Hyppää pääsisältöön

Eutanasia vie kärsimyksestä ja kuolemisen pelosta

Eutanasia herättää vahvoja tunteita ja voimakkaita keskusteluja, joissa esiin nousevat ihmisten erilainen arvomaailma. Inhimillisessä tekijässä kaksi naista kertoo, miksi heidän läheisensä halusivat eutanasian.

Kerttu Pekola ja Leena Mononen ovat leskiä, joiden puolisot halusivat parantumattomien sairauksiensa vuoksi eutanasian, armokuoleman. Pekolan puoliso sairastui parantumattomaan motoneuronisairauteen ALS:iin. Sairauden loppuvaihe saattaa olla tuskallinen. Monosen puolisolla puolestaan todettiin keuhkosyöpä. Sen ennustettiin etenevän nopeasti ja johtavan kuolemaan, jota edeltäisivät kovat kivut.

Molemmat naiset kuvaavat puolisoitaan vahvoiksi, määrätietoisiksi, optimistisiksi luonteiksi, joilla oli vahva elämänhalu, jota ei lannistanut edes tieto kuolemaan johtavasta sairaudesta. Miehiä yhdistu myös tahto siirtää kuolemisen hetkeä mahdollisimman kauaksi keinolla millä hyvänsä. Siitäkin huolimatta miehet valitsivat lopulta armokuoleman.

Suomessa eutanasia ei ole sallittu. Sen sijaan potilas voi kieltäytyä hoidoista. Useissa Euroopan maissa eutanasia on jo sallittu vuosien ajan. Ihmisen oma tahto, kärsimys ja parantumaton sairaus ovat esimerkiksi Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa armokuoleman kriteerejä. Leena Monosen hollantilaispuoliso sai eutanasian kotimaassaan.

Eutanasian saaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista niissäkään maissa, joissa se on sallittu. Hollannissa ulkopuolinen taho, yleensä lääkäri arvioi tilanteen todistajien läsnäollessa muun muassa kärsimyksen osalta ja varmistaa, että eutanasia on kuolevan oma tahto. Lisäksi hän konsultoi kollegoidensa kanssa ennen kuin lupa eutanasian suorittamiseen annetaan.

Sveitsissä eutanasian saamiseksi tehdään tarkka haastattelu, jossa varmistetaan, ettei kukaan ole painostanut kuolevaa eutanasiaan. Toisaalta viimeiset hetket videotallennetaan, jotta tilanteesta jäisi todistus, että eutanasia on ollut kuolevan oma tahto. Kerttu Pekolan puoliso sai eutanasian Sveitsissä.

Psykologi, kulttuurintutkija Leila Jylhänkangas teki väitöskirjan suomalaisten suhtautumisesta eutanasiaan. Sen mukaan eutanasia herättää meissä voimakkaita tunteita ja kiistoja. Tutkijan mukaan syynä on se, että ihmisillä on erilaisia arvoja, joihin he tukeutuvat miettiessään kuolemaa. Esimerkiksi lääkärit miettivät rooliaan ihmisen auttajana siinä vaiheessa, kun heidän pitäisi toteuttaa kuolinapu. Tutkimukseen osallistuneista hoitajista ja lääkäreistä valtaosa pelkäsi myös syyllisyydentunnetta tai ahdistusta, joka voisi tulla eutanasian suorittamisen jälkeen.

Sen sijaan niin sanotut tavalliset ihmiset miettivät kärsimystä ja elämän loppuhetkeä. Tutkijan mukaan nykyihmisen tuntemat pelot tuonpuoleista kohtaan ovat siirtyneet tähän hetkeen. Mietitään kuoleman hetkeä, jonka toivotaan menevän mahdollisimman tuskattomasti.

Kerttu Pekolan ja Leena Monosen muistot puolisoistaan ja heidän viimeisistä hetkistään ja sanoistaan ovat valoisia ja kannustavia. Pekola toteaakin, että vaikka välillä on ollut vaikeaa, puolison viimeiset sanat "muista elää" auttavat jaksamaan.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto