Hyppää pääsisältöön

Yksityiset terveyspalvelut yleistyvät

Hoidamme terveyttämme käyttämällä usein yksityistä terveydenhuoltoa. Julkisella puolella terveyspalveluita on ulkoistettu yksityisille palveluntuottajille. Myös työterveyshuoltoa pyörittää pääosin yksityissektori. Moni varmistaa omaa tai lapsensa terveyttä yksityisillä vakuutuksilla, joiden turvin käydään yksityislääkäreillä.

Imetysohjausta yksityisesti

Ammattitaitoista palvelua saa yhä useammin suoraan yksityisiltä terveysalan yrittäjiltä. Kolme TYKS:in Naistenklinikalla työskentelevää kätilöä perusti vuoden vaihteessa yrityksen, Mammaen. Vakituisen työnsä lisäksi, ja sen ulkopuolella, he tarjoavat toiminimellä koulutusta ammattilaisille sekä imetysvalmennusta ja -ohjausta tuoreille äideille.

– Äideillä on erilainen tarve. Joku saa tosi hyvää ja riittävää ohjausta ja tukea julkiselta puolelta, joku toinen taas kokee, että se ei riitä tai tavoita, ei ole oikea-aikaista tai imetykseen tarvitaan muuten enemmän ohjausta. Ajattelen, että on hyvä, että on vaihtoehtoja. Ei tarvitse jäädä yksin ongelmien kanssa, kertoo Leena Kaunisto, yksi kätilöistä.

Yle Akuutti

Samoilla linjoilla on TYKS:in Naistenklinikan ylilääkäri, professori Seija Grenman.

– Jos ajatellaan imetysohjausta, niin neljä viidestä äidistähän on tyytyväisiä siihen, mitä he sairaalasta saavat. Sitten on se viidesosa, joka tarvitsee enemmän ohjausta ja tukea. On ihan hyvä, että heillä on mahdollisuus se saada, Grenman toteaa.

– Niin kauan kun yksityiset palvelut ovat ammattitaitoisten henkilöiden antamia ja täyttävät ne samat kriteerit, jotka ovat julkisella sektorillakin hoitoa annettaessa, se on hyvä palvelu, joka täydentää julkista terveydenhuoltoa, lisää Grenman.

TYKS:in kätilöt opiskelivat työnsä ohessa kansainvälisen IBCLC -sertifikaatin (International Board Certified Lactation Consultant). IBCLC on imetykseen erikoistunut terveydenhuollon ammattilainen. Tutkimukset ovat todenneet imetyksen olevan niin vauvan kuin äidinkin terveydelle hyväksi ja terveysvaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Imetys ei kaikilta ilman ohjausta suju.

– On tutkittua tietoa, että jos äiti saa valmennusta raskauden aikana ja apua imetyksen eri vaiheissa erityisasiantuntijalta, äidit imettävät enemmän ja pidempään, kertoo kätilö Petronella Sevelius.

Onko kaikilla varaa hoitaa terveyttään yksityisesti?

Imetys kannattaa siis kansanterveyttäkin ajatellen. Vaan onko kaikilla varaa hyödylliseen, mutta maksulliseen neuvontaan?

– Tietysti yksityisten terveyspalvelujen hankkimisessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, koska kaikilla ei ole vakuutuksia tai kaikilla ei muuten ole taloudellisia resursseja niitä hankkia. Kuitenkin olen sitä mieltä, että ne ovat hyvä, täydentävä lisä. Toisaalta meidän pitäisi pyrkiä tällä julkisella sektorilla siihen, että pystyisimme mahdollisimman hyvin potilaita ja perheitä palvelemaan, pohtii Seija Grenman.

Yle Akuutti

Säästötoimet ovat eri puolilla Suomea purreet muun muassa julkisen terveydenhuollon synnytysvalmennukseen. Sitä on nykyisin mahdollista hankkia yksityisesti.

– Jos resurssit antaisivat myöden, mielellämme me enemmän antaisimme synnytysvalmennusta tai sitten perusterveydenhuollossa pitäisi resurssoida, että siellä pystytään sitä antamaan, ylilääkäri Grenman huomauttaa.

Tosilla nopeat, toisilla hitaat terveyspalvelut

Ihmiset arvostavat, että he pääsevät lääkäriin nopeasti ja ilman jonotusta, muistuttaa palvelujärjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Siitä saattaa syntyä kehä. Kun yksityinen sektori tekee enemmän ja enemmän terveydenhuoltoa väestölle, julkisen terveydenhuollon ei tarvitsekaan järjestää ja tuottaa niitä palveluita niin paljon. Mutta myös niin, että osaaminen tähän alueeseen vähenee, kun lapsia ei käy siellä ostamassa tai hankkimassa palveluita, painottaa Kärkkäinen.

– Nythän tämä ilmiö on jossain määrin jo toteutunutkin esimerkiksi lastenlääkäripalveluissa. Noin puoli miljoonaa lasta on jo vakuutettu yksityisesti. Nämä lapset käyvät yleensä yksityislastenlääkärillä ja sillä tavalla he eivät kuormita julkisen terveydenhuollon terveyskeskuksen lääkäreitä, Kärkkäinen lisää.

Kärkkäinen ymmärtää hyvin henkilöitä, jotka ottavat vakuutuksia tai ovat työterveyden piirissä.

– Mutta jos ajattelemme koko järjestelmää, niin tämähän on epätasa-arvoistava mitä suurimmassa määrin. Meillä osa väestöä pääsee hyvin terveyspalveluihin. Heillä on yksityisterveydenhuollon lisäksi käytettävissä kuitenkin rinnalla myös julkiset palvelut. Sitten osalla väestöstä, joka ei ole vakuutusten tai työterveyshuollon piirissä, on julkiset palvelut, joihin on selvästi pitemmät viiveet, Kärkkäinen painottaa.

Yle Akuutti

Jukka Kärkkäinen korostaa, että Suomessa on hyvä ja laadukas yksityinen terveydenhuolto. Myös hän pitää hyvänä, että yksityisen sektorin palvelut täydentävät julkisen sektorin palveluita. Kysymys on lähinnä kokonaisuudesta ja siitä kuka vastaa terveydenhuollosta ja palveluiden tuottamisesta.

– Systeemimme ja nähdäkseni myös poliittinen yksimielisyys on hyvin vahvasti sillä kannalla, että julkinen sektori vastaa riittävistä terveyspalveluista koko väestöllä riippumatta henkilön varallisuudesta tai missä hän asuu Suomessa. Tämä olisi lähtökohta. Sitä voivat sitten täydentää yksityissektorin palvelut, joihin kansalaiset voivat vapaaehtoisesti hakeutua ja ne toimivat markkinaperiaatteella. Tämän lisäksi yksityissektori on jo nyt vahvasti mukana, ja varmasti tulevaisuudessakin, siinä että julkinen sektori - kun sillä on tämä järjestämisvastuu - ostaa väestölle palveluita yksityissektorilta, selvittää Kärkkäinen.

Sairaalarakennuksia yksityisin varoin?

Yksityisin varoin edistetään myös uuden valtakunnallisen lastensairaalan rakentamista Helsinkiin. Yksityiset henkilöt ja yritykset ovat lähteneet lahjoittamaan rahaa, sillä vanhat tilat ovat hajoamassa käsiin ja käynnissä oleva varainkeräys vauhdittaa rakennushanketta. Tämänkaltainen tapa koota rahaa on Suomessa poikkeuksellinen.

Jukka Kärkkäinen ei näe sinänsä pahaa siinä, että ihmiset lahjoittavat rahaa julkiselle sektorille.

– Ensisijaisena pitäisin, että kerätään julkisen verotuksen kautta riittävä rahoitus ja ohjataan sitä riittävästi terveydenhuollon toimintaan ja myös rakennuksiin. Ainakin, jos näitä yksityisiä rahoituksia aletaan enemmän ottaa julkiselle sektorille, valtiovallan pitäisi jotenkin tätä kokonaisuutta ohjata niin, ettei pääse epätasa-arvoista asetelmaa syntymään siitä, että jossain päin Suomea on huonot rakennukset ja toisissa taas paremmat, summaa Kärkkäinen.

Asiantuntijat:

SEIJA GRENMAN, professori, ylilääkäri, Naistenklinikka, TYKS

JUKKA KÄRKKÄINEN, päällikkö, Palvelujärjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikkö, THL


Toimittaja: LEA FROLOFF