Hyppää pääsisältöön

Salt Lake Cityn kisat vedenjakajana Suomen paralympiamenestyksessä

Julkaistu . Päivitetty

Salt Lake Cityn vuoden 2002 paralympialaisten kaikki suomalaismitalit tulivat naisten hiihtolajeista. Jaana Argillander voitti kultaa sekä hopeaa ja Merja Hanskin pronssi täydensi mitalivärisuoran. Tanja Kari päätti uransa kolmeen henkilökohtaiseen kultaan. Kisoihin myös päättyi Suomen yhtäjaksoinen mitalimenestys talviparalympialaisissa.

Salt Lake Cityn talviparalympialaiset tarjoiltiin suomalaisille ensimmäistä kertaa useammalla koostelähetyksellä. Kiinnostus vammaisurheilua kohtaan kasvoi ja vauhti kiihtyi. Erityisesti Itä-Euroopan maat satsasivat kovalla kädellä myös paralympiamenestykseen. Salt Lake Cityn kisat avasi näyttävissä juhlallisuuksissa Yhdysvaltojen silloinen presidentti George W. Bush videon välityksellä.

Suomen paralympiajoukkue voitti kisoissa kahdeksan mitalia ja Suomi oli paralympialaisten yhdeksänneksi menestynein maa.

Ensimmäisen mitalin toi Merja Hanski, joka hiihti näkövammaisten sarjan viidellä kilometrillä pronssille.

Jaana Agrillander hiihti vaikeasti heikkonäköisten sarjan viidellä kilometrillä hopeaa. Argillander kaatui hiihdossa ja menetti samalla mahdollisuutensa kultaan, joka jäi lopulta viiden sekunnin päähän. Sisko Kiiski sijoittui matkalla niin ikään kaatumisen takia harmittavasti neljänneksi.

Argillander kuittasi pettymyksensä kymmenellä kilometrillä, jonka jälkeen hän pääsi juhlimaan ansaittua kultamitalia. Hän oli ensimmäisellä väliaikapisteellä vielä 40 sekuntia kärjestä, mutta hiihti taktisesti älykkäästi ja sivakoi lopulta voittoon 1,4 sekunnin turvin.

Tanja Kari saavutti kaikki tavoitteensa urallaan

Suomen kaikkien aikojen kullatuin (13 kultamitalia) talviparalympiaurheilija, liikuntavammaisten sarjan hiihtäjä Tanja Kari päätti upean uransa Salt Lake Cityyn. 30-vuotias Kari voitti viimeisissä kisoissaan kolme kultamitalia ja hänet valittiin samana vuonna Suomen parhaaksi vammaisurheilijaksi.

”Se oli aivan täydellinen hiihto. En osannut edes uneksia näin täydellisestä hiihdosta”, Kari kertoi viimeisessä kultamitalihaastattelussa. ”On ne (kaikki tavoitteet) saavutettu. Tämä oli ilman muuta nyt tässä. Mutta työ hiihdon parissa jatkuu tavalla tai toisella.”

Kaikki mitalistit olivat mukana myös 3 x 2,5 km:n viestihiihdossa, jossa suomalaiset voittivat pronssia.

Kisojen päätteeksi Suomen joukkueenjohtaja Pertti Pousi ennakoi tulevaa kilpailua. Suomen tulisi kasvattaa vammaisurheilun tukea, jotta menestys olisi myös jatkossa aiempien vuosien tasolla.

”Totaalisempaa ja ammattimaisempaa — koko vuotista valmentautumista. Siihen on löydettävä voimavaroja. Muuten se ei onnistu”, Pousi peräänkuulutti.

Sukupolvenvaihdos ja koveneva kilpailu konkretisoituivat heti seuraavissa talviparalympialaisissa Torinossa 2006, jolloin Suomi jäi ensimmäistä kertaa ilman mitalia.

Teksti: Ville Matilainen

Katso myös

Kommentit

  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Ensimmäinen suomalainen stereona tehty tv-näytelmä kertoo köyliöläisen talonpojan ja Ruotsin piispa Henrikin tarinan uusiin puitteisiin sijoitettuna. Lallin roolissa nähdään Markku Blomqvist.

    Kauhea murhamies Lalli

    Ensimmäinen suomalainen stereona tehty tv-näytelmä.

    Eletään 1100-lukua Köyliössä. Hyvin toimeentuleva talonpoika Lalli käy turkiskauppaa saksalaisten kanssa, kunnes piispa Henrik rantautuu Suomeen. Ensimmäinen suomalainen stereona tehty tv-näytelmä kertoo köyliöläisen talonpojan ja Ruotsin piispan tarinan uusiin puitteisiin sijoitettuna.

    Kommentteja 2
  • Matti Pellonpää ja Kari Väänänen lukevat Nalle Puhia (1991).

    Pellonpään ja Väänäsen Nalle Puh -luenta on modernin ajan radioklassikko

    Matti Pellonpää ja Kari Väänänen puhuivat Puhin eläväksi

    Kun Matti Pellonpää ja Kari Väänänen vuonna 1991 antoivat äänensä Nalle Puhille, muodostui kahden Milnen klassikkokirjan luennasta itsestään klassikko. Tätä lastenohjelmaa aikuisetkin kuuntelivat herkeämättä. Kirjoista ensimmäinen on kuunneltavissa kokonaisuudessaan Areenassa 30.8.2019 asti.

    Kommentteja 8
  • Puu-Turku.

    Puutalojen Turku

    Häviääkö kaikki historiallisesti arvokas, kysyttiin 1979.

    Ohjelmassa käsitellään Suomen vanhimman kaupungin historiaa rakentamisen näkökulmasta. Vuonna 1979 kysyttiin, häviääkö kaikki historiallisesti arvokas, kun rakennetaan uutta Turkua.

    Kommentteja 2

Aiheeseen liittyvää

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto