Hyppää pääsisältöön

Tekoaltaat mullistivat sompiolaisten elämän

Kun Lokan tekoallas rakennettiin vuonna 1967 muuttui monen sompiolaisen elämä lopullisesti. Dokumentti Hukutettu maa tarkastelee seudun ihmisten elämää parikymmentä vuotta Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakentamisesta.

Nykyään Sodankylään kuuluva Sompio oli muinoin kuulu luonnonniityistään, porolaitumistaan ja lintusoistaan. Sen asukkaat elivät luonnon ehdoilla, lähes täysin omavaraistaloudessa. Metsästys, kalastus, poronhoito, maanviljely ja marjastus takasivat hyvät oltavat.

Kun tieto tekoaltaiden rakennuttamisesta tuli, oli monella edessä vastentahtoinen muutto. Yli 600 ihmistä pakkosiirrettiin valta-Suomen energiatarpeen tieltä. Osalle asukkaista se oli jo kolmas evakko, sillä he olivat kokeneet myös sotien evakkoajat.

Vuonna 1967 rakennetusta Lokan tekoaltaasta tuli Euroopan suurin. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää. Samaan aikaan rakennettu Porttipahdan tekojärvi yhdistettiin Lokkaan Vuotson kanavalla vuonna 1981.

Sompionmaan osaksi tuli vaipua aaltojen alle.

"Sompionmaan osaksi tuli vaipua aaltojen alle" todetaan haikeatunnelmaisessa dokumentissa. Kaikkiaan 83 tilaa purettiin tai poltettiin tekoaltaiden tieltä. Aaltoihin jäi seisomaan noin 200 000 kuutiometriä puita, joiden hakkaamiseen metsähallitus ei saanut valtiolta varoja.

Dokumentissa kuullaan haastatteluita vuodelta 1971 sekä kesältä 1988. Niissä kuultaa mielipaha oman kodin ja yhteisön menetyksestä. Muutamat mainitsevat sanan katkeruus.

Entinen Korvasen kylän asukki Olavi Alakorva toteaa, ettei halua enää mennä alueelle, eikä oikein "kahtoa sinnepäinkään".

Allaskylien perheet hajaantuivat ympäri Lappia, muutamat lähtivät Ruotsiin. Suurin osa allasevakoista jäi kuitenkin Sodankylän kunnan alueelle.

Alueen entinen väki kokoontuu yhä Sompio-seurana useita kertoja vuodessa vaihtamaan kuulumisia, kalastamaan ja kunnostamaan entisen kotiseutunsa rippeitä. Akmeelin kummulla Lokan altaan äärellä he istuvat nuotiolla viettämässä vuotuisia kiiskismarkkinoita ja syövät sompiolaista rantakeittoa eli kalakeittoa.

Lokan allas suunniteltiin alun perin vain vesivarastoksi, mutta sinne kehittyi runsas kalakanta, jota vielä voimistettiin siikaistutuksilla. Kalaston lisääntyminen on muuttanut myös paikallisten suhtautumista altaaseen myönteisemmäksi.

Kalastuksen rinnalle on tullut uusia elinkeinoja. Asukkaat ovat koittaneet sopeutua muuttuvaan maailmaan. Eräs mies kertoo alueella vierailleen konsultin sanoneen hänelle ettei Lapissa ole kuin kaksi laajenevaa sektoria: matkailu ja jätehuolto. "Me sitten valittiin tuo matkailu", mies toteaa.

Lokan altaan rakentaminen muutti myös läheisen Vuotson kylän elämän. Ennen altaiden rakentamista se oli hiljainen kylä, mutta Korvasen, Rieston ja Mutenian kylistä moni muutti Vuotsoon altaita pakoon. 60-luvulla sinne rakennettiin vilkkaasti uudistiloja.

Dokumentista välittyy muutoksen välttämättömyys ja sopeutumisen taito. Lopuksi todetaan, että "Aapa-Lapin ihmisestä on tullut vuosien saatossa perinteistään kiinni pitävä, mutta tiedostava sompiolainen, jonka häätäminen kotitanhuviltaan olisi kaupan ja politiikan tekijöille huomattavasti työläämpää nyt kuin 50-60-luvuilla".

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.