Hyppää pääsisältöön

Pakanaperinteitä Liettuan luonnon keskellä

Itsenäistyneessä Liettuassa etsittiin omia juuria muinaisuskonnon avulla. Ajankohtainen kakkonen vieraili Romuva-liikkeen muinaisille jumalille omistetulla pakanaleirillä vuonna 1993. Pako modernista maailmasta tapahtuu laulujen, käsitöiden ja rituaalien voimin.

”Tämä on identiteettikysymys, siihen tätä uskoa tarvitaan. Tarvitaan toinen elämäntapa vastapainoksi massakulttuurille tasapainottamaan sitä”, kertoo virolainen opiskelija Ergo Västrik kansainvälisessä maauskoisten tapaamisessa Liettuassa. Hän on yksi monista liettualaisen Romuva-liikkeen ulkomaalaisista vieraista. Heitä on saapunut ympäri Baltiaa ja myös Suomesta.

Romuva perustettiin 1960-luvulla vaalimaan liettualaista kansanperinnettä. Neuvostoliiton vallan aikana liike kiellettiin, koska sitä pidettiin nationalistisena ja neuvostovastaisena. Liettuan itsenäistymisen jälkeen Romuva on keskittynyt luonnon kunnioittamiseen ja perinteisen maauskon elvyttämiseen. Erityisesti liettualaiset nuoret kiinnostuivat kulttuuriperinnöstään.

”Tämä ei ole yritys palata johonkin luolamenneisyyteen, vaan yritys ilmaista sivistystä uudella tavalla”, sanoo Romuvan johtaja Jonas Trinkunas Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa kuvankauniissa maisemissa.

Jutussa seurataan leiriläisten luonnonläheisiä toimia ja kerrotaan liettualaisen muinaisuskonnon pääpiirteistä. Tutuksi tulee muun muassa kunnioittava suhtautuminen puihin, maan jumala Žemyna ja ukkosen jumala Perkūnas, jonka nimestä on johdettu myös kotoinen Perkeleemme.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto