Hyppää pääsisältöön

Tekoaltaat mullistivat sompiolaisten elämän

Kun Lokan tekoallas rakennettiin vuonna 1967 muuttui monen sompiolaisen elämä lopullisesti. Dokumentti Hukutettu maa tarkastelee seudun ihmisten elämää parikymmentä vuotta Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakentamisesta.

Nykyään Sodankylään kuuluva Sompio oli muinoin kuulu luonnonniityistään, porolaitumistaan ja lintusoistaan. Sen asukkaat elivät luonnon ehdoilla, lähes täysin omavaraistaloudessa. Metsästys, kalastus, poronhoito, maanviljely ja marjastus takasivat hyvät oltavat.

Kun tieto tekoaltaiden rakennuttamisesta tuli, oli monella edessä vastentahtoinen muutto. Yli 600 ihmistä pakkosiirrettiin valta-Suomen energiatarpeen tieltä. Osalle asukkaista se oli jo kolmas evakko, sillä he olivat kokeneet myös sotien evakkoajat.

Vuonna 1967 rakennetusta Lokan tekoaltaasta tuli Euroopan suurin. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää. Samaan aikaan rakennettu Porttipahdan tekojärvi yhdistettiin Lokkaan Vuotson kanavalla vuonna 1981.

Sompionmaan osaksi tuli vaipua aaltojen alle.

"Sompionmaan osaksi tuli vaipua aaltojen alle" todetaan haikeatunnelmaisessa dokumentissa. Kaikkiaan 83 tilaa purettiin tai poltettiin tekoaltaiden tieltä. Aaltoihin jäi seisomaan noin 200 000 kuutiometriä puita, joiden hakkaamiseen metsähallitus ei saanut valtiolta varoja.

Dokumentissa kuullaan haastatteluita vuodelta 1971 sekä kesältä 1988. Niissä kuultaa mielipaha oman kodin ja yhteisön menetyksestä. Muutamat mainitsevat sanan katkeruus.

Entinen Korvasen kylän asukki Olavi Alakorva toteaa, ettei halua enää mennä alueelle, eikä oikein "kahtoa sinnepäinkään".

Allaskylien perheet hajaantuivat ympäri Lappia, muutamat lähtivät Ruotsiin. Suurin osa allasevakoista jäi kuitenkin Sodankylän kunnan alueelle.

Alueen entinen väki kokoontuu yhä Sompio-seurana useita kertoja vuodessa vaihtamaan kuulumisia, kalastamaan ja kunnostamaan entisen kotiseutunsa rippeitä. Akmeelin kummulla Lokan altaan äärellä he istuvat nuotiolla viettämässä vuotuisia kiiskismarkkinoita ja syövät sompiolaista rantakeittoa eli kalakeittoa.

Lokan allas suunniteltiin alun perin vain vesivarastoksi, mutta sinne kehittyi runsas kalakanta, jota vielä voimistettiin siikaistutuksilla. Kalaston lisääntyminen on muuttanut myös paikallisten suhtautumista altaaseen myönteisemmäksi.

Kalastuksen rinnalle on tullut uusia elinkeinoja. Asukkaat ovat koittaneet sopeutua muuttuvaan maailmaan. Eräs mies kertoo alueella vierailleen konsultin sanoneen hänelle ettei Lapissa ole kuin kaksi laajenevaa sektoria: matkailu ja jätehuolto. "Me sitten valittiin tuo matkailu", mies toteaa.

Lokan altaan rakentaminen muutti myös läheisen Vuotson kylän elämän. Ennen altaiden rakentamista se oli hiljainen kylä, mutta Korvasen, Rieston ja Mutenian kylistä moni muutti Vuotsoon altaita pakoon. 60-luvulla sinne rakennettiin vilkkaasti uudistiloja.

Dokumentista välittyy muutoksen välttämättömyys ja sopeutumisen taito. Lopuksi todetaan, että "Aapa-Lapin ihmisestä on tullut vuosien saatossa perinteistään kiinni pitävä, mutta tiedostava sompiolainen, jonka häätäminen kotitanhuviltaan olisi kaupan ja politiikan tekijöille huomattavasti työläämpää nyt kuin 50-60-luvuilla".

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto