Hyppää pääsisältöön

Teollisuuden tuet mietittävä uusiksi

Suomi käyttää tänä vuonna 150–200 miljoonaa euroa veronmaksajan rahaa uusiutuvien energiamuotojen erilaisiin tukiin. Luvussa ovat mukana Energiamarkkinaviraston suorat tuotantotuet ja Työ- ja elinkeinoministeriön energia- ja LNG-investointeihin käytettävät suorat tuet.

Samaan aikaan Suomi käyttää 2,15 miljardia, eli 2150 miljoonaa euroa veronmaksajan rahaa erilaisiin energiaverotukiin. OECD:n pääsihteeri Angel Gurria kävi Suomessa kertomassa, että on ristiriitaista käyttää ensin veroeuroja uusiutuvien energiamuotojen tukemiseen ja samaan aikaan myöntää moninkertaisesti enemmän epäsuoria verotukia, -palautuksia ja -poikkeuksia fossiilisten polttoaineiden käytön tukemiseen.

Perustelu: Ei tee hyvää ympäristölle eikä budjetille.

Käy järkeen. Silti Suomessa ei käytännössä ole poliitikkoja, jotka ajaisivat tukien kääntämistä laskuun – teollisuudelle annettuja verotukia on nimenomaan tällä hallituskaudella lisätty. Valtiovarainministeriön muistio aiheesta löytyy täältä.

Syy on teollisuutemme kilpailukyky. Käy järkeen sekin.

Tuotanto Suomessa on kuitenkin vähentynyt samaan aikaan, kun hallitus on kasvattanut energiaverohelpotuksia, jotta tuotanto säilyisi Suomessa.

Väitän, että sähkön hinta ei ole ollut lähelläkään tärkeimpiä syitä, kun teollisuuden rakennemuutos siirtää teollisia työpaikkoja Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Sivustatukea väitteelleni löytyy esimerkiksi EU-komission tuoreesta raportista.

Keskustelun olisi edettävä kilpailukykymantran hokemista pidemmälle. Kyse ei ole klassisesta ’ympäristö vastaan työpaikat’ –asetelmasta. Valinta on sotkuisempi, yhteistä rahaa pitää käyttää tehokkaasti, ja päätösten vaikutukset pitää arvioida laadukkaasti.

Hallituksen rakennepaketista päättäminen viikon päästä on oikea paikka vaatia tehokkuutta yhteisen verorahan käytölle.

Hallituksen rakennepaketista päättäminen viikon päästä on oikea paikka vaatia tehokkuutta yhteisen verorahan käytölle ja laadukasta päätösten vaikutusten arviointia.

Oikeita kysymyksiä ovat: Millaisille yrityksille on tehokasta antaa verotukia? Onko yhteiskunnan viisaampaa antaa sähköveroalennusta 600 miljoonaa euroa joukolle teollisuusyrityksiä vai käyttää raha pieniin ja keskisuuriin yrityksiin? Millaisista kasvupaketeista jatkuvasti kasvavat energiaverotuet ovat poissa?

Näihin olisi helpompi vastata, jos tietäisimme kuka veropoikkeuksista ja palautuksista hyötyy. Se tieto ei ole julkinen. Hyötyjien joukko on kuitenkin kasvanut, esimerkiksi meijeri voi nykyään olla sähköverotukien saajien joukossa. Tuelle voi jossain poikkeuksellisessa tapauksessa olla perusteita, jos se estää viemästä työpaikkoja rajan taakse. Todennäköisempää kuitenkin on, että meijeri käyttää kotimaassa lypsettyä maitoa, eikä ole näin muuttamassa minnekään.

Turpeen verotuen poistaminen taas on esimerkki tilanteesta, jossa tuen poiston voi suoraan osoittaa johtaneen siihen, että kotimainen saastuttava polttoaine on korvautunut ulkomaisella saastuttavalla polttoaineella.

Kommentit