Hyppää pääsisältöön

Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa

Perunajono Kauppatorilla 1918
Perunajono Helsingin kauppatorilla 1918 Perunajono Kauppatorilla 1918 Kuva: Timiriasew Ivan /Helsingin kaupunginmuseo perunajono kauppatorilla 1918

Suomi ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan, niin usein ajattelemme. Pääsääntöisesti se pitää paikkansakin, mutta eivät aikalaiset sitä tienneet. Olihan Suomi vielä osa Venäjän keisarikuntaa ja siinä mielessä sodan todennäköinen osapuoli.

Heti Sarajevon laukausten jälkeen Helsingissä kesän 1914 oli täyttänyt jännitys ja odotus, kuten muuallakin Euroopassa. Ja kun sota elokuun alussa syttyi, oli Helsingissäkin paniikki valmis.
Pelättiin saksalaisten maihinnousua ja sitä, että vaikka suomalaisten asevelvollisuus oli lakkautettu, niin suomalaisetkin saatettaisiin mobilisoida Venäjän armeijaan. Ihmiset pakenivat Helsingistä. Matkustajajunia lähti harvoin ja pahimmillaan jonot ulottuivat aseman läpi Kansallisteatterille ja Kaisaniemen lammikolle saakka.

Ihmiset pakenivat Helsingistä. Matkustajajunia lähti harvoin ja pahimmillaan jonot ulottuivat aseman läpi Kansallisteatterille ja Kaisaniemen lammikolle saakka.

Mutta mitä sitten tapahtui? Maailmansotahan kesti neljä pitkää vuotta. Siihen aikaan mahtuu sodan alkamisen aiheuttama paniikki, sotatalouden kukoistusvuodet, Venäjän vallankumouksien aiheuttamat levottomuudet, itsenäisyysjulistus, sisällissota, paheneva elintarvikepula, saksalaisten maihinnousu, espanjantauti ja paljon muutakin.

Näistä tapahtumista kerrotaan Maailmansota Helsingissä -ohjelmasarjassa. Ohjelmasarjassa liikutaan vuosien 1914-18 aikaisilla autenttisilla tapahtumapaikoilla Helsingissä ja käydään läpi maailmansodan vaikutusta pääkaupunkilaisten elämään. Toimittaja Seppo Heikkisen oppaana kaupunkikierroksella on historiantutkija filosofian tohtori Samu Nyström.

Ohjelmasarjan osat:




Suomalaisiakin osallistui ensimmäisen maailmansodan taisteluihin

Vaikka suomalaiset oli vapautettu asevelvollisuudesta jo kymmenisen vuotta ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä, taisteli suomalaisia kuitenkin rintamalla molemmilla puolilla. Jääkäreiden historia Saksan armeijassa on hyvin tunnettu, mutta Venäjän armeijaan värväytyneiden vapaaehtoisten tarina on paljon tuntemattomampi.


Lisämateriaaleja:

Videokooste Helsingistä

Videokooste Helsingin kaupunginmuseon ensimmäisen maailmansodan aikaisista valokuvista (kuvaajina Signe Brander ja Ivan Timiriasew) Pentti Männikön äänimaiseman säestyksellä You Tube-palvelussa (4 min 30 s):

Aikalaismuistoja ensimmäisen maailmansodan aikaisesta Suomesta

Kotkalainen Reino Tenkanen (1899-1995) oli 15-vuotias ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Oheisessa Elävän arkiston jutussa hän muistelee sitä miten ensimmäinen maailmansota näkyi Kotkassa. Reino Tenkasta haastatteli Olli Ihamäki vuonna 1995 (15 min).


Saksalaisten maihinnousu Suomeen

Bundesarchivin verkkosivuilta löytyy saksalaisten filmille kuvaama maihinnousu Hankoon ja Helsingin valtaus huhtikuussa 1918 (20 min mykkä).

Bundesarchivin verkkosivuilta löytyy myös toinen saksalaisten kuvaamaa filmi Suomen sisällisodasta huhtikuulta 1918 (11 min mykkä).

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua