Hannele Amonoo
Yle
Maan povesta –sarja kertoo, kuinka esi-isämme tulivat asuttamaan tätä pohjoista maata. Tutkijat kertovat, kuinka he elivät, viljelivät maata ja lopulta asuttivat kaupunkeja. Vuonna 2006 esitetyssä ohjelmasarjassa tutustutaan kattavasti myös arkeologin ja muiden tutkijoiden työhön.
Ensimmäiset suomalaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä, joiden ruokavalio koostui suurelta osin lihasta. Suuret purulihakset ovat muokanneet suomalaisten kasvojen piirteitä. Korkeat poskipäät, leveä ja jykevä leuka sekä silmien muoto muistuttavat ensimmäisistä suomalaisista. Sarjan ensimmäisessä osassa pohditaan, mistä suomalaiset ovat tulleet ja keitä me olemme.
Suomalaisilla, saamelaisella, balteilla sekä monilla Koillis-Euroopan suomalaisugrilaisilla kansoilla on samoja isälinjoja eli samoja kantaisiä. Äitilinjat sen sijaan ovat levinneet laajemmalle. Nuoret naiset naitettiin naapuriryhmiin, kun taas miehet pysyivät samassa metsästäjä-keräilijäryhmässä, mihin syntyivät.
Paras kivi tuotiin Venäjältä
Kivikauden asukkaat tunsivat eri kivilajit hyvin. Piikivi oli parasta kivilajia, sillä sitä oli helppo muovailla ja se oli kestävää. Kaikki piikivet ja –esineet ovat tuontitavaraa Venäjältä. Paikallinen piikiven korvike on kvartsi, joka säröilee herkästi.
Sarjon toinen osa käsittelee arkeologien kivilöytöjä. Myös muut kuin arkeologit ovat tehneet merkittäviä löytöjä. Ensimmäisen löydön teki rovaniemeläinen Pauli Pahtaja, joka löysi kotitalonsa pihalta hirvenpäätikarin jo 1930-luvulla. Rovaniemen Niskalassa on tehty eniten muinaislöytöjä koko Pohjois-Suomesta.
Koristelu lisäsi hedelmällisyyttä ja varjeli kantajaansa
Kun Kaarinan Kirkkomäellä Turussa löydettiin nuoren naisen hauta 1950-luvulla, avattiin suuret kaivaukset. Naisella oli koruja ja rahariipus, joten hän ei ollut köyhä. Haudan perusteella alettiin ennallistaa asua, jota kutsuttiin Kaarinan muinaispuvuksi. Naisen hauta sijoitettiin pronssikaudelle.
Kolmannessa osassa muinaistekniikoiden opiskelijat opettelevat valamaan koruja muotin sisällä. Pronssikaudella korujen ja ornamentiikan uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä ja suojelevan kantajaansa.
Viljely vakiintui rautakaudella
Liedon Vanhalinnan Linnavuorelta voi nähdä Suomen viljelyhistorian, kerrotaan sarjan neljännessä osassa. Kivikauden lopulla levinnyt maanviljely vakiintui rautakauden lopulla. Arkeologit ja luonnontieteilijät ovat nostaneet myös muita alueita kuin Lounais-Suomen maanviljelyksen alkukodiksi.
Vaikka kiinteä peltoviljelys saapui maan itäisiin osiin myöhemmin kuin lännessä, siitepölytutkimukset kertovat, että viljan viljelyä on tehty ensimmäiseksi Itä-Suomessa ja järvialueilla. Erään teorian mukaan yksi keskeinen syy maanviljelyn omaksumiseen on oluen pano.
Keskiajan kaupungeissa näkyy kansainväliset kontaktit
Suomen ensimmäisten kaupunkien kansainväliset kontaktit olivat vahvoja. Esimerkiksi Turusta löytyy todisteita keskiaikaisista trendeistä. Muita keskiajalla perustettuja kaupunkeja olivat Ulvila, Rauma, Viipuri, Naantali ja Porvoo.
Turun keskiaikaisen kaupungin ydinalueella, Tuomiokirkon läheisyydessä, tehdään kaivauksia, jotka paljastavat, mitä alueella on ollut ennen kaupunkirakentamisen alkamista. Missä sijaitsee ensimmäinen tori? Milloin Tuomiokirkkokatu on alun perin rakennettu?
Millaista arkea esihistoriassa elettiin?
Esihistorian ihmisellä oli vankka luontoyhteydessä. Viimeinen osa Maan povesta –sarjaa kertoo, millainen maailmankuva ihmisellä oli, millaista arkea ja pyhää hän eli. Kalliomaalauksista voidaan päätellä paljon. Ensimmäisen kalliomaalauksen löysi säveltäjä Jean Sibelius Kirkkonummelta, Hvitträskin rannalta.
Teksti: Hannele Yli-Viitala
