Hyppää pääsisältöön

Tunnetaidot rantautuivat opetukseen

Yhdeksänkymmentäluvulla kuuma termi psykologiassa oli tunneäly. 2000-luvulla "tunnetaidot" haluttiin jo mukaan suomalaiseen perusopetukseen, mutta vastaanotto oli ristiriitainen. Ajatus siitä että tunnetaitoja voisi taikka pitäisi opettaa on alusta asti herättänyt laajaa keskustelua. Ja voimakkaita tunteita.

Tunnetaidot sisältyvät terveystiedon oppiaineeseen, joka tuli mukaan peruskoulun uuteen tuntijakoon vuonna 2001 silloisen opetusministerin Maija Raskin toimesta. Terveystiedosta toivottiin pelastusta nuorten pahoinvointiin, koulukiusaamiseen, syrjäytymiseen ja jopa huumeongelmiin.

Terveystiedon tarpeellisuutta on perusteltu mm. työelämän koventuneilla vaatimuksilla ja monien lasten kotoaan saamalla vähäisellä tuella.

A-talkissa tunnetaitojen opettamisesta keskustelivat vuonna 2005 psykologian professori ja tunnettu temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen, psykologian tohtori Marja Kokkonen, erityisluokanopettaja Lars Kihlström ja tunnekouluttaja Mikael Saarinen.

Viimeistään syksystä 2006 alkaen terveystietoa ja siihen sisältyviä tunnetaitoja oli tarkoitus ryhtyä opettamaan kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa.

Tilanne ohjelman valmistumisen aikaan oli se, ettei opetusmateriaalia tai opettajien täydennyskoulutusta ollut vielä edes saatavilla. Keskustelussa todetaankin, että terveystiedon opettajien täydennyskoulutus on tulevien vuosien iso urakka.

Ohjelman alussa kurkistetaan mm. Matinkylän kouluun Espoossa, jossa seitsemäsluokkalaiset ovat lukeneet uutta oppiainetta viime syksystä lähtien. Tunneilla käsitellään fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja siihen liittyen myös tunnetaitoja.

Kun takana on lukuvuosi uutta opetusta, on Matinkylän koulun lehtori Mervi Skyttä hämmentynyt. Opetusryhmä on harjoitustöihin iso ja täynnä hyvin erilaisia oppilaita. Hän pohtii onko ”tunnesäätelyn” opetuksessa vaarana ajautua manipulaation puolelle ja onko koulujen tarkoitus tuottaa hillittyjä ihmisiä optimoituna työelämän tarpeisiin.

Psykologian tohtori Marja Kokkonen on ollut valmistelemassa tunnetaitojen opetuksen sisältöä ja vastaa huolestuneisiin epäilyihin, että tunnesäätelyn opettamisessa ei ole kyse manipuloimisesta tai tunteiden tukahduttamisesta. Opetuksessa pyritään auttamaan lasta tunnistamaan ja nimeämään tunteita, sekä opetetaan kykyä kääntää kielteisiä tunteita myönteisempään suuntaan. Tunnetaidoilla on tilausta, sillä tutkimusten mukaan mm. kyvyttömyys hillitä omia tunteita, kuten suuttumusta voi johtaa syrjäytymiseen.

Kokkonen uskoo, että tunnetaitoja voi opettaa yleissivistävistä lähtökohdista käsin siinä missä maantietoakin. Tunneasioista on niin vähän tietoa koulukirjoissa tai edes mediassa, joten Kokkosen mielestä perustaitoja on helpostikin opetettavissa. Oppikirjoissa voitaisiin esimerkiksi opettaa, mitä tunteita kuvaavia sanoja kielessämme on sekä kertoa esimerkkejä tunteiden säätelytavoista.

Erityisopettaja Lars Kihlström on huolissaan opettajien kuormituksesta ja näkee uudessa oppiaineessa vaaran myös kuorman lisääntymiseen. Hänen mukaansa opettajat kamppailevat päivittäin sen kanssa, että voisivat vastata monien lasten perusturvallisuuden puutteeseen kasvavien ryhmäkokojen ja vähäisten resurssien puristuksessa. Kihlströmin mielestä tarvitaan aikaa lapselle eikä uusia opetustekniikoita.

Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee termiä tunnesäätely. Hänen mielestään parempi sana olisi toiminnan ja käyttäytymisen säätely, sillä tunteiden säätely on hänen mielestään hyvin vaikeaa. Hän myös epäilee, ettei tunnetaitoja voi opettaa suuressa ryhmässä. Ihmisissä on hänen mukaansa valtavia yksilöllisiä eroja ja vähänkään syvempi tunnetaitojen opetus ryhmissä olisi hänestä hyvin hankalaa, jopa mahdotonta.

Tunnekouluttaja Mikael Saarinen uskoo puolestaan vakaasti, että tunnetaitoja voi opettaa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa sen parempi, mielellään jo tarhassa.

Terveystietoa opetetaan nykyisin esiopetuksesta aina toiselle asteelle saakka. Lisäksi monet korkeakoulut ja yliopistot ovat sisällyttäneet tunnetaitoihin liittyviä opintoja opetusohjelmiinsa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto