Hyppää pääsisältöön

Tekoaltaat mullistivat sompiolaisten elämän

Kun Lokan tekoallas rakennettiin vuonna 1967 muuttui monen sompiolaisen elämä lopullisesti. Dokumentti Hukutettu maa tarkastelee seudun ihmisten elämää parikymmentä vuotta Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakentamisesta.

Nykyään Sodankylään kuuluva Sompio oli muinoin kuulu luonnonniityistään, porolaitumistaan ja lintusoistaan. Sen asukkaat elivät luonnon ehdoilla, lähes täysin omavaraistaloudessa. Metsästys, kalastus, poronhoito, maanviljely ja marjastus takasivat hyvät oltavat.

Kun tieto tekoaltaiden rakennuttamisesta tuli, oli monella edessä vastentahtoinen muutto. Yli 600 ihmistä pakkosiirrettiin valta-Suomen energiatarpeen tieltä. Osalle asukkaista se oli jo kolmas evakko, sillä he olivat kokeneet myös sotien evakkoajat.

Vuonna 1967 rakennetusta Lokan tekoaltaasta tuli Euroopan suurin. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää. Samaan aikaan rakennettu Porttipahdan tekojärvi yhdistettiin Lokkaan Vuotson kanavalla vuonna 1981.

Sompionmaan osaksi tuli vaipua aaltojen alle.

"Sompionmaan osaksi tuli vaipua aaltojen alle" todetaan haikeatunnelmaisessa dokumentissa. Kaikkiaan 83 tilaa purettiin tai poltettiin tekoaltaiden tieltä. Aaltoihin jäi seisomaan noin 200 000 kuutiometriä puita, joiden hakkaamiseen metsähallitus ei saanut valtiolta varoja.

Dokumentissa kuullaan haastatteluita vuodelta 1971 sekä kesältä 1988. Niissä kuultaa mielipaha oman kodin ja yhteisön menetyksestä. Muutamat mainitsevat sanan katkeruus.

Entinen Korvasen kylän asukki Olavi Alakorva toteaa, ettei halua enää mennä alueelle, eikä oikein "kahtoa sinnepäinkään".

Allaskylien perheet hajaantuivat ympäri Lappia, muutamat lähtivät Ruotsiin. Suurin osa allasevakoista jäi kuitenkin Sodankylän kunnan alueelle.

Alueen entinen väki kokoontuu yhä Sompio-seurana useita kertoja vuodessa vaihtamaan kuulumisia, kalastamaan ja kunnostamaan entisen kotiseutunsa rippeitä. Akmeelin kummulla Lokan altaan äärellä he istuvat nuotiolla viettämässä vuotuisia kiiskismarkkinoita ja syövät sompiolaista rantakeittoa eli kalakeittoa.

Lokan allas suunniteltiin alun perin vain vesivarastoksi, mutta sinne kehittyi runsas kalakanta, jota vielä voimistettiin siikaistutuksilla. Kalaston lisääntyminen on muuttanut myös paikallisten suhtautumista altaaseen myönteisemmäksi.

Kalastuksen rinnalle on tullut uusia elinkeinoja. Asukkaat ovat koittaneet sopeutua muuttuvaan maailmaan. Eräs mies kertoo alueella vierailleen konsultin sanoneen hänelle ettei Lapissa ole kuin kaksi laajenevaa sektoria: matkailu ja jätehuolto. "Me sitten valittiin tuo matkailu", mies toteaa.

Lokan altaan rakentaminen muutti myös läheisen Vuotson kylän elämän. Ennen altaiden rakentamista se oli hiljainen kylä, mutta Korvasen, Rieston ja Mutenian kylistä moni muutti Vuotsoon altaita pakoon. 60-luvulla sinne rakennettiin vilkkaasti uudistiloja.

Dokumentista välittyy muutoksen välttämättömyys ja sopeutumisen taito. Lopuksi todetaan, että "Aapa-Lapin ihmisestä on tullut vuosien saatossa perinteistään kiinni pitävä, mutta tiedostava sompiolainen, jonka häätäminen kotitanhuviltaan olisi kaupan ja politiikan tekijöille huomattavasti työläämpää nyt kuin 50-60-luvuilla".

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.