Hyppää pääsisältöön

Kriitikon kuolema

Seppo Heikinheimo
Seppo Heikinheimo Kuva: Pertti Toukkari / Wikipedia seppo heikinheimo

Musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo vei teoksensa Mätämunan muistelmat kustantajalle keväällä 1997. Muistelmiensa lopussa Heikinheimo listasi syyt sille, miksi halusi tappaa itsensä. Pian tämän jälkeen toukokuun lopulla, kriitikko teki itsemurhan helsinkiläisessä hotelli Pasilassa. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen, Heikinheimon esimies, sai puhelun myöhään illalla.

- Puhelimessa Seppo sanoi, että nyt se tapahtuu. Nyt on lähtö lähellä, Meriläinen kertoo.

Itsemurhauhkaus ei ollut ensimmäinen laatuaan. Heikinheimo oli aika ajoin soittanut esimiehelleen ja uhannut tappaa itsensä. Yli kaksikymmentä vuotta kestäneen työtoveruuden aikana Heikinheimo ja Meriläinen olivat usein keskustelleet kriitikon psyykkisistä ongelmista. Tähän mennessä uhkaukset olivat jääneet ainoastaan uhkauksiksi.

- Ensimmäinen ajatukseni oli, että ahaa, nyt on taas se aika vuodesta tai kuukaudesta, kun itsemurha-ajatus on tullut mieleen.

Tällä kertaa Heikinheimo kuitenkin vakuutti Meriläiselle, että mikään ei enää auta. Hän kertoi varmistaneensa, ettei häntä saada kiinni ennen kuolemaa. Puhelua ei onnistuttu paikantamaan.

Heikinheimon puhe alkoi puhelun aikana hidastua.

- Silloin todella hätäännyin. Arvasin, että nyt on niin paljon pillereitä vatsassa, että se vaikuttaa puheeseen. Se oli aika kauhea hetki, kun puhelun toisessa päässä tuli täysin hiljaista, Meriläinen kertoo.

- Huutelin puhelimeen varmaan viisi minuuttia vielä hiljaisuuden jälkeen, mutta sieltä ei enää kuulunut mitään.

Puolenyön aikoihin Reetta Meriläinen sai Heikinheimon vaimolta Päiviltä vahvistuksen, että kriitikko oli kuollut. Reetta Meriläinen kertoo, että hänet valtasi täydellinen toivottomuus.

- Ymmärsin, että Heikinheimon puhelun tarkoitus oli hyvä, koska hän puhelun aikana kiitti ymmärryksestä ja kaikesta, mitä olin hänen hyväkseen tehnyt. Mutta hyvästä tarkoituksestaan huolimatta hän jätti aivan hirvittävän taakan, Meriläinen sanoo.

Reetta Meriläinen kertoo, että puhelu oli yksi hänen elämänsä traumaattisimpia tilanteita.

- Joka kerran, kun puhun tästä asiasta, tuntuu, että ohut kalvo tämän henkisen arven päältä avautuu.

Syitä itsemurhaan on Meriläisen mukaan vaikea lopullisesti ymmärtää. Heikinheimon psyykkiset ongelmat ja konfliktitilanteisiin hakeutuminen johtivat ihmisten kaikkoamiseen kriitikon ympäriltä. Tämä ei koskenut ainoastaan suomalaista musiikkimaailmaa, jonka kanssa Heikinheimo oli jatkuvassa kahnauksessa, vaan lopulta myös ystäviä.

- Heikinheimon psyykkinen rakenne oli hyvin jyrkkäpiirteinen. Hän oli hyvin toimelias ja aikaansaava. Mutta toisaalla olivat nämä synkät varjot, jotka saivat hänet pyörimään maanpinnan alla, hautatasolla, Reetta Meriläinen kertoo pitkäaikaisesta kollegastaan.

Pietari Kylmälä ja Tuomas Karemo

Kommentit
  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri