Hyppää pääsisältöön

Tunnetaidot rantautuivat opetukseen

Yhdeksänkymmentäluvulla kuuma termi psykologiassa oli tunneäly. 2000-luvulla "tunnetaidot" haluttiin jo mukaan suomalaiseen perusopetukseen, mutta vastaanotto oli ristiriitainen. Ajatus siitä että tunnetaitoja voisi taikka pitäisi opettaa on alusta asti herättänyt laajaa keskustelua. Ja voimakkaita tunteita.

Tunnetaidot sisältyvät terveystiedon oppiaineeseen, joka tuli mukaan peruskoulun uuteen tuntijakoon vuonna 2001 silloisen opetusministerin Maija Raskin toimesta. Terveystiedosta toivottiin pelastusta nuorten pahoinvointiin, koulukiusaamiseen, syrjäytymiseen ja jopa huumeongelmiin.

Terveystiedon tarpeellisuutta on perusteltu mm. työelämän koventuneilla vaatimuksilla ja monien lasten kotoaan saamalla vähäisellä tuella.

A-talkissa tunnetaitojen opettamisesta keskustelivat vuonna 2005 psykologian professori ja tunnettu temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen, psykologian tohtori Marja Kokkonen, erityisluokanopettaja Lars Kihlström ja tunnekouluttaja Mikael Saarinen.

Viimeistään syksystä 2006 alkaen terveystietoa ja siihen sisältyviä tunnetaitoja oli tarkoitus ryhtyä opettamaan kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa.

Tilanne ohjelman valmistumisen aikaan oli se, ettei opetusmateriaalia tai opettajien täydennyskoulutusta ollut vielä edes saatavilla. Keskustelussa todetaankin, että terveystiedon opettajien täydennyskoulutus on tulevien vuosien iso urakka.

Ohjelman alussa kurkistetaan mm. Matinkylän kouluun Espoossa, jossa seitsemäsluokkalaiset ovat lukeneet uutta oppiainetta viime syksystä lähtien. Tunneilla käsitellään fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja siihen liittyen myös tunnetaitoja.

Kun takana on lukuvuosi uutta opetusta, on Matinkylän koulun lehtori Mervi Skyttä hämmentynyt. Opetusryhmä on harjoitustöihin iso ja täynnä hyvin erilaisia oppilaita. Hän pohtii onko ”tunnesäätelyn” opetuksessa vaarana ajautua manipulaation puolelle ja onko koulujen tarkoitus tuottaa hillittyjä ihmisiä optimoituna työelämän tarpeisiin.

Psykologian tohtori Marja Kokkonen on ollut valmistelemassa tunnetaitojen opetuksen sisältöä ja vastaa huolestuneisiin epäilyihin, että tunnesäätelyn opettamisessa ei ole kyse manipuloimisesta tai tunteiden tukahduttamisesta. Opetuksessa pyritään auttamaan lasta tunnistamaan ja nimeämään tunteita, sekä opetetaan kykyä kääntää kielteisiä tunteita myönteisempään suuntaan. Tunnetaidoilla on tilausta, sillä tutkimusten mukaan mm. kyvyttömyys hillitä omia tunteita, kuten suuttumusta voi johtaa syrjäytymiseen.

Kokkonen uskoo, että tunnetaitoja voi opettaa yleissivistävistä lähtökohdista käsin siinä missä maantietoakin. Tunneasioista on niin vähän tietoa koulukirjoissa tai edes mediassa, joten Kokkosen mielestä perustaitoja on helpostikin opetettavissa. Oppikirjoissa voitaisiin esimerkiksi opettaa, mitä tunteita kuvaavia sanoja kielessämme on sekä kertoa esimerkkejä tunteiden säätelytavoista.

Erityisopettaja Lars Kihlström on huolissaan opettajien kuormituksesta ja näkee uudessa oppiaineessa vaaran myös kuorman lisääntymiseen. Hänen mukaansa opettajat kamppailevat päivittäin sen kanssa, että voisivat vastata monien lasten perusturvallisuuden puutteeseen kasvavien ryhmäkokojen ja vähäisten resurssien puristuksessa. Kihlströmin mielestä tarvitaan aikaa lapselle eikä uusia opetustekniikoita.

Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee termiä tunnesäätely. Hänen mielestään parempi sana olisi toiminnan ja käyttäytymisen säätely, sillä tunteiden säätely on hänen mielestään hyvin vaikeaa. Hän myös epäilee, ettei tunnetaitoja voi opettaa suuressa ryhmässä. Ihmisissä on hänen mukaansa valtavia yksilöllisiä eroja ja vähänkään syvempi tunnetaitojen opetus ryhmissä olisi hänestä hyvin hankalaa, jopa mahdotonta.

Tunnekouluttaja Mikael Saarinen uskoo puolestaan vakaasti, että tunnetaitoja voi opettaa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa sen parempi, mielellään jo tarhassa.

Terveystietoa opetetaan nykyisin esiopetuksesta aina toiselle asteelle saakka. Lisäksi monet korkeakoulut ja yliopistot ovat sisällyttäneet tunnetaitoihin liittyviä opintoja opetusohjelmiinsa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.