Tero Kyllönen
Yle
Poltetaan sitten halkoja takassa tai bensiiniä polttomoottorissa, ilmaan pääse palotapahtumassa kaasujen lisäksi pienhiukkasia. Nykymoottoreissa pienhiukkasten määrää rajoitetaan teknisesti, mutta pientalojen savupiippuihin filttereitä ei ole tulossa.
Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan Suomen pienhiukkaspäästöistä jopa 40 prosenttia on peräisin pientalojen tulisijoista: takoista, kiukaista ja keskuslämmityskattiloista.
Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta huomauttaa, että tulisijojen merkittävimmät pienhiukkauspäästöt mitataan sisätiloista. Uunin suuluukkujen tiiviydestä ja hormin imusta riippuen kaikki pienhiukkaset eivät karkaa savuna ilmaan.
– Jos savu haisee sisällä, löytyy myös pienhiukkasia. Jos hyvien polttopuiden lisäksi on poltettu roskia, on oletettava että sisäilmaan tulee terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja kaasuja, Jaakkola sanoo.
Pienhiukkaset ovat läpimitaltaan 2,5 mikronin, eli metrin miljoonasosan kokoisia. Jaakkolan mukaan ne vaikuttavat keuhkorakkuloiden kautta, mutta pienestä koostaan johtuen pääsevät imeytymään myös verenkieroon. Pitkäaikainen altistuminen niille altistaa keuhkoahtaumataudin kehittymiselle ja astman tai astmaoireiden puhkeamiseen.
– Näihin liittyviä tulehdusmarkkereita löytyy jo lyhytaikaisen, tavanomaisen takanpolton hiukkasvaikutuksille altistumisen jälkeen.
Päästöt kertyvät pakkaspäivinä
Oulun kaupungin ympäristötarkastaja Heikki Orava sanoo, että tulisijaperäiset pienhiukkaspitoisuudet asuinalueiden ulkoilmassa kasaantuvat erityisesti tyyninä pakkaspäivinä.
– Jos ilma alkaa kerrostua lämpötilan mukaan eikä virtauksia ole niin pystynsuuntaisesti kuin sivullekaan, pitoisuudet voivat olla korkeita. Säätila vaikuttaa voimakkaasti.
Pienhiukkaspäästöjen määrään voi jokainen pientaloasuja vaikuttaa omalla toiminnallaan. Hengitysliiton mukaan suurimmat pienhiukkaspäästöt ja savuhaitat tulevat vanhoista keskuslämmityskattiloista, jos niissä poltetaan puuta kitupoltolla pitkän paloajan saavuttamiseksi. Tulisijoissa ei liiton mukaan tule polttaa muuta kuin kuivia, puhtaita polttopuita, ei roskia eikä paperia. Hengitysliitto opastaa sytyttämään polttopuut ilmavasti asetellun kasan päältä. Näin savukaasujen palaminen on mahdollisimman puhdasta alusta alkaen.
Asiantuntijat:
JOUNI JAAKKOLA, kansanterveystieteen professori, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, Oulun yliopisto
HEIKKI ORAVA, ympäristötarkastaja, Oulun kaupunki
Toimittaja: JUHA-PEKKA HONKANEN
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 17.12.2015
