Hyppää pääsisältöön

Suomella hieno hiihtomenestys Lillehammerin paralympialaisissa

Vuoden 1994 paralympialaisissa Norjan Lillehammerissa suomalaiset hiihtäjät toivat peräti 24 mitalia, joista seitsemän kultaista.

Jälleen kerran Suomen syömähammaslajiksi muodostui hiihto, josta tuli kaikki paitsi yksi Suomen mitaleista. Se yksi mitali tuli ampumahiihdosta.

Eniten mitaleja suomalaisista keräsivät Kari Joki-Erkkilä ja Teuvo Ojala, jotka voittivat peräti neljä mitalia ja Kaija Tuikkanen sekä Tanja Tervonen (myöhemmin Tanja Kari) jotka hiihtivät kolme mitalia kumpikin.

Kari Joki-Erkkilän kaksi kultaa tulivat kelkkahiihdon viideltä ja kymmeneltä kilometriltä, hopea viestistä ja pronssi 15 kilometrin matkalla.

Ojala voitti hopeaa kelkkahiihdon viidellä kilometrillä ja viestissä ja pronssia kymmenellä kilometrillä sekä kelkkahiihdon ampumahiihdon 7.5 kilometrin kisassa.

Tervonen voitti paralympiakultaa perinteisen ja vapaan viiden kilometrin pystyhiihdoista ja hopeaa perinteisen 20 kilometrin matkalta.

Myös Kaija Tuikkanen voitti kaksi kultaa kisoista. Hän oli nopein näkövammaisten vapaan viidellä ja perinteisen 20 kilometrillä. Pronssia hän sai perinteisen viidellä kilometrillä.

Kaksi mitalia kisoista voittivat Kalervo Pieksämäki, Jouko Grip, Sisko Kiiski ja Timo Lahtinen. Muut suomalaismitalistit olivat Heikki Miettinen, Samuli Kämi, Seppo Joensuu ja Raimo Peltonen.

Kehitysvammaisten hiihto oli kisoissa näytöslajina. Suomesta oli mukana peräti viisi hiihtäjää. Parhaimmat sijoitukset hiihtivät Tuomo Kukkohovi ja Pirjo Karppinen. Molemmat voittivat hopeaa.

Neljän vuoden kuluttua Naganossa kehitysvammaisten hiihto oli jo virallisena lajina (linkki avautuu uuteen artikkeliin).

Teksti: Juhana Säilynoja

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto