Hyppää pääsisältöön

Epämääräisillä diagnooseilla ratkaistiin ihmisten tulevaisuus

Ville Kivimäki
Ville Kivimäki Kuva: © Pertti Nisonen ville kivimäki

Rannalla on kolme miestä, heillä on vene, johon mahtuu kaksi miestä. Kuinka kaikki kolme miestä pääsevät joen yli?

Mitä vastaisit, jos olisit psyykkisesti vakavasti sairastunut, ja lääkäri esittäisi sinulle tällaisen kysymyksen? Sodan aikana psykiatrit mittasivat mieleltään murtuneitten sotilaitten vähä-älyisyyttä matemaattisilla tehtävillä, sananlaskuilla ja muilla knoppikysymyksillä. Epämääräisillä diagnooseilla ratkaistiin ihmisten tulevaisuus.

Eräs sotapsykiatri arvioi. että sota-aikana Suomen armeijassa oli 13 000 psykopaattia. Tuo diagnoosi oli hyvin lavea, mutta yleensä se tarkoitti yhteiskuntakelvotonta. Kaikkiaan sodassa oli mieleltään murtuneita noin 18 000.

Tietokirjailija, historioitsija Ville Kivimäki ja Nadja Nowak keskustelevat teoksesta Murtuneet mielet - taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945

Kirjakerhon viikon kirjan Ville Kivimäki: Murtuneet mielet - taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 Yle Radio 1 18.02.2014

Kuuntele Yle Areenasta:
Kirjakerhon viikon kirja: Ville Kivimäki: Murtuneet mielet

Katso Yle Areenasta ohjelmia, joissa Ville Kivimäki on vieraana.

Inhimillinen tekijä
Murtuneet mielet ja murtuneet miehet. Määräsikö isien sota myös lasten elämän suunnan? Anne Flinkkilän vieraina näyttelijä Sinikka Sokka, kirjailija Ulla Vaarnamo ja historiantutkija Ville Kivimäki.

Aamu-Tv:n haastattelussa Ville Kivimäki avaa uuden näkökulman Tuntemattomaan sotilaaseeni
Sota kiinnostaa meitä suomalaisia vuodesta toiseen ja aivan erityisesti näin itsenäisyyspäivän aikoihin. Tieto-Finlandialla palkittu kirja Murtuneet mielet kertoo siitä, miten sota vaikutti ihmisten mieliin. Rintamalla puhuttiin "tärähtäneistä", sodan jälkeen moni heistä jäi ilman apua.

Kuuntele Areenasta ohjelmia, joissa Ville Kivimäki on vieraana:

Puheen Aamu 03.09.2013
Vieraana Ville Kivimäki: "Jokaisella sotilaalla on murtumakohtansa"

Tiedeykkönen 11.02.2014
Työnsä menettänyt professori Dariusz Leszczynski ja tietokirjavoittaja Murtuneet mielet

Julkinen sana 15.01.2014
Isoisien taisto ja murtuneet mielet

Historiasarjoja 15.06.2011
Suomi jatkosodassa 8/10: sotatraumat

Aiheeseen liittyvää muualla Ylen verkossa:

Elävä arkisto: Sodan pojat 24.11.1999
Kuusiosaisessa Erkki Kujalan toimittamassa radiosarjassa Sodan pojat käsiteltiin sodan kokemuksia lasten silmin.

Elävä arkisto: Sodasta huumehelvettiin
Silminnäkijä: 54 vuotta huumekoukussa 18.09.2003

Elävä arkisto: Sota-Helsingin kasvot
Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Yle Oppiminen: Sotatraumat 2011

Yle Uutiset: Sotilasvanhempien sotatraumat siirtyvät lapsille 22.07.2013

Yle Uutiset: Muisteluryhmistä apua sotatraumoihin 05.12.2010

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

  • Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa vuonna 1981.

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi teki ehdotuksen elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet ja tietokoneet. Samaan aikaan Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Oli vuosi 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri