Hyppää pääsisältöön

Sanna Tahvanaisen romaani Kuningatar on paitsi hieno, myös hauska

Sanna Tahvanainen
Sanna Tahvanainen Sanna Tahvanainen Kuva: Cata Portin sanna tahvanainen

Kaikkien aikojen mahtavin nainen, Iso-Britannian kuningatar Viktoria, majaili kolme vuotta Sanna Tahvanaisen kodin nurkissa – ja oikeastaan majailee edelleen, sillä niin voimakkaasti hän on samastunut romaaninsa päähenkilöön.

Tahvanainen riisuu Viktoriansa naiseksi, jonka rakkausavioliitto serkkunsa, köyhän saksalaisen prinssi Albertin kanssa on valtataistelua. Kun Viktoria on pieni tyttö, hänen kunnianhimoinen äitinsä kasvattaa tulevaa kuningatarta suorastaan julmasti. Vanha Viktoria on yksinäinen leski, joka lohduttautuu syömällä sokeria ja ahmimalla marenkeja.

Sanna Tahvanaisen eläytyminen päähenkilönsä maailmaan on kannattanut, sillä romaani Kuningatar on paitsi hieno, myös hauska. Ruotsiksi teos on ilmestynyt nimellä Bär den som en krona ja sen on suomentanut Katriina Huttunen.

Kuuntele Areenasta:
Kirjakerhon viikon kirja: Sanna Tahvanainen: Kuningatar11.02.2014

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

  • Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa vuonna 1981.

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi teki ehdotuksen elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet ja tietokoneet. Samaan aikaan Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Oli vuosi 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri