Hyppää pääsisältöön

Pehr Henrik Nordgren ja konserton taito

Pehr Henrik Nordgrenin (1944-2008) konserttotuotanto käsittää yli 30 teosta, joihin perinteisemmille soolosoittimille kuten viululle ja sellolle sävellettyjen konserttojen lisäksi kuuluu mm. kaksi kantelekonserttoa, kitarakonsertto, konsertto japanilaisille perinnesoittimille ja teoksia saksofoneille ja orkesterille.

Ylen Nordgrenilta tilaama harmonikkakonsertto kantaesitettiin Musica Nova -festivaaleilla. Radion sinfoniaorkesteria johti Sakari Oramo ja soolo-osuuden esitti Mika Väyrynen, jonka käsialaa teoksessa ovat myös harmonikan rekisteröinnit. Viimeisten aikojensa konsertoissa Nodrgren suosi yksiosaista muotoa, mutta harmonikkakonsertossa osia on kolme: teoksen avaa hidas largamente, sitä seuraa vauhdikas ja vaativa keskimmäinen osa con moto ja lopulta teoksen päättää hiipuva quieto. Osat esitetään yhtäjaksoisesti.

Pehr Henrik Nordgrenin muodollinen opintie säveltäjän ammattiin kulki vähemmän totunnaisia reittejä: Nordgren opiskeli Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella sekä Joonas Kokkosen yksityisoppilaana kunnes 1970-luvun alussa muutti Japaniin opiskelemaan sävellystä ja japanilaista perinnemusiikkia kolmeksi vuodeksi. Japanista palattuaan Nordgren muutti Kaustisille, jossa asui elämänsä loppuun saakka. Kotiseudulleen Nordgren perusti Kaustisen kamarimusiikkiviikot sekä toimi Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin nimikkosäveltäjänä.

Teoksen osat:
Largamente
Con moto
Quieto

Äänitetty Musica Nova –festivaalin Focus Pehr Henrik Nordgren -konsertissa Finlandia-talossa 8.3.2006. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Sakari Oramo, harmonikkasolistina Mika Väyrynen.

Teksti: Kalle Autio

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto