Hyppää pääsisältöön

Suomella hieno hiihtomenestys Lillehammerin paralympialaisissa

Vuoden 1994 paralympialaisissa Norjan Lillehammerissa suomalaiset hiihtäjät toivat peräti 24 mitalia, joista seitsemän kultaista.

Jälleen kerran Suomen syömähammaslajiksi muodostui hiihto, josta tuli kaikki paitsi yksi Suomen mitaleista. Se yksi mitali tuli ampumahiihdosta.

Eniten mitaleja suomalaisista keräsivät Kari Joki-Erkkilä ja Teuvo Ojala, jotka voittivat peräti neljä mitalia ja Kaija Tuikkanen sekä Tanja Tervonen (myöhemmin Tanja Kari) jotka hiihtivät kolme mitalia kumpikin.

Kari Joki-Erkkilän kaksi kultaa tulivat kelkkahiihdon viideltä ja kymmeneltä kilometriltä, hopea viestistä ja pronssi 15 kilometrin matkalla.

Ojala voitti hopeaa kelkkahiihdon viidellä kilometrillä ja viestissä ja pronssia kymmenellä kilometrillä sekä kelkkahiihdon ampumahiihdon 7.5 kilometrin kisassa.

Tervonen voitti paralympiakultaa perinteisen ja vapaan viiden kilometrin pystyhiihdoista ja hopeaa perinteisen 20 kilometrin matkalta.

Myös Kaija Tuikkanen voitti kaksi kultaa kisoista. Hän oli nopein näkövammaisten vapaan viidellä ja perinteisen 20 kilometrillä. Pronssia hän sai perinteisen viidellä kilometrillä.

Kaksi mitalia kisoista voittivat Kalervo Pieksämäki, Jouko Grip, Sisko Kiiski ja Timo Lahtinen. Muut suomalaismitalistit olivat Heikki Miettinen, Samuli Kämi, Seppo Joensuu ja Raimo Peltonen.

Kehitysvammaisten hiihto oli kisoissa näytöslajina. Suomesta oli mukana peräti viisi hiihtäjää. Parhaimmat sijoitukset hiihtivät Tuomo Kukkohovi ja Pirjo Karppinen. Molemmat voittivat hopeaa.

Neljän vuoden kuluttua Naganossa kehitysvammaisten hiihto oli jo virallisena lajina (linkki avautuu uuteen artikkeliin).

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto