Hyppää pääsisältöön

Eutanasia vie kärsimyksestä ja kuolemisen pelosta

Eutanasia herättää vahvoja tunteita ja voimakkaita keskusteluja, joissa esiin nousevat ihmisten erilainen arvomaailma. Inhimillisessä tekijässä kaksi naista kertoo, miksi heidän läheisensä halusivat eutanasian.

Kerttu Pekola ja Leena Mononen ovat leskiä, joiden puolisot halusivat parantumattomien sairauksiensa vuoksi eutanasian, armokuoleman. Pekolan puoliso sairastui parantumattomaan motoneuronisairauteen ALS:iin. Sairauden loppuvaihe saattaa olla tuskallinen. Monosen puolisolla puolestaan todettiin keuhkosyöpä. Sen ennustettiin etenevän nopeasti ja johtavan kuolemaan, jota edeltäisivät kovat kivut.

Molemmat naiset kuvaavat puolisoitaan vahvoiksi, määrätietoisiksi, optimistisiksi luonteiksi, joilla oli vahva elämänhalu, jota ei lannistanut edes tieto kuolemaan johtavasta sairaudesta. Miehiä yhdistu myös tahto siirtää kuolemisen hetkeä mahdollisimman kauaksi keinolla millä hyvänsä. Siitäkin huolimatta miehet valitsivat lopulta armokuoleman.

Suomessa eutanasia ei ole sallittu. Sen sijaan potilas voi kieltäytyä hoidoista. Useissa Euroopan maissa eutanasia on jo sallittu vuosien ajan. Ihmisen oma tahto, kärsimys ja parantumaton sairaus ovat esimerkiksi Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa armokuoleman kriteerejä. Leena Monosen hollantilaispuoliso sai eutanasian kotimaassaan.

Eutanasian saaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista niissäkään maissa, joissa se on sallittu. Hollannissa ulkopuolinen taho, yleensä lääkäri arvioi tilanteen todistajien läsnäollessa muun muassa kärsimyksen osalta ja varmistaa, että eutanasia on kuolevan oma tahto. Lisäksi hän konsultoi kollegoidensa kanssa ennen kuin lupa eutanasian suorittamiseen annetaan.

Sveitsissä eutanasian saamiseksi tehdään tarkka haastattelu, jossa varmistetaan, ettei kukaan ole painostanut kuolevaa eutanasiaan. Toisaalta viimeiset hetket videotallennetaan, jotta tilanteesta jäisi todistus, että eutanasia on ollut kuolevan oma tahto. Kerttu Pekolan puoliso sai eutanasian Sveitsissä.

Psykologi, kulttuurintutkija Leila Jylhänkangas teki väitöskirjan suomalaisten suhtautumisesta eutanasiaan. Sen mukaan eutanasia herättää meissä voimakkaita tunteita ja kiistoja. Tutkijan mukaan syynä on se, että ihmisillä on erilaisia arvoja, joihin he tukeutuvat miettiessään kuolemaa. Esimerkiksi lääkärit miettivät rooliaan ihmisen auttajana siinä vaiheessa, kun heidän pitäisi toteuttaa kuolinapu. Tutkimukseen osallistuneista hoitajista ja lääkäreistä valtaosa pelkäsi myös syyllisyydentunnetta tai ahdistusta, joka voisi tulla eutanasian suorittamisen jälkeen.

Sen sijaan niin sanotut tavalliset ihmiset miettivät kärsimystä ja elämän loppuhetkeä. Tutkijan mukaan nykyihmisen tuntemat pelot tuonpuoleista kohtaan ovat siirtyneet tähän hetkeen. Mietitään kuoleman hetkeä, jonka toivotaan menevän mahdollisimman tuskattomasti.

Kerttu Pekolan ja Leena Monosen muistot puolisoistaan ja heidän viimeisistä hetkistään ja sanoistaan ovat valoisia ja kannustavia. Pekola toteaakin, että vaikka välillä on ollut vaikeaa, puolison viimeiset sanat "muista elää" auttavat jaksamaan.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.