Hyppää pääsisältöön

Hiilenmustat ympäristötuet: käsikirjoitus

Euroopan Unionin ilmastopolitiikasta ja Suomen omasta energiapolitiikasta on tullut sekalaisten tavoitteiden, verojen ja tukien tilkkutäkki.

Jan Vapaavuori:
"Aikamoinen sekamelska, joka ei tunnu olevan oikein kenenkään hallinnassa."

Martti Hetemäki:
"Osittain voisi sanoa, että on tällaista hyväntahtoista hölmöilyä"

MOT:
"Jyväskylässä palaa nyt kivihiili."

Mauri Pekkarinen:
"Joka on aivan päin seiniä!"

MOT: Hiilenmustat ympäristötuet

Tässä ohjelmassa kerrotaan siitä, miten poliitikkojen säätämät, hyvää tarkoittavat ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinot ovat johtaneet täysin päinvastaisiin tuloksiin, vaikka niihin käytetään koko ajan kasvavia summia veronmaksajien rahaa.

Wall Street Journal verkkouutiset 27.5.2013:
"Euroopan vihreä käänne pois hiilestä on kasvattanut amerikkalaisen metsäteollisuuden voittoja ja lisännyt työpaikkoja."

"Vierailit hiljattain Pohjois-Carolinassa. Mitä näit?"

"Kuten muuallakin, eräs suuri paperitehdas lopetti toimintansa. Työpaikat menetettiin ja liiketoiminta väheni. Sen sijaan puupellettien tuotanto on kasvanut voimakkaasti."

"Eikö suuri osa puupelleteistä viedä Eurooppaan?"

"Kyllä. Euroopassa on tavoitteena vähentää ilmastopäästöjä."

Yhdysvalloissa on helppo hymyillä eurooppalaisille. Pellettien lisäksi tänne laivataan myös hiiltä. USA:sta löytynyt liuskekaasu muutti energian maailmanmarkkinan täysin. USAssa saastuttavan kivihiilen kulutus laski, ja hiiltä saa nyt halvalla. Euroopassa kivihiilen poltto on kääntynyt uuteen nousuun.

Fortumin Suomenojan voimalaitos Espoossa.

Jouni Haikarainen:
"Uusin yksikkö on tos meiän selän takana kaasuvoimalaistos, joka valmistu 2009. "

MOT:
"Missä käytössä se on ollut?"

Jouni Haikarainen:
"Aika vähässä käytössä. 2011 maakaasun hinta nousi, päästöoikeuksien hinta laski, sähkön hinta laski, ja samaan aikaan vielä muutettiin energiaverotusta niin että maakaasun asema suhteessa kivihiileen heikkeni niin sen jälkeen kaikkien näitten tekijöitten yhteissummana tää on ollut vähässä käytössä."

MOT:
"Kuinka paljon se on ollut käynnissä tänä talvena?"

Jouni Haikarainen:
"Kolme viikkoa."

MOT:
"Mitä järkeä siinä on, miljoonien investointi pyörii kolme viikkoa?"

Jouni Haikarainen:
"No me ollaan totuttu markkinariskiin, mutta tässä on nyt tätä poliittistakin riskiä."

Poliittinen riski tarkoittaa sekä EU:n että Suomen lukusia energiaan kohdistuvia poliittisia ohjauskeinoja. Niiden kautta liikutellaan liottelematta satoja miljardeja euroja eurooppalaisten veronmaksajien rahaa. Tärkein ohjauskeino, EU:n päästökauppajärjestelmä. Ideana oli pakottaa eurooppalainen teollisuus maksamaan kun se päästää ilmoille yli säädetyn määrän hiilidioksidia. Nyt päästöoikeuden hinta on romahtanut vitoseen.

Euroopan Unioni on myös säätänyt, että uusiutuvien polttoaineiden osuutta energiapaletista on lisättävä. Tähän ohjataan maksamalla uusituvalle energialle suoria tukia. Näistä päättävät kansalliset hallitukset, ja hinnan maksavat veronmaksajat. Lisäksi Suomi ohjaa vielä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön energiaveroilla, joista sitten myönnetään poikkeuksia, jotka tekevät fossiilisten polttoaineiden käytön kannattavammaksi.

Sekavaa? Aivan.

Tero Saarno:
"Tehdään päätöksiä yhden asian ympärillä, tarkoitus on hyvä, mutta ei ymmärretä niitä kaikkia riippuvuussuhteita siinä."

Aloitetaan tukiviidakon purku uusiutuvien energiamuotojen suorista tuista. Ne maksavat suomalaiselle veronmaksajalle vuosi vuodelta enemmän. Yllättäen uusiutuvien energiamuotojen tukia ovat viime vuodesta lähtien kritisoinneet lukuisat tutkijat, virkamiehet ja ennen kaikkea energiateollisuus eri puolilla Eurooppaa. Väite on raju: uusiutuvien energiamuotojen kalliit tuet ovatkin lisänneet hiilen käyttöä.

Juha Naukkarinen:
"Päästökauppajärjestelmän niin kuin ohjausvaikutus on osittain nyt heikentynyt taloudellisesta tilanteesta johtuen ja uusiutuvien tuista johtuen, niin se johtaa siihen, että kannattaa helpommin myös hiilivoimaa käyttää."

Martti Hetemäki:
"Näitten tukien voimakas lisääminen, jossa ei ole ollut hyvää koordinaatiota EU:n sisällä on osaltaan ollut johtamassa siihen, että päästöoikeuksien hinta on romahtanut. Et se on ollut yksi tekijä siinä, jolla on ollut sitten taas haitallisia vaikutuksia näihin kasvihuonepäästöihin."

Juha Naukkarinen:
"Tämä on siinä mielessä ristiriitaista, että uusiutuvien tuet, kun ne heikentää päästökauppajärjestelmän toimivuutta, ne itse asiassa tekee sitten tilaa tämmöisille paljon päästöjä aiheuttaville tuotantomuodoille."

Martti Hetemäki:
"Osittain voisi sanoa, että on tällaista hyväntahtoista hölmöilyä, että on näitä, sanotaan ei-suunniteltuja sivuvaikutuksia esimerkiksi nyt tässä uusiutuvien energiamuotojen tukemisessa."

grafiikka: 2013
16. kesäkuuta Saksassa oli aurinkoinen ja tuulinen kesäsunnuntai. lltapäivällä tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto nousi huippuunsa. Pyhäpäivän vuoksi sähkön kysyntä oli normaalia alempana. Seurauksena Leipzigin pörssihinta laski hetkeksi uuteen ennätykseensä, peräti parisataa euroa miinukselle. Tuuli- ja aurinkovoimaloita ei kuitenkaan kannattanut sulkea koska ne saavat aina ja kaikesta tuottamastaan sähköstä tukea oli sähkölle tarvetta tai ei.

MOT pyytää haastattelua Saksan mahtavaa teollisuutta edustavalta etujärjestöltä. Esimerkiksi kaasu- ja ydinvoimateollisuudelle se, että tuettu ylituotanto laskee niiden sähköstä saamaa hintaa on ongelma. Nyt Saksassa ollaan puuttumassa uusiutuvan energian tukien hallitsemattomaan kasvuun.

Carsten Rolle:
"Das Gesetz für erneuerbaren Energien wird reformiert und wir haben als BDI das lange gefordert, das zu reformieren, weil es... Energienreform nicht fortgeführt werden kann…damit haben die erneuerbaren Energien eine ganz andere Verantwortung zu übernehmen. Die soll eingefordert werden indem sie sich selber auch darum bemühen ihren Strom zu verkaufen, nicht ohne Förderung, aber mit einen anderen Förderung als in der Vergangenheit. "
(Euroopassa on tavoitteena vähentää ilmastopäästöjä. Lakia uusiutuvista energiamuodoista uudistetaan. BDI on jo kauan vaatinut sen uudistamista, sillä energiauudistusta ei voida jatkaa tällä tavoin. Siksi uusiutuvien energiamuotojen tuottajien täytyy omaksua uusi vastuu. Heiltä pitää edellyttää, että he itse huolehtivat sähkönsä myynnistä. Ei ilman tukea, mutta toisenlaisilla tuilla kuin aiemmin.)

Samaan aikaan kun saksalaiset maksavat miljardeja tuuli- ja aurinkovoiman tukea, lisääntyy myös kaikkein saastuttavimman polttoaineen käyttö säätövoimana.

Tämä on Ruotsin valtion omistaman Vattenfallin kaivos Saksassa.

MOT:
"What kind of coal is this?"
(Minkälaista hiiltä tämä on?)

Gerald Neubauer:
"That is braun coal, lignite, it has minor energy value, something between peat and coal, and it causes higher emissions than hard coal."
(Se on ruskohiiltä, ligniittiä. Se on nuori hiililaji, jonka lämmitysteho on vähäinen. Ruskohiili aiheuttaa poltettaessa huomattavasti korkeampia hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili.)

MOT:
"What has happened to the production of coal lately?"
(Mitä ruskohiilen tuotannolle on tapahtunut Saksassa?)

Gerald Neubauer:
"Unfortunately, we currently have a veritable lignite boom. Actually the production is on the highest level since 1990, which was the end of the former German Democratic Republic."
(Valitettavasti meillä on oikea ruskohiilibuumi. Tuotanto on viimeksi ollut yhtä korkealla tasolla vuonna 1990, jolloin DDR lakkasi olemasta.)

Uudelleen virinnyt hiilibisnes tuhoaa kyliä kaivoksen reunalla. Tämän kylän talot Vattenfall on jo lunastanut ja tyhjentänyt tulevan laajennuksen tieltä. Herrat Kapelle ja Lehmann asuvat naapurikylässä Proschimissa. He ovat liittoutuneet luonnonsuojelujärjestöjen kanssa saadakseen kamppailulleen näkyvyyttä.

Erhardt Lehmann:
"Ich gebe meinen Haus nicht, das ist meine Grundeinstellung, weil die Kinder sind hier, die geben ihres auch nicht."
(En luovuta taloani, se on lähtökohtani. Lapsetkin asuvat täällä, eivätkä hekään luovu talostaan.)

Johannes Kapelle:
"Das ist hier unser Haus. Unser Haus ist unsere Welt, in der wir aufgewachsen sind, unsere Kinder aufgewachsen sind, vom dem wir auch weitgehend leben. Und wenn man das aufgibt, heißt das Leben aufgeben. Das ist auch nicht gut."
(Tämä on meidän talomme. Se on se maailma, jossa olemme eläneet lapsiemme kanssa. Jos siitä luopuu, on kuin luopuisi koko elämäntavastaan.)

Erhardt Lehmann:
"Und wenn sie in Proschim mindestens 20 oder 30 Familien, die werden mal zusammenkommen, finden, und geben nicht ihren Land und ihren Grundstücke auf, dann kann ja Vattenfall hier nichts machen. Das ist meine persönliche Meinung, und da müssen wir eben dafür kämpfen, man kann nicht die Hände in den Schoss legen."
(Jos Proschimissa saadaan kokoon 20 - 30 perhettä, jotka kieltäytyvät luovuttamasta maitaan, Vattenfall ei voi tehdä täällä mitään. Meidän täytyy taistella. Emme voi vain istua ja odottaa.)

Kyläläiset kertovat samasta ilmiöstä kuin Espoossa Suomenojan voimalaitoksessa. Halpa hiilisähkö syrjäyttää vähempipäästöistä kaasua.

Erhardt Lehmann:
"Man hat uns erzählt, dass das erste Halbjahr die ganze Braunkohlestrom exportiert worden ist.
Und wenn ich das sehe, dass in der Niederlande die Gaskraftwerke, die eigentlich flexibel sind, die werden dort nicht angefahren, weil man ja lieber von uns, von der Bundesrepublik, den billigen Braunkohlestrom nimmt. "
(Koko ensimmäisen vuosipuoliskon sähkö meni kuulemma vientiin. Alankomaissa ei enää käytetä kaasulaitoksia säätövoimana, vaan he mieluummin ostavat meiltä Saksasta halpaa ruskohiilisähköä.)

Koko Euroopan laajuisiin poliittisiin ohjauskeinoihin Suomi on vaikuttanut vain EU:ssa. Suomi on kuitenkin lisännyt hiilen käyttöä myös täysin kotimaisilla päätöksillä – tosin vahingossa.

MOT:
"Jyväskylässä palaa nyt kivihiili."

Mauri Pekkarinen:
"Joka on aivan päin seiniä!"

MOT:
"Espoossa päästöt lisääntyvät, kun siellä vasta investoitu kaasuvoimala seisoo ja kivihiili palaa."

Mauri Pekkarinen:
"Joka on päin seiniä! Ja johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että kivihiilen ja kaasun välinen verokohtelu on pielessä. Kannattaa kivihiiltä käyttää mieluummin kuin kaasua ja kannattaa kivihiiltä käyttää mieluummin kuin suomalaista puuta ja turvetta Ei kyllä tää on täydellisen väärä asetelma ja tää pitää korjata."

Tämä on Keljonlahden voimala Jyväskylässä, Mauri Pekkarisen kotikaupungissa.

MOT:
"Kuinka kauan te olette käyttäneet kivihiiltä?"

Tero Saarno:
"Investoitiin viime vuonna kivihiilen polttolaitokseen ja kivihiili on palanut viime syksystä."

MOT:
"Miten helppo päätös investointi teille oli?"

Tero Saarno:
"Ei todellakaan helppo, voi sanoo, että sitä moneen kertaan hallituksen johtoryhmässä puitiin läpi. Voi sanoo, että yks vaikeimpia, eihän kivihiilen polttoaineena suomalaisilla laitoksilla pitäs enää olla. Turpeellehan tuli verot silloin juuri kun tämä laitos käynnistyi, eli se oli veroton polttoaine investointipäätöstä tehtäessä."

Kun Jyväskylässä avattiin maan ensimmäinen kokonaan kotimaisilla polttoaineilla käyvä Keljonlahden voimalaitos, juhlavieraana oli juuri kunnianhimoisen uusiutuvien energiamuotojen tukipaketin esitellyt tuolloinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Kohta paljastui, että voimalan siunanneille valtuutetuille oli myyty idea pääosin puupolttoainetta käyttävästä laitoksesta, mutta laitokseen oli tilattu turvetta pääpolttoaineena käyttävä kattila.

Mauri Pekkarinen:
"Varmaan voi olla että kattilavalinnassakin voi olla virheitä, mutta en käy nyt siitä ketään syyttämään…"

Sen jälkeen tuli vielä sateisia kesiä, turvetta ei saatu, laitos seisoi, ja tuotti miljoonien menetykset Jyväskylän veronmaksajille. Suomi sai myös uuden, vihreän ympäristöministerin, joka aloitti taistelunsa turvetta vastaan. Jyväskylässä muutoksiin reagoitiin investoimalla vielä 16 miljoonaa euroa lisää, ja muuttamalla uusi kattila kivihiilelle sopivaksi.

Mauri Pekkarinen:
"Viime kädessä kuitenkin kysymys on siitä, että tasavallan hallitus viime vuonna 2013 muutti kotimaisen turpeen ja puun kilpailukykyä, heikensi sitä radikaalisti, suhteessa kivihiileen. Ja nyt sen kaiken seurauksena sitten Jyväskylään ajetaan kivihiiltä tuolta maan ääristä, Uralin takaa ja ties mistä, koska kivihiili on nyt niin paljon edullisempi polttoaine. Ja siitä syystä on jouduttu tekemään Jyväskylässä näitä lisäinvestointeja."

Turve on yhtä saastuttavaa kuin kivihiilikin ja sen nosto on pilannut suomalaisia mökkirantoja. Siksi turpeen käytön vähentäminen ei ole hallituksen työtapaturma, vaan vakaa tarkoitus. Muut veromuutosten seuraukset ovat sen sijaan hallituksen vahinkoja. Kotimaisen turpeen ei pitänyt korvautua kivihiilellä. Vähäpäästöisen maakaasun verotuksen ei pitänyt lisätä kivihiilen käyttöä. Kumpaakaan näistä epäonnistumisista ei mainittu kun elinkeinomisteri ja ympäristöministeri kävivät innostamassa suomalaisia yrityksiä entistä vihreämpiin saavutuksiin Helsingissä järjestetyssä Cleantech-tapaamisessa. Lavalla vaiettiin myös hallituksen veropolitiikan ikävimmästä sivuvaikutuksesta. Mutkikkaiden verolinjausten suorana seurauksena myös puu on jo rannikolla alkanut korvautua halvalla hiilellä.

Tätä ei pitänyt tapahtua.

Tero Saarno:
"Puun muuttuvan sähköntuotannon tuki on linkitetty turpeen veroon. Eli kun turpeen vero nousee niin puun tuki pienenee, elikkä kun turpeen vero on noussut niin puun tuki on pienentynyt. Tarkoittaa sitä että kun korvaavat polttoaineet tulee lähemmäs puun hintaa meille laitoksille niin joillain laitoksilla on jopa ruvettu puun polttoa vähentämään ja lisäämään hiilen polttoa."

Verolinjausten seuraukset ovat vaikeita ymmärtää, ilmeisesti myös poliitikoille.

Tero Saarno:
"Ajatellaan että tehdään hyviä päästöksiä, mutta kun ei kaikkia riippuvuussuhteita ymmärretä mitä tapahtuu ympärillä niin tehdään osaoptimoituja päätöksiä."

Myös Ympäristöministeri myöntää, että kotimaisen turpeen ei ollut tarkoitus johtaa uusinvestointiin, joka lisää kivihiilen polttoa.

Ville Niinistö:
"Mä olen itse sitä mieltä, että turve siltikin on sivupolttoaineena parempi vaihtoehto kuin siirtyä kivihiileen, mutta täytyy muistaa, että turpeesta tulee ilmastopäästöjä ja vesistöpäästöjä ja aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Ei turpeesta hyvää energiamuotoa saa, vaikka kuinka yrittäis puhdistaa sen mainetta, mutta metsähakkeen käyttöä pitäisi koko ajan lisätä. "

Vihreä ympäristöministeri istuu kuitenkin hallituksessa joka on turpeen ja hakkeen yhteen linkittämisellä ollut päinvastoin syrjäyttämässä puuta, jonka käyttöä ministeri haluaa nyt lisätä. .

MOT:
"Mitä te tälle aiotte tehdä?"

Ville Niinistö:
"No mä olen sitä mieltä, että tätä puuhakkeen ja turpeen sidontaa, niin sitä pitäisi katsoa, että voisiko puuhakkeen tuet irrottaa tästä hintasidonnasta turpeen hintaan. "

Tähän mennessä havaittua:

  • EU:n päästökauppa ei estä halvan hiilen käyttöä,
  • Uusiutuvien energiamuotojen tuet ovat Euroopassa kääntyneet jopa tukemaan hiilen käyttöä
  • Kotimainen energiaverouudistus on kääntynyt tukemaan hiilen käyttöä.
  • Jäljellä ovat vielä kaikkein eniten verovaroja syövät epäsuorat verotuet. Niillä, yllättäen, tuetaan hiilen käyttöä.
  • Suomi käyttää tälläisiin ympäristölle haitallisiin verotukiin määrittelystä riippuen 2-4 miljardia euroa vuodessa

.

Tammikuussa kun OECD luovutti raporttinsa Jutta Urpilaiselle jäi vähälle huomiolle, että teollistuneiden maiden yhteistyöjärjestö suosittaa juuri näiden tukien asteittaista alasajoa myös Suomelle.

Angel Gurria:
"This is something that we have been recommending for a long time, not just to Finland but to every single country in the world. We believe subsidising both the production as well as the consumption of fossil fuels has bad results.
One is, it's very bad for the environment, because by encouraging or making cheaper the consumption of fossil fuels, then you encourage to use more fossil fuels, because it's more attractive to use them. So it's against the logic of protection of the environment. Second, it is terrible for the budget."
(Olemme suosittaneet tukien lopettamista jo kauan, ei vain Suomelle, vaan kaikille maailman maille. Fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja käytön tukemisella on useita huonoja seurauksia. Tuet ovat huonoja ympäristön kannalta, koska fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustaminen, tai käytön edullisemmaksi tekeminen lisää niiden kulutusta. Se on ympäristönsuojelun vastaista. Sen lisäksi tuet ovat kalliita.)

Martti Hetemäki:
"He ovat kiinnittäneet huomiota tähän, että kun yhdellä kädellä vähennetään päästöjä, niin toisella kädellä tuetaan muun muassa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tietenkin voisi ajatella, että helpointa olis lähteä liikkeelle siitä, että ensin otetaan ne tuet pois, jos ne eivät ole kovin hyvin perusteltuja, näiltä fossiilisilta polttoaineilta."

Angel Gurria:
"I think the word contradiction is a very good way to define the problem."
("Ristiriitaisuus" kuvaa tätä ongelmaa hyvin.)

Ristiriidan kritisointi ei ole enää yksin ympäristöjärjestöjen tuuleen huutelua. Ongelman tunnustavat jo useat kansainväliset talousjärjestöt. Myös Saksassa vahva teollisuus on juuri nyt puolustusasemissa, sillä sen saamia epäsuoria vero- ja maksuhelpotuksia uhkaa sekä kotimaan lakiuudistus että EU-komission ukaasi.

Carsten Rolle:
"Was diese Reform etwas erschwärt, uns das macht uns tatsächlich grosse Sorge, ist das Parallel zu diesem Verfahren in Brüssel, neue "state aid guidelines" für Energie und Umwelt diskutiert werden und auf den Weg gebracht werden. Im Grunde genommen, die Möglichkeiten für nationale Staaten nationale Energiepolitik zu machen, sich eigene Ziele zu setzen, Förderinstrumente zu entwickeln, aber auch Entlastungen und damit die Intensivierung diesen Förderinstrumente zu diskutieren, sehr stark einschränken."
(Meitä huolettaa se tilannetta vaikeuttava seikka, että rinnakkain lakiuudistuksemme kanssa Brysselissä valmistellaan uutta ohjeistusta valtionavun käytöstä energia- ja ympäristöasioissa. Periaatteessa se rajoittaisi yksittäisten maiden mahdollisuutta tehdä kansallista energiapolitiikkaa. Se vaikeuttaisi omien tukivälineiden, kuten verohelpotusten, käyttöä.)

Suomessa Valtiovarainministeriö on samalla tiellä. Hallitus saa viikon päästä eteensä listan 2 miljardin arvoisista tuista, joita voisi valtiovarainministeriön mukaan vähentää 400 miljoonalla eurolla.

Martti Hetemäki:
"No, ei se välttämättä ole valtionhallinnon talouden kannalta eikä ympäristön kannalta järkevää tukea."

Hallitus on nimittäin omilla päätöksillään päinvastoin kasvattanut näitä tukia. Näin se kävi.Nykyinen energiaverotus tuli voimaan vuonna 2011. Verouudistuksen päämäärä oli lisätä valtion tuloja ja kannustaa vähäpäästöisempien polttoaineiden käyttöön.

Vero nousi +730 miljoonaa euroa vuonna 2011. Korotuksesta alle puolet kohdistui kotitalouksille. Loppusumman piti langeta yrityksille, koska nousulla oli tarkoitus paikata aukko, jonka yritysten saama liki miljardin euron Kela-maksun poisto oli jättänyt valtion budjettiin. Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen automaattinen kasvu söi veronkorotuksesta heti reilun 100 milj euroa, Ja jo samana vuonna hallitus kasvatti veronpalautusta lisää osana raamisopimusta.

Vaikutusta voi verrata teollisuuden maksamiin sähköveroihin. Teollisuuden muita alempi sähköveroluokka tuotti viime vuonna valtiolle tuloja 260 milj €.Kun samaan aikaan veronpalautus energiaintensiiviselle teollisuudelle kasvoi jo 200 miljoonaan, on lopputulos se, että joukko vanhoja energiaintensiivisiä yrityksiä saa takaisin lähes kaiken sille säädetyn veron.

Grafiikka:
2013:
Teollisuuden alempi sähköveroluokka 2:
tuotto 2013
+260 Milj.€
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus
-200 Milj. €

Käytännössä jo 700 miljoonaan euroon noussut sähköverorasitus kohdistuu kotitalouksien lisäksi juuri niihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden toivotaan pelastavan Suomen talouden kasvun. Toiseksi, tuki kannustaa teollisuutta pitämään energiakulutuksensa korkealla, koska muuten voi tippua pois verotukiaisten saajien joukosta.

Angel Gurria:
"This is not even a dilemma, a dilemma is where you have very hard choices and tradeoffs. Here basically the answer is very simple. So basically we should stress and strengthen the role of renewables and alternatives and reducing the energy intensity of our economies, while at the same time doing away with the subsidies for fossil fuels, so I don' think we have a very serious problem in how to deal with the contradiction. You just stay with one, get rid of the other."
(Tämä ei ole hankala pulma, joka vaatii vaikeita kompromisseja. Tässä tilanteessa ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen. Uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa tulee tukea ja vähentää talouksiemme energiankulutusta. Samalla tulee luopua fossiilisten polttoaineiden tuista. Minusta tämän ristiriidan ratkaiseminen ei ole kovin vaikeaa. Tuetaan yksiä ja luovutaan toisista.)

MOT:
"Ministeri Vapaavuori, sanoitte ei pidemmälle haastattelulle, mutta pari kysymys? "

Jan Vapaavuori:
"Joo okei, mutta oikeesti nopeasti."

Elinkeinoministerin vetämälle työryhmälle esitetään myös teollisuuden saamien veroetuuksien alentamista tasolle, jolla ne olivat ennen kuin istuva hallitus alotti etujen laajentamisen.

MOT:
"Oletteko valmiita vähentämään niitä ei-vihreitä tukia?"

Jan Vapaavuori:
"On selvää, että me tullaan perkaamaan koko tämä yritystukiviidakko ja katsomaan, että miten me voitais kohdentaa yritystukia paremmin ja tuottavammin ja samassa yhteydessä perkaamme myös näitä ns. ympäristölle vahingollisia tukia. Mutta samaan hengenvetoon on todettava, että nämä määrittelyt on aika hankalia ja ne on kritiikille alttiita ja, ja pitää muistaa, että meillä esimerkiksi puhutaan sen tyyppisistä asioista kuin tuota energiaveroleikkuri tai matalampi sähköverokanta energiaintensiiviselle teollisuudelle ja ja…"

MOT:
"Oletteko niihin valmiita kajoamaan?"

Jan Vapaavuori:
"En ole valmis kajoamaan niihin tällä aikataululla."

Angel Gurria:
"You certainly should not try to do industrial policy or creating artificial competitivenes by subsidizing fossil fuels, because then you can have a very very hard wake up to reality, that is you will find out some of these companies are not really competitive in the real world without subsidies."
(Ei tulisi tehdä sellaista teollisuuspolitiikkaa, jossa luodaan keinotekoista kilpailua tukemalla fossiilisia polttoaineita. Siitä seuraa vaikea herääminen todellisuuteen. Jossain vaiheessa huomataan, että tällaiset yritykset eivät ole kilpailukykyisiä ilman tukia.)

Ville Niinistö:
"No nämä energiaverohelpotukset teollisuudelle on tietysti haastava kysymys. Niillä pyritään välttämään hiilivuotoja ja varmistamaan, että, että energiaintensiivistä tuotantoa sinällään on mahdollista Suomen kaltaisessa maassa jatkaa. Se ei ole ympäristön kannalta hyvä, että se tuotanto siirtyy jonnekin muualla, missä ympäristöasiat on vielä huonommalla tolalla. Eli tämä on tasapainoilua. On selvää, että pitää varmistaa, että sielläkin on kannustin energiatehokkuuteen."

Vastaus ei ole täysin selvää suomea, mutta sen siitä ymmärtää, että esityksellä palauttaa hallituksen tuet tasolle jossa ne olivat hallituksen aloittaessa ei viikon päästä kehysriihessä ole menestymisen mahdollisuuksia. Samalla kilpailukyky-mantralla on perusteltu verotukien kasvattamista myös Saksassa.

Gerald Neubauer:
"There are some companies which are really in an international competition and for this we think it is justified to have exemptions. But there have been, the former government has given these exemptions to many, many companies which aren't in any international competition, like this mine for example, which can never be relocated to abroad. And there are other examples, like golf fields and others which are ridiculous."
(On yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja niiden osalta verohelpotukset ovat oikeutettuja. Mutta Saksan aiempi hallitus myönsi helpotuksia monille yrityksille, jotka eivät ole mukana kansainvälisessä kilpailussa, kuten tämä kaivos, jota ei koskaan voida siirtää ulkomaille. On myös muita naurettavia esimerkkejä, kuten vaikkapa golf-kentät.)

Myös Suomessa istuva hallitus on laajentanut verotuista hyötyvien yritysten joukkoa rajusti, mutta meillä tieto yli 600 miljoonan euron arvoisten veropoikkeusten hyötyjistä on lailla säädetty salaiseksi.

Gerald Neubauer:
"I thought that Nordic countries have a much better policy scheme for transparency. I'm really surprised."
(Oletin, että Pohjoismaissa hallinnon läpinäkyvyyden periaatteet toimisivat paremmin. Olen yllättynyt.)

Jotain tietoa on kuitenkin saatavissa. Tullin mukaan veroalesta hyötyjien joukko on tällä hallituskaudella moninkertaistettu. Laitoksilta saadun tiedon mukaan taas kilpailukyvyn nimissä epäsuorista verotuista nauttii jo esimerkiksi kotimarkkinoihin nojaavia elintarvikeyrityksiä, ja kaivoksia.

MOT:
"Tässä on hiljattain lisätty kaivosteollisuudelle juuri näitä tukia, mistä äsken puhuttiin, ja ne nyt tuskin lähtee mihinkään Kiinaan. Mikä logiikka tämmöisessä on?"

Ville Niinistö:
"Mun mielestä just kaivosala on esimerkki alasta, jossa ei ole hiilivuotouhkaa ja siellä tämmöiset ympäristöhaitalliset tuet on tarpeettomia."

Jan Vapaavuori:
"No siinä on vähemmän logiikkaa. Se on, se on kiistatta myönnettävissä ja se on varmaan yksi niistä asioista, joita meidän pitää miettiä."

Ruututekstit:
Hallitus päättää viikon päästä rakenneohjelmastaan, jolla haetaan 3 miljardin euron säästöä.

Keväällä hallitus muotoilee kantansa EU:n uusiin ilmastotavoitteisiin.

Päästöoikeusjärjestelmän korjausesitys uhkaa jäädä riittämättömäksi.

Jan Vapaavuori:
"Meillä on tuota EU-tasolla omat järjestelmät, jotka ovat osin ristiriitaisia keskenään ja sen jälkeen kaikissa jäsenmaissa vielä omat kansalliset järjestelmät. Siitä itsessään on tullut aikamoinen sekamelska, joka ei tunnu olevan oikein kenenkään hallinnassa."