Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Vaatteita koivusta: selluloosasta tehty ekovaatekuitu tulee

Koivu on mahdollisesti tulevaisuudessa tekstiiliteollisuuden raaka-aine.
Koivun käyttöä tekstiiliteollisuuden raaka-aineena tutkitaan. Koivu on mahdollisesti tulevaisuudessa tekstiiliteollisuuden raaka-aine. koivu

Vaatteemme tehdään nykyään pääasiassa öljypohjaisista keinokuiduista ja vettä tuhlaavasta puuvillasta. Suomessa keinokuiduille ja puuvillalle on kehitetty yksi vaihtoehto. Esimerkiksi koivusta pystytään valmistamaan vaatekuitua aiempaa ympäristöystävällisemmin.

Puun kuivapainosta jopa puolet on selluloosaa. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston hankkeessa puun sisältämää selluloosaa työstetään tekstiilikuiduiksi uudella tavalla. Aallon Puunjalostustekniikan laitoksella tutkimusryhmää vetää professori professori Herbert Sixta.

Toimittaja Katja Solla ja tekstiilitaiteen opiskelija Marjaana Tanttu
Toimittaja Katja Solla ja tekstiilitaiteen opiskelija Marjaana Tanttu Toimittaja Katja Solla ja tekstiilitaiteen opiskelija Marjaana Tanttu haastateltava

Tekstiilitaiteen opiskelija Marjaana Tanttu on hankkeessa mukana. Tantun suunnittelema kaulahuivi on ensimmäinen uudesta kuidusta valmistettu vaate.

- Tämä mallikappale tuntuu aika lailla puuvillalta. Se on hiostamaton ja imee kosteutta, hankkeessa tutkimusavustajana toimiva Tanttu kertoo.

Uudenlainen kuitu on saanut nimen ioncell-F.

Osa vaatteista jo nyt selluloosaa

Selluloosaa käytetään tekstiilien raaka-aineena jo nyt. Siitä tehdään muun muassa viskoosia ja modaalia. Niiden ja muiden niin sanottujen muuntokuitujen raaka-aineet saadaan pääasiassa eri puulajeista. Sellupohjaisia kuituja on vaatetuotannon raaka-aineista vain muutama prosentti.

- Viskoosissa ja modaalissa on se ongelma, että niiden tuotanto vaatii myrkyllisiä kemikaaleja. Selluloosa pitää pilkkoa kemiallisesti, että se saadaan liukenemaan.

Ioncell-kuitua
Ioncell-kuitua Ioncell-kuitua ioncell-f

- Kehittämämme ioncellin tuotanto muistuttaa uuden sukupolven muuntokuitua nimeltä lyocell, joka tunnetaan myös kauppanimellä Tencel. Sekä lyocellissa että ioncellissa selluloosa liuotetaan suoraan ilman pilkkomista, Tanttu kertoo.

Ioncell-kuitu on lujaa ja märkänä kestävämpää kuin esimerkiksi viskoosi. Ioncellin pesunkestävyys on vielä kunnolla testaamatta. Nukkaantumistaipumus vaatii myös lisää tutkimustyötä.

Eukalyptusta, koivua vai lumppua?

Tantun suunnittelema prototyyppi-huivi on tehty eukalyptuksesta.

- Aloitimme kokeilun materiaalista, josta tehdään tällä hetkellä suurin osa selluloosapohjaisista tekstiilikuiduista. Mutta nyt olemme siirtyneet kotimaiseen raaka-aineeseen eli koivuun.

Inocell-F:stä tehty huivi.
Inocell-F:stä tehty huivi. Inocell-F:stä tehty huivi. ioncell-huivi

Uudenlainen tekstiilikuitu ei vaadi uusia puuplantaaseja. Koivu ja muut pohjoisten alueiden puut eivät lopu kesken, koska paperin kulutus vähenee. Puulle ja selluloosalle haetaan kiivaasti uusia käyttötapoja. Aalto-yliopiston hanketta rahoittaakin suomalaisen biotalouden keskittymä FIBIC Oy.

Parhaassa tapauksessa koivumetsääkään ei välttämättä tarvita.

- Ioncell-kuitua voidaan ehkä joskus valmistaa kierrätysmateriaalista. Ensimmäiset projektit tästä ovat aluillaan, mutta tuloksia ei vielä ole. Kierrätysraaka-aineen käyttö tulevaisuudessa olisi todella kiva ajatus, Tanttu visioi.

Ei ihan huomenna kaupoissa

Kuluttajat joutuvat odottamaan koivuvaatteita vielä hetken.

- Koivuselluloosasta tehtyjä vaatteita saa toivottavasti kaupasta kymmenen vuoden, – hyvässä tapauksessa jo viiden vuoden päästä. Tutkimuksessa käytämme laboratoriomittakaavan laitteistoa ja kuitua syntyy vain joitakin kymmeniä grammoja päivässä. Siitä on vielä pitkä matka teolliseen tuotantoon, Marjaana Tanttu muistuttaa.

Vielä pitkä matka teolliseen tuotantoon

Vaatevalmistajat ovat kuitenkin jo kiinnostuneet. Vaatetuotantoon kaivataan biohajoavia ja uusiutuvasta raaka-aineesta tehtyjä materiaaleja.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.