Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Trashlab-korjauspaja opettaa kävijät korjaamaan tavaransa itse

Korjataan kännykkää
Korjataan kännykkää Kuva: Yle trashlab

Välillä tuntuu, että laitteet hajoavat käsiin ja korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden ostaminen. Omat tavaransa voi kuitenkin oppia korjaamaan itse. Joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Helsingin Kaupunkiverstaalla järjestettävässä Trashlabissa kävijät pääsevät erilaisten asiantuntijoiden avulla korjaamaan omia laitteitaan, tavaroitaan ja vaatteitaan. Asiantuntijat vaihtelevat tekniikan tohtoreista ja intohimoisiin harrastajiin.

Idean äiti Päivi Raivio sai kipinän Trashlab-korjauspajaan omista kokemuksistaan.

Päivi Raivio
Päivi Raivio Päivi Raivio Kuva: Yle päivi raivio
- Löysin roskalavan päältä blenderin ja arvelinkin, että se on varmasti rikki. Vein sen kotiin ja katsoin sinne sisään ja huomasin, että siinä on sellaset ratakset hieman kulunut. Laitoin siihen hieman kuumaliimaa ja sitten se toimi jälleen. Tämä on klassinen esimerkki siitä, että laitteessa on hyvin pieni vika, jonka pystyn itsekin huomaamaan ja korjaamaan helposti, Raivio kertoo.

Kävijät oppivat itse korjaamaan

Trashlabissä ei pelkästään korjata kävijöiden rikkinäisiä tavaroita vaan tarkoituksena on myös jakaa tietoa ja opettaa kävijöitä itse korjaamaan asioita. Asiantuntijana korjauspajassa käyvä Albert Laine on itseoppinut korjaaja. Hänen mukaansa korjaaminen on usein paljon helpompaa ja nopeampaa kuin ihmiset luulevat.

- Joissakin tapauksissa esimerkiksi kaksi vuotta vanha kannettava tietokone voi toimia vielä seuraavat kolme vuotta ihan hyvin käytössä ja sen korjaamiseen saattaa mennä vaikka tunti aikaa. Silloin kun se homma on tuttu tai on joku kaveri siinä vieressä, jolle se on tuttu homma, niin se voi käydä hyvinkin sutjakkaasti ja nopeasti ja siinä säästetään helposti monta sataa euroa, Laine selittää.

Turvallisuus ennen kaikkea

Varsinkin elektronisissa laitteissa takuu ei yleensä kestä käyttäjän omatoimisia korjausyrityksiä eikä vakuutuskaan korvaa, jos laitetta on menty omin nokkineen sörkkimään.

- Yleissääntönä voisin sanoa, että jos epäilyttää eikä tiedä mihin ei saa koskea, niin sitten sitä laitetta ei kannata edes avata, Laine neuvoo.

Internet on täynnä vinkkejä - kaveri on kuitenkin paras opettaja

Imurin korjaamista
Imurin korjaamiseen pitää olla oikeat apuvälineet Imurin korjaamista Kuva: Yle trashlab
Suomessa korjauspajoja ei toimi vielä säännöllisesti muualla kuin Helsingissä. Sekä Laine että Raivio kuitenkin vakuuttavat, että muualtakin löytyy apua.

- Netistä löytyy hirveänä tietoa. Eli jos sulla on laitteen nimi tiedossa ja tämän laitteen mallinumero, niin sitä kautta youtubesta löytyy hirveä määrä videoita, joiden avulla voi lähteä askel askeleelta korjaamaan, Raivio neuvoo.

Molemmat korostavat myös verkostoitumisen hyötyjä. Monilta löytyy lähipiiristään ihmisiä, joilla voi olla yllättäviä taitoja.

- Kyllä sitä tietoa löytyy kun verkostoituu oikeiden ihmisten kanssa. Vanhemmilla miehillä on hirveästi tietoa, mikä pitäisi saada jakoon, Raivio vinkkaa.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.