Hyppää pääsisältöön

Maan povesta kaivetaan esihistoriamme auki

Maan povesta –sarja kertoo, kuinka esi-isämme tulivat asuttamaan tätä pohjoista maata. Tutkijat kertovat, kuinka he elivät, viljelivät maata ja lopulta asuttivat kaupunkeja. Vuonna 2006 esitetyssä ohjelmasarjassa tutustutaan kattavasti myös arkeologin ja muiden tutkijoiden työhön.

Ensimmäiset suomalaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä, joiden ruokavalio koostui suurelta osin lihasta. Suuret purulihakset ovat muokanneet suomalaisten kasvojen piirteitä. Korkeat poskipäät, leveä ja jykevä leuka sekä silmien muoto muistuttavat ensimmäisistä suomalaisista. Sarjan ensimmäisessä osassa pohditaan, mistä suomalaiset ovat tulleet ja keitä me olemme.

Suomalaisilla, saamelaisella, balteilla sekä monilla Koillis-Euroopan suomalaisugrilaisilla kansoilla on samoja isälinjoja eli samoja kantaisiä. Äitilinjat sen sijaan ovat levinneet laajemmalle. Nuoret naiset naitettiin naapuriryhmiin, kun taas miehet pysyivät samassa metsästäjä-keräilijäryhmässä, mihin syntyivät.

Paras kivi tuotiin Venäjältä

Kivikauden asukkaat tunsivat eri kivilajit hyvin. Piikivi oli parasta kivilajia, sillä sitä oli helppo muovailla ja se oli kestävää. Kaikki piikivet ja –esineet ovat tuontitavaraa Venäjältä. Paikallinen piikiven korvike on kvartsi, joka säröilee herkästi.

Sarjon toinen osa käsittelee arkeologien kivilöytöjä. Myös muut kuin arkeologit ovat tehneet merkittäviä löytöjä. Ensimmäisen löydön teki rovaniemeläinen Pauli Pahtaja, joka löysi kotitalonsa pihalta hirvenpäätikarin jo 1930-luvulla. Rovaniemen Niskalassa on tehty eniten muinaislöytöjä koko Pohjois-Suomesta.

Kierikkikeskuksessa Yli-Iissä voi tutustua kivikautiseen elämänmuotoon. Opas Sami Viljanmaa Maan povesta -ohjelmassa 2006.
Kierikkikeskuksessa Yli-Iissä voi tutustua kivikautiseen elämänmuotoon. Opas Sami Viljanmaa Maan povesta -ohjelmassa 2006. Kierikkikeskuksessa Yli-Iissä voi tutustua kivikautiseen elämänmuotoon. Opas Sami Viljanmaa Maan povesta -ohjelmassa 2006. Kuva: Lea Froloff / Yle Kuvapalvelu Kierikkikeskus,2006,Maan povesta,Yli-Ii,kivikautiset kulttuurit,oppaat (ammatit)

Koristelu lisäsi hedelmällisyyttä ja varjeli kantajaansa

Kun Kaarinan Kirkkomäellä Turussa löydettiin nuoren naisen hauta 1950-luvulla, avattiin suuret kaivaukset. Naisella oli koruja ja rahariipus, joten hän ei ollut köyhä. Haudan perusteella alettiin ennallistaa asua, jota kutsuttiin Kaarinan muinaispuvuksi. Naisen hauta sijoitettiin pronssikaudelle.

Kolmannessa osassa muinaistekniikoiden opiskelijat opettelevat valamaan koruja muotin sisällä. Pronssikaudella korujen ja ornamentiikan uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä ja suojelevan kantajaansa.

Viljely vakiintui rautakaudella

Liedon Vanhalinnan Linnavuorelta voi nähdä Suomen viljelyhistorian, kerrotaan sarjan neljännessä osassa. Kivikauden lopulla levinnyt maanviljely vakiintui rautakauden lopulla. Arkeologit ja luonnontieteilijät ovat nostaneet myös muita alueita kuin Lounais-Suomen maanviljelyksen alkukodiksi.

Vaikka kiinteä peltoviljelys saapui maan itäisiin osiin myöhemmin kuin lännessä, siitepölytutkimukset kertovat, että viljan viljelyä on tehty ensimmäiseksi Itä-Suomessa ja järvialueilla. Erään teorian mukaan yksi keskeinen syy maanviljelyn omaksumiseen on oluen pano.

Keskiajan kaupungeissa näkyy kansainväliset kontaktit

Suomen ensimmäisten kaupunkien kansainväliset kontaktit olivat vahvoja. Esimerkiksi Turusta löytyy todisteita keskiaikaisista trendeistä. Muita keskiajalla perustettuja kaupunkeja olivat Ulvila, Rauma, Viipuri, Naantali ja Porvoo.

Turun keskiaikaisen kaupungin ydinalueella, Tuomiokirkon läheisyydessä, tehdään kaivauksia, jotka paljastavat, mitä alueella on ollut ennen kaupunkirakentamisen alkamista. Missä sijaitsee ensimmäinen tori? Milloin Tuomiokirkkokatu on alun perin rakennettu?

Millaista arkea esihistoriassa elettiin?

Esihistorian ihmisellä oli vankka luontoyhteydessä. Viimeinen osa Maan povesta –sarjaa kertoo, millainen maailmankuva ihmisellä oli, millaista arkea ja pyhää hän eli. Kalliomaalauksista voidaan päätellä paljon. Ensimmäisen kalliomaalauksen löysi säveltäjä Jean Sibelius Kirkkonummelta, Hvitträskin rannalta.

Teksti: Hannele Yli-Viitala

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.