Hyppää pääsisältöön

Innsbruckin toiset paralympialaiset olivat lämminhenkinen talvitapahtuma

Vammaisten talviolympialaiset eivät vielä vuonna 1988 saavuttaneet suuren yleisön huomiota. Suomi pysyi edelleen vammaisurheilun kärkimaiden joukossa, vaikka mitalisaalis jäikin tuntuvasti pienemmäksi kuin edellisellä kerralla.

Alun perin tarkoituksena oli siirtyä käytäntöön, jossa talviparalympialaiset pidetään siellä missä olympialaisetkin. Calgarystä ei kuitenkaan saatu kokoon tarpeeksi toimitsijoita, joten synkronointi olympialiikkeen kanssa siirtyi neljän vuoden päähän Albertvilleen.

Innsbruckin toisiin paralympialaisiin otti osaa urheilijoita 22 eri maasta. Suuria yleisömassoja ei suorituspaikoilla kuitenkaan nähty. Hiihtolatujen varsille osui katselijoita lähinnä sattumoisin, sillä kisoista ei oltu kuultu edes lähikaupungissa. Kannustajiksi kuljetettiin linja-autoilla ympäristön koululaisia.

Vammaisurheilulta puuttui muutakin kuin mediahuomiota. Tukea ja sponsoreita ei herunut yhtä helposti kuin muille urheilijoille. Näkövammaisten keskusliiton liikuntatoimenjohtaja Hannu Laurell sanoo rahoittajien saannin olevan Suomessa erityisen vaikeaa.

Paralympialaisia sävyttävät hurtti huumori ja reilu yhteishenki, sisu ja keskinäinen kannustus, toimittaja Pirjo Mäenpää kuvailee vaikutelmiaan. "Kaikki ovat ystäviä keskenään, eikä kepulikonsteja käytetä."

NKL:n Hannu Laurellin mukaan eniten protesteja aiheutui kilpailijoiden vammaluokituksesta. Dopingvalvonnassa ongelmana olivat urheilijoiden lääkityksestä johtuvat tulkintavaikeudet.

Suomi jäi tällä kertaa neljänneksi

Suomalaisten sijoitus mitalitilastossa putosi pari pykälää edellisistä Innsbruckin kisoista. Eniten mitaleja keräsi Norja, kakkoseksi sijoittui Itävalta, sen jälkeen Länsi-Saksa ja Suomi (ohjelman maininta Suomen kuudennesta sijasta ei siis vastaa myöhempiä tilastoja).

Istuen tapahtuva pulkkahiihto oli nyt ensi kertaa olympialaisissa, mutta Suomen edustajat Tapio Nikunoja ja Erkki Pettinen eivät yltäneet mitaleille. Samoin kävi jääratakelkkailussa edellisten kisojen monimitalisteille, Veikko Puputille ja Lahja Hämäläiselle.

Alppilajeissa Suomen ainoa edustaja oli Kari Siponen, jonka paras sijoitus oli pujottelun kymmenes sija.

Suomi sai kaikki 25 mitaliaan hiihtolajeista. Kalervo Pieksämäki otti kaksi kultaa, samoin kuin menestysuraansa aloitteleva Tanja Tervonen (myöh. Kari), joka tosin joutui osanottajien vähäisyyden vuoksi hiihtämään molemmat matkansa yksin.

Miesten 10 kilometrillä saavutettiin komea kaksoisvoitto. Yhdellä sauvalla hiihtävien luokan voitti Kimmo Kettunen, ja hopeaa otti Suomen edelliskertainen hiihtokuningas Jouko Grip. Näissä kisoissa Grip saavutti yhteensä neljä mitalia, joista kirkkain oli ampumahiihdon kulta.

Voittoja ropisi myös näkövammaisten sarjoissa. Miia Ryynänen oli ykkönen B3-pikamatkalla, ja Kirsti Pennanen otti kultaa täysin sokeiden kympillä. Viestissä Suomi oli niinikään paras.

Suomen edustusurheilijoiden keski-ikä oli melko korkea. "Nuoret haluavat kilpailla terveiden joukossa", sanoo joukkueenjohtaja Harri Lindblom.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto