalaismiesten kultasaalista sääriamputoitujen (LW4) pikamatkalla.

Alli Hatva voitti LW6/8-sarjan naisten molemmat lähdöt. Liisa Mäkelä puolestaan hiihti kultaa LW4-sarjan vitosella ja hopeaa kympillä.

Kelkkailijat mitalisateessa

Myös näkövammaisten hiihdoissa Suomi menestyi mainiosti. Kirsti Pennanen otti B1-sarjassa kultaa kahdella matkalla. Kyllikki Luhtapuro voitti B2-sarjan pikamatkan ja sai hopeaa kympillä. Martti Juntunen hiihti kaksi henkilökohtaista hopeaa, ja lisäksi Suomen näkövammaisten joukkue ylsi kakkoseksi miesten viestissä.

Varsinainen mitalitehtailija oli jääkelkkailija Lahja Hämäläinen, joka toi kisoista kaikkiaan neljä kultaa. Miesten puolella Veikko Puputti joutui tyytymään "vain" kolmeen paralympiavoittoon.

Talvikisojen voittaja Itävalta keräsi kaikkiaan 70 mitalia, Suomi hyvänä kakkosena puolestaan 34. Ylen urheilutoimituksen kisakooste päättyy juhlaviin sanoihin: "Nämä vammaisten saavutukset osoittakoot kaikille meille, kuinka tärkeä, riemukas ja iloinen asia urheilu on."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto