Hyppää pääsisältöön

Seitsemän hiihtokultaa Suomelle Albertvillen vammaiskisoissa 1992

Viidensissä talviparalympialaisissa suomalaissaalis hupeni entisestään. Kelkkahiihtäjät avasivat mitalitilinsä kuitenkin komeasti, ja edellisten kisojen kultarohmut hoitivat urakkansa nytkin kunnialla.

Ranskalaiset majoitusolot eivät saaneet suomalaisilta kehuja. Karuihin hotellihuoneisiin sängyn lisäksi juuri muuta mahtunut. Ruokakaan ei kaikille maittanut, eikä pyörätuolilla liikkuminen sujunut aivan mutkattomasti.

Suomen kisasaalis pieneni jälleen tuntuvasti. Kaikki 14 mitalia tulivat jälleen pohjoismaisista hiihtolajeista.

Ampumahiihdosta irtosi kaksi kultaa, kun sekä Jouko Grip että Kalervo Pieksämäki voittivat luokkansa. Hiihdon suomalaisvaltiksi jo aiemmissa kisoissa osoittautunut Grip otti murtomaalla lisäksi kultaa kympillä ja hopeaa pikamatkalla.

Murtomaapystyhiihdossa muhkeimpaan tulokseen ylsi kuitenkin Tanja Tervonen (myöh. Kari), joka saavutti jälleen kaksi kultaa käsivammaisten luokassa. Naisten LW6/8-lähdöissä oli kuitenkin kovin niukalti osanottajia, ja Tervonen pelkäsikin lajin kuolevan paralympialaisista.

Todellista suomalaisjuhlaa vietettiin kelkkahiihdossa, jossa Kari Joki-Erkkilä saavutti kaksi henkilökohtaista kultaa. Suomi sai vitosella ja viestissä lisäksi hopeaa ja kympillä vielä pronssia. Albertvillen talviolympialaisia olivat hallinneet norjalaiset mieshiihtäjät, mutta nyt kelkkahiihtäjät pääsivät näyttämään mallia Norjan kaatamisessa.

Näkövammaisten kilpailuissa Suomen Kirsti Pennanen ja Kaija Tuikkanen joutuivat tällä kertaa tyytymään kahteen pronssisijaan.

Kisojen mitalitilasto mullistui melkoisesti aikaisempiin kertoihin nähden. Kolmen kärjen muodostivat nyt USA, Saksa ja Itsenäisten valtioiden yhteisön yhdistetty joukkue. Suomi putosi yhden pykälän alaspäin sijoittuen viidenneksi.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto