Hyppää pääsisältöön

Tunnetaidot rantautuivat opetukseen

Yhdeksänkymmentäluvulla kuuma termi psykologiassa oli tunneäly. 2000-luvulla "tunnetaidot" haluttiin jo mukaan suomalaiseen perusopetukseen, mutta vastaanotto oli ristiriitainen. Ajatus siitä että tunnetaitoja voisi taikka pitäisi opettaa on alusta asti herättänyt laajaa keskustelua. Ja voimakkaita tunteita.

Tunnetaidot sisältyvät terveystiedon oppiaineeseen, joka tuli mukaan peruskoulun uuteen tuntijakoon vuonna 2001 silloisen opetusministerin Maija Raskin toimesta. Terveystiedosta toivottiin pelastusta nuorten pahoinvointiin, koulukiusaamiseen, syrjäytymiseen ja jopa huumeongelmiin.

Terveystiedon tarpeellisuutta on perusteltu mm. työelämän koventuneilla vaatimuksilla ja monien lasten kotoaan saamalla vähäisellä tuella.

A-talkissa tunnetaitojen opettamisesta keskustelivat vuonna 2005 psykologian professori ja tunnettu temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen, psykologian tohtori Marja Kokkonen, erityisluokanopettaja Lars Kihlström ja tunnekouluttaja Mikael Saarinen.

Viimeistään syksystä 2006 alkaen terveystietoa ja siihen sisältyviä tunnetaitoja oli tarkoitus ryhtyä opettamaan kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa.

Tilanne ohjelman valmistumisen aikaan oli se, ettei opetusmateriaalia tai opettajien täydennyskoulutusta ollut vielä edes saatavilla. Keskustelussa todetaankin, että terveystiedon opettajien täydennyskoulutus on tulevien vuosien iso urakka.

Ohjelman alussa kurkistetaan mm. Matinkylän kouluun Espoossa, jossa seitsemäsluokkalaiset ovat lukeneet uutta oppiainetta viime syksystä lähtien. Tunneilla käsitellään fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja siihen liittyen myös tunnetaitoja.

Kun takana on lukuvuosi uutta opetusta, on Matinkylän koulun lehtori Mervi Skyttä hämmentynyt. Opetusryhmä on harjoitustöihin iso ja täynnä hyvin erilaisia oppilaita. Hän pohtii onko ”tunnesäätelyn” opetuksessa vaarana ajautua manipulaation puolelle ja onko koulujen tarkoitus tuottaa hillittyjä ihmisiä optimoituna työelämän tarpeisiin.

Psykologian tohtori Marja Kokkonen on ollut valmistelemassa tunnetaitojen opetuksen sisältöä ja vastaa huolestuneisiin epäilyihin, että tunnesäätelyn opettamisessa ei ole kyse manipuloimisesta tai tunteiden tukahduttamisesta. Opetuksessa pyritään auttamaan lasta tunnistamaan ja nimeämään tunteita, sekä opetetaan kykyä kääntää kielteisiä tunteita myönteisempään suuntaan. Tunnetaidoilla on tilausta, sillä tutkimusten mukaan mm. kyvyttömyys hillitä omia tunteita, kuten suuttumusta voi johtaa syrjäytymiseen.

Kokkonen uskoo, että tunnetaitoja voi opettaa yleissivistävistä lähtökohdista käsin siinä missä maantietoakin. Tunneasioista on niin vähän tietoa koulukirjoissa tai edes mediassa, joten Kokkosen mielestä perustaitoja on helpostikin opetettavissa. Oppikirjoissa voitaisiin esimerkiksi opettaa, mitä tunteita kuvaavia sanoja kielessämme on sekä kertoa esimerkkejä tunteiden säätelytavoista.

Erityisopettaja Lars Kihlström on huolissaan opettajien kuormituksesta ja näkee uudessa oppiaineessa vaaran myös kuorman lisääntymiseen. Hänen mukaansa opettajat kamppailevat päivittäin sen kanssa, että voisivat vastata monien lasten perusturvallisuuden puutteeseen kasvavien ryhmäkokojen ja vähäisten resurssien puristuksessa. Kihlströmin mielestä tarvitaan aikaa lapselle eikä uusia opetustekniikoita.

Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee termiä tunnesäätely. Hänen mielestään parempi sana olisi toiminnan ja käyttäytymisen säätely, sillä tunteiden säätely on hänen mielestään hyvin vaikeaa. Hän myös epäilee, ettei tunnetaitoja voi opettaa suuressa ryhmässä. Ihmisissä on hänen mukaansa valtavia yksilöllisiä eroja ja vähänkään syvempi tunnetaitojen opetus ryhmissä olisi hänestä hyvin hankalaa, jopa mahdotonta.

Tunnekouluttaja Mikael Saarinen uskoo puolestaan vakaasti, että tunnetaitoja voi opettaa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa sen parempi, mielellään jo tarhassa.

Terveystietoa opetetaan nykyisin esiopetuksesta aina toiselle asteelle saakka. Lisäksi monet korkeakoulut ja yliopistot ovat sisällyttäneet tunnetaitoihin liittyviä opintoja opetusohjelmiinsa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.