Hyppää pääsisältöön

Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa

Perunajono Kauppatorilla 1918
Perunajono Helsingin kauppatorilla 1918 Perunajono Kauppatorilla 1918 Kuva: Timiriasew Ivan /Helsingin kaupunginmuseo perunajono kauppatorilla 1918

Suomi ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan, niin usein ajattelemme. Pääsääntöisesti se pitää paikkansakin, mutta eivät aikalaiset sitä tienneet. Olihan Suomi vielä osa Venäjän keisarikuntaa ja siinä mielessä sodan todennäköinen osapuoli.

Heti Sarajevon laukausten jälkeen Helsingissä kesän 1914 oli täyttänyt jännitys ja odotus, kuten muuallakin Euroopassa. Ja kun sota elokuun alussa syttyi, oli Helsingissäkin paniikki valmis.
Pelättiin saksalaisten maihinnousua ja sitä, että vaikka suomalaisten asevelvollisuus oli lakkautettu, niin suomalaisetkin saatettaisiin mobilisoida Venäjän armeijaan. Ihmiset pakenivat Helsingistä. Matkustajajunia lähti harvoin ja pahimmillaan jonot ulottuivat aseman läpi Kansallisteatterille ja Kaisaniemen lammikolle saakka.

Ihmiset pakenivat Helsingistä. Matkustajajunia lähti harvoin ja pahimmillaan jonot ulottuivat aseman läpi Kansallisteatterille ja Kaisaniemen lammikolle saakka.

Mutta mitä sitten tapahtui? Maailmansotahan kesti neljä pitkää vuotta. Siihen aikaan mahtuu sodan alkamisen aiheuttama paniikki, sotatalouden kukoistusvuodet, Venäjän vallankumouksien aiheuttamat levottomuudet, itsenäisyysjulistus, sisällissota, paheneva elintarvikepula, saksalaisten maihinnousu, espanjantauti ja paljon muutakin.

Näistä tapahtumista kerrotaan Maailmansota Helsingissä -ohjelmasarjassa. Ohjelmasarjassa liikutaan vuosien 1914-18 aikaisilla autenttisilla tapahtumapaikoilla Helsingissä ja käydään läpi maailmansodan vaikutusta pääkaupunkilaisten elämään. Toimittaja Seppo Heikkisen oppaana kaupunkikierroksella on historiantutkija filosofian tohtori Samu Nyström.

Ohjelmasarjan osat:




Suomalaisiakin osallistui ensimmäisen maailmansodan taisteluihin

Vaikka suomalaiset oli vapautettu asevelvollisuudesta jo kymmenisen vuotta ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä, taisteli suomalaisia kuitenkin rintamalla molemmilla puolilla. Jääkäreiden historia Saksan armeijassa on hyvin tunnettu, mutta Venäjän armeijaan värväytyneiden vapaaehtoisten tarina on paljon tuntemattomampi.


Lisämateriaaleja:

Videokooste Helsingistä

Videokooste Helsingin kaupunginmuseon ensimmäisen maailmansodan aikaisista valokuvista (kuvaajina Signe Brander ja Ivan Timiriasew) Pentti Männikön äänimaiseman säestyksellä You Tube-palvelussa (4 min 30 s):


Aikalaismuistoja ensimmäisen maailmansodan aikaisesta Suomesta

Kotkalainen Reino Tenkanen (1899-1995) oli 15-vuotias ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Oheisessa Elävän arkiston jutussa hän muistelee sitä miten ensimmäinen maailmansota näkyi Kotkassa. Reino Tenkasta haastatteli Olli Ihamäki vuonna 1995 (15 min).


Saksalaisten maihinnousu Suomeen

Bundesarchivin verkkosivuilta löytyy saksalaisten filmille kuvaama maihinnousu Hankoon ja Helsingin valtaus huhtikuussa 1918 (20 min mykkä).

Bundesarchivin verkkosivuilta löytyy myös toinen saksalaisten kuvaamaa filmi Suomen sisällisodasta huhtikuulta 1918 (11 min mykkä).

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Mies! Testaa oletko #vaimonkesyttäjä

    Vaimoissa piilevä kahviraivo voi lamaannuttaa naineen miehen

    Liian monissa vaimoissa piilevä kahviraivo ja säännöllinen vastaansanominen lamaannuttavat naineiden miesten voiman. Testatkaa, kuinka hyvin osaatte kesyttää vaimonne! Testi perustuu eittämättä 1800-luvun lopun luotettavimpaan käsikirjaan: "Kuinka hyvä aviomies voi parantaa pahan vaimonsa" (1898).

  • Suomalaissiirtolaisten vaiettu historia - junapummeina ja kerjäläisinä 30-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    C- kasetilta löytyi uskomaton selviytymistarina: Kun 17-vuotias pohjalainen Hanski astui Amerikanlaivaan vuonna 1929, hän luuli rikastuvansa Kanadan kaivoksilla. New Yorkin pörssiromahdus muutti kuitenkin kaiken. Töitä ei ollutkaan, asuntoon ei ollut varaa, ja säästötkin hupenivat hetkessä. Alkoi huikea seikkailu junapummina.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Kuvaa #omamuseo ja osallistu kilpailuun!

    Kokoelma, esine, tila – mikä on sinun museosi?

    Haluatko perustaa oman museon? Onko sinulla jo sellainen? Kokoa omista museoesineistäsi näyttely, kuvaa se ja osallistu #omamuseo-kuvakeräykseen 22.5. mennessä!

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.